Renessanssilapsi – Kaupunkifillari 4 vuotta

maanantai, 27. elokuuta 2012

Kaupunkifillarin nelivuotinen taipale on ajoittunut sellaiseen aikaa, jolloin Helsingin pyöräilyoloissa on alkanut tapahtua näkyviäkin muutoksia parempaan – Otso kutsuu tätä aikaa pyöräilyn renessanssiksi Helsingissä.

Vastaava renessanssi on tapahtumassa lukuisissa kaupungeissa ympäri maailmaa, Euroopalaisena esimerkkinä vaikkapa Pariisi, joka on uuden polven kaupunkipyöräjärjestelmän ja siihen liittyevien muiden pyöräilyn parannusten kautta muuttanut kaupunkilaisten liikkumistottumuksia merkittävästi.

Lahden takana Tukholmassa pyöräilyn renessanssi ajoittui 90-luvun puolelle. Silloin pieni paikallispuolue Stockholmspartiet ajoi voimakkaasti pyöräilyn edistämistä ja kaupungin liikennesuunnittelun käytännöt muuttuivat pyöräilyä suosiviksi – nyt hieman toistakymmentä vuotta myöhemmin Tukholman pyöräilymäärät ovat kasvaneet reilusti ja Kaupunkifillarin tukholmankirjeenvaihtaja voi kirjoittaa ”Tukholma vs. Helsinki” -kirjoitussarjaa, joka vertailee näiden pääkaupunkien pyöräilyratkaisuja armottomasti länsinaapurin eduksi.

Hollannin ja Tanskan pyöräilyrenessanssi ajoittui 70-luvulle öljykriisin ja ympäristöliikkeen voimistumisen aikoihin. 60-luvulla Amsterdamissa ja Kööpenhaminassakin purettiin vanhoja taloja autojen tieltä ja torit ja kanavanvarret olivat parkkipaikkoina. Youtube-video How the Dutch got their cycle paths kertoo tämän unohdetun historian.

Pyöräilyn kulkutapaosuudet laskivat dramaattisesti 50-luvulta lähtien kaikissa Euroopan kaupungeissa. Hollannissa ja Tanskassa negatiivinen kehityskulku katkaistiin jo 70-luvulla, monissa muissa kaupungeissa pyöräilyn renesanssi on vasta nyt käynnistymässä.
Pyöräilyn kulkutapaosuudet laskivat dramaattisesti 50-luvulta lähtien kaikissa Euroopan kaupungeissa. Hollannissa ja Tanskassa negatiivinen kehityskulku katkaistiin jo 70-luvulla, monissa muissa kaupungeissa pyöräilyn renessanssi on vasta nyt käynnistymässä.
Kööpenhaminan Stroget 1960
Kööpenhaminan Stroget 1960
Kööpenhaminan Stroget 2000
Kööpenhaminan Stroget 2000

Renessanssiliikehdintä vaatii kaupungissa kansalaisaktiivisuuden, poliittisen tahdon ja virkamiestahdon löytymistä. Kansalaisaktiivisuus yleensä ennakoi kahta muuta, näin myös Helsingissä – esimerkiksi Helsingin Polkupyöräilijät ja sitäkin aiemmin Enemmistö ry. on tehnyt vaikuuttamistyötä jo vuosikymmenien ajan. Kriittisiä pyöräretkiäkin on järjestetty ainakin jo vuodesta 2000 lähtien.

Kaupunkifillarin kirjoittajana on ollut ilo seurata ja siten myös olla osana Helsinkiläistä pyöräilyrenessanssia tällä aikakaudella, kun vihdoinkin myös poliittinen johto ja virkemiesjohto ovat kääntymässä pyöräilymyönteisiksi. Esimerkiksi Baanan kehittymistä on Kaupunkifillarissa seurattu ja siihen on pyritty vaikuttamaankin jo vuodesta 2009 lähtien.

Yksi baana ei tietenkään vielä pyöräilykaupunkia tee ja muutokset ovat tuskallisenkin hitaita. Olen silti optimistinen sen suhteen, että kun kaupungin liikennesuunnittelun suunta on kääntynyt, niin tulokset alkavat näkyä kaupunkikuvassakin. Veikkaan, että 10 vuoden sisällä Helsinki on pyöräilykaupunkina siinä, missä Tukholma on tänään ja 20 vuoden päästä siellä, missä Köpis tai Amsterdam tänään. Enemmän olen huolestunut niistä lukuisista suomalaiskaupungeista, missä ei vielä ole nähtävissä suuntaa muuttavan renessanssin ensimmäisiäkään merkkejä – toivottavasti Jyväskylän ja Tampereen kaupunkifillarit saavat todistaa tulevina vuosina vastaavanlaista suunnanmuutosta, mitä Helsingin kaupunkfillari on päässyt seuraamaan.

Olemme miettineet, että jonkinmoiset synttärikemut voisi pitää esimerkiksi syyskuun loppupuolella, mikähän olisi hyvä tapa juhlia? Teemana renessanssibileet?


Tilastoista poimittua:

Arkiston mukaan Kaupunkifillarin ensimmäinen artikkeli julkaistiin 24.8.2008. Kaksi vuotta myöhemmin (2.9.2010) syntyi pikkusisko Jyväskylän Kaupunkifillari ja tänävuonna (29.6.2912) päivänvalon näki pyöräilypoliittisen mediaperheen kuopus Tampereen kaupunkifillari.

Kaikenkaikkiaan vuosien varrella on julkaistu 397 artikkelia, joihin on kertynyt yhteensä 2473 kommenttia. Kaikkein eniten keskustelua herättäneet kirjoitukset:

  1. Miten pyörätiet pitäisi putsata? (7.2.2011 – 63 kommenttia)
  2. Pyöräilyn olosuhteissa määrä ei korvaa laatua (9.11.2010 – 60 kommenttia)
  3. Mihin kaupunkipyörien asemat? (25.2.2012) 54
  4. Kiertoliittyminen onnettomuusselvitys Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 27.9. (23.9.2011) 53
  5. Priorisointiehdotus pyöräilyn vuoden 2011 määrärahoista (29.1.2011) 47

Lukijamäärä on ollut kasvusuuntaan, 5000 kuukausittaisen lukijan raja rikkoutui ensimmäisen kerran helmikuussa 2011 ja tähän saakka vilkkain kuukausi (6600 kävijää) oli kesäkuu 2012. Mitään avan mahdottomia kävijäpiikkejä ei ole ollut, mutta tuore artikkeli Helsingin Design-pyörätelineistä keräsi yhdessä päivässä yli 1000 kävijää. Google tuo kävijöitä oletetuilla, mutta myös hieman yllättävillä hakusanoilla, kuten: kaupunkifillari, pyörätasku, työsuhdepyörä, kriittinen pyöräretki, helsingin kaupungin pyöräilyprojekti, talvipyöräily ja nojapyörä.

Luetuimmat artikkelit kautta aikojen ovat:

  1. Polkupyörän evoluutio (24.5.2009 – yli 3000 lukijaa)
  2. Miksi pyörätiet rakennetaan väärin (8.3.2012 – yli 2000 lukijaa)
  3. Tukholma vs. Helsinki Osa 1. (4.9.2010 – yli 1000 lukijaa)
  4. Espoon pyöräliikenteen suunnittelu (16.8.2011 – yli 1000 lukijaa)
  5. Miten pyörätiet pitäisi putsata (7.2.2011 – yli 1000 lukijaa)

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

One thought on “Renessanssilapsi – Kaupunkifillari 4 vuotta

  1. Täältä suomalaisen pyöräilyn Mansesta (kts. taulukko yllä) katsoen kaupunkifillari on tehnyt hienoa työtä myös valtakunnallisesti. Tieto on liikkunut ja kaupunkifillari on yhdistänyt toimijoita. Enpä usko, että itselläni olisi ollut rahkeita lähteä vaikuttamaan Tampereen asioihin ilman kaupunkifillarin lukemista. Kiitos siis Jogi, Otso ja kumppanit tien avaamisesta myös meille muille!
    Milloinkas ne bileet nyt olikaan?-)

Vastaa