Tukholma vs. Helsinki Osa 6.

keskiviikko, 24. elokuuta 2011

Helsinki vs. Tukholma -kirjoitussarja ( Aiemmat osat: 1., 2., 3., 4. ja 5.) on ollut pidempään tauolla, mutta viimeviikolla raportoitu tapaus Leppävaaran katusuunnitelmista kirvoitti aiheen julkaista lisää länsinaapurin oppeja.

Leppävaaran suunnitelmista vastaavan virkamiehen lausunto: ”Nopeaa tai edes sujuvaa pyöräilyä ei suunnittelualueella voida sallia runsaan jalankulkijamäärän vuoksi” kumpuaa siitä tosiseikasta, että kaupungeissa katutila on aina vähäinen luonnonvara. Tukholmassa tuota tilaa vain osataan hyödyntää niin, että sujuva pyöräily on mahdollista myös ahtaissa paikoissa, missä on runsaasti jalankulkijoita ja muuta liikennettä.

Vasemmanpuoleinen kuva on aina Helsingistä ja oikealla vastaava paikka Tukholmasta, kuvia klikkaamalla niitä pääsee katsomaan täysikokoisina Picasa -kansiossa, jossa voi myös halutessaan kommentoida yksittäisiä kuvia. Älkää hämmentykö kuvien numeroinnin epäjohdonmukaisuuksista.

17_Hel ja 17_Sto: Helsingissä melko hiljattain valmistunut ylitys, ja mitkä mutkat – Kuvan pyöräilijä on ymmärtänyt suoran ajattelutavan. Tukholmassa suora ajattelutapa on mukana jo suunnittelussa.Tukholma – Helsinki
26_Hel ja 26_Sto: Helsingissä säästetään maalia katumerkinnöissä niin, ettei kukaan tiedä suojatiessä kiinni olevan pyörätienjatkeen merkitystä. Tukholmassa jatke on viety riittävän kauas jalankulkijoista. Nuoli etualalla johtuu siitä, että tuossa jälleen kaksisuuntainen muuttuu yksisuuntaiseksi ja pyörät ohjataan uusiin valoihin ja siitä kadun toiselle puolelle yksisuuntaiselle pyörätielle. Pyöräilijät eivät joudu käyttämään omaa luovuutta, kun merkinnät ovat selkeät ja reitistö pysyy kokoajan katutasolla keskikorokkeet oikein suunniteltuina.Tukholma – Helsinki
27_Hel ja 27_Sto: Helsingin kuvan paikasta poljetaan päivittäin turvallisesti, mutta laittomasti yksisuuntaista mäkeä väärään suuntaan ylös. Tukholmalainen toteutus vastavirtapyörätiestä. Keskikoroke hillitsee sekä autoilijoiden risteysvauhtia että mahdollisuutta pysäköidä viittä metriä lähemmäs pysäytysviivaa. Ainoastaan talvikunnossapito on vaikeampaa ja myös kalliimpaa. Mutta näitä toteutuksia on tullut vastaan vain kymmenkunta keskusta-alueella. Tukholma – Helsinki
Hel_44 ja Sto_44: Kuinka pyörätieltä ohjataan ajoradalle ennen bussipysäkkiä Helsingissä (väistetään mainostaulua bussin alle). Tukholmassa on selkeästi ohjattu pyöräilijä oikeaan kohtaan ajorataa liikenne jatkuu sujuvana myös silloin, kun bussi on pysäkillä.Tukholma – Helsinki

Jälleen kerran suurkiitokset kuvista Jarille!

Katso myös:

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

18 thoughts on “Tukholma vs. Helsinki Osa 6.

  1. Pienenä lisäselvennyksenä viimeiseen kuvapariin:
    Helsingissä kyseinen pyörätie vain päättyy, ja todellakin siinä on bussipysäkki, mihin bussit tahtovat ja pystyvät oikaisemaan. Autoilijoilla sujuvin kääntymiskulma mahdollistaisi helposti Tukholman kuvassa olevan ”suojapatin”, eikä se patti estä pysäkille pääsyä. Voiko pyöräilijän turvallisuutta heikentää vain siksi että bussi pääsee vaivattomammin pysäkille? Lisäksi miksi tuota ole merkattu yksisuuntaiseksi (HePon kuntokartoitus ihmetteli miten sinne pääsee vastasuunnasta kadun toiselta puolelta, kun sulkuviiva on esteenä). Ei enää tuonkaltaisia puolivalmiita ratkaisuja!

    Tukholmassa tuossa ei ole pysäkkiä, ainoastaan asiakkaiden otto-/jättöalue, pysäköintiä ja taksien lastausalue. Mutta tuosta selviää hyvin, miten yksisuuntainen pyörätie muutetaan turvallisesti pyöräkaistaksi. Kyseinen toteutus on kohtalaisen uusi (ehkä vuodelta 2008), mutta siitä huolimatta se on jo kerran revitty auki ja tehty uudelleen. Googlen 2009 näkymästä hyvin huomaa, kuinka sitä on linjattu uudelleen pyörätien kummaltakin puolelta. Nykyisellään auto ja pyörä eivät voi osua enää samalle linjalle. Juuri tuollaista makrotason suunnittelua ja toteutuksia olen peräänkuluttanut myös Helsingissä. Täällä on satoja pienellä rahalla korjattavia kohtia, jotta pyöräilystä tulee TURVALLISTA, sujuvaa ja mielekästä.

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=59.337775,18.041289&spn=0.008448,0.019119&z=16&vpsrc=6&layer=c&cbll=59.337858,18.041132&panoid=i3vCdNYO18TcDESv_SbOdw&cbp=12,171.54,,0,7.71

    Helsinki, pyöräliikenteen kehitysmaa.

    1. Jäinkin pohtimaan, enkä ulkomuistista muistanut, että olisiko Hel_44 kuvan kohta Helsinginkadulla ollut yksisuuntainen pyörätie, mutta eipä tietenkään. Yksisuuntaisuuden suosiminen helpottaisi sujuvuuden suunnittelua todella paljon!

      Kiitos vielä kerran kuvista Jari, kiertoliittymäkuvat säästin omaa ”kiertoliittymät only” -postausta varten.

      1. Se on juuri se Helsinginkadun (kaksisuuntainen)pyörätie. Se tullaan tulevaisuudessa muuttamaan yksisuuntaiseksi koko matkalta, mutta tämä paikka (Hel_44 kuva) voitaisiin korjata pelkästään turvallisuuden nimissä vaikka tänään (todellakin väistetään mainostaulua bussin alle). Ja toivottavasti tästä eteenpäin saadaan pyöräkaistaa!

        Kuva paikasta:
        http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=60.186908,24.951475&spn=0.007969,0.019119&z=16&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.186988,24.951563&panoid=Bn52KuWc9TKyrsofjqN-5Q&cbp=12,154.52,,0,19.65
        hmm.., kuvassa näkyy nuoli. Ja mainoskaan ei ollut vielä tuolloin. Onko tuo todellakin yksisuuntainen. Pitänee polkaista tuonne pikimmiten. Kommentoikaa lähellä asuvat. Mutta joka tapauksessa jatkuvuus on vaarallinen.

        Halvin parannus: Pätkä sulkuviivaa (pyöräkaistan aloitusviiva) ja varo pyöräilijää -liikennemerkki. Jälleen enemmän tahdon kuin taidon asia.

        1. Onkohan siihen Helsinginkadulle muuten tullut vieläkään mitään pyörätien loppumisesta ilmoittavaa liikennemerkkiä? Tuota nykyistä ratkaisua kun on talvella melko mahdoton havaita, kun siinä tien pinnalla on kerros lunta ja sepeliä. Siinä sitten ihmettelet seuraavassa risteyksessä, että missä välissä se pyörätie vaihtui jalkakäytäväksi?

      2. Pieni huomautus aiheen sivusta: virallinen (lainsäädännössä käytetty) termi on liikenneympyrä eikä kiertoliittymä. Sanaa kiertoliittymä käytetään kyllä alan julkaisuissa, vaan ammattislangi ei aina ole erityisen hyvää kieltä.

        1. Näköjään ainakin keskustelua on käyty:
          http://sfnet.fi/group.php?id=32202&newsgroup=sfnet.keskustelu.liikenne&sid=&bf=4

          http://antti-juhani.kaijanaho.fi/newblog/archives/386
          eikä varmaankaan ainoat viestiketjut.

          Mulla oli sellainen käsitys, että liikenneympyrä on sellainen missä ajellaan normaali väistämissäännön mukaisesti. Aikanaan sellainen oli lauttasaaressa Meripuistotien ja Tallbergin puistotien liitoksessa (nykyään siinä on kolmiot). Sisään liittymään sai ajaa väistämättä ketään, mutta liittymän sisällä pitikin väistää kaikkia sinne tulevia, vilkulla pois. (Oma ajokortti vuodelta -90).

          Sitten joku fiksu keksi tai oikeasti kopioi ”kiertoliittymän”, joka käänsi väistämissäännön päinvastaiseksi (joka muutenkin olisi järkevämpi, parempi näkyvyys omalle puolelle ja jos rytisee, niin rytisee syyllisen omaan oveen).

          En todellakaan suuremmin googlannut, mutta tuo nyt on pakko laittaa. Katsos Antti (ja muut), miten finlexiin on linjattu ”kiertoliittymän” kaarteet. Kuin Ahveniston optimaalinen ajolinja. Sisällä mutkassa (”kiertoliittymässä”) saa avata jo kaasun. Sivu 8, kuva 3 (se mihin on piirretty yksi suojatie).

          http://www.finlex.fi/data/normit/9252-nkfin.pdf

          1. Niin, olisi mielenkiintoista löytää vertailevaa matskua esim. miten kiertoliittymät on käsketty suunnittelemaan Ruotsissa tai muualla.

  2. Kiitos tästäkin osasta! Tämä vertailusarja on mielestäni yksi parhaista ja valaisevimmista Kaupunkifillarin sisällöistä. Näistä kannattaa mainita suunnittelijoille niin usein kuin suinkin mahdollista (okei, enimmäismäärän suunnittelijaa kohden silmällä pitäen, heh).

Vastaa