Tukholman toisenlainen auraustyyli

torstai, 12. tammikuuta 2012

Tämä on Kaupunkifillarin suoran linjan kautta tullut vieraskynä -kirjoitus. Kirjoittajana onTukholma vs. Helsinki -kirjoitussarjaan kuvamateriaalin tuottanut Jari.


PYÖRÄTIE ON PYÖRÄN TIE!

Helsingillä tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, että jotkut ihmiset vain valitsevat kulkumuodoksi pyöräilyn? Juuri siksi pyöräteiden auraus on hoidettava yhtä hyvin ja tiheäti kuin autoteiden auraus. Vai onko pyörällä ajavien ihmisten syrjintä sallittua? Mikäli pyörätietä ei ole aurattu, siitäkään huolimatta pyöräilijällä ei ole juridisesti oikeutta ajaa ajokaistalla. Talven ensilumi paljasti jälleen ikävän tosiasian. Edes uutta Mannerheimintien pyöräkaistaa ei oltu aurattu tasokkaasti, vaan mm. Kolmensepän patsaan kohdalla kaista toimi lumen aurausvarastona. Vielä keskiviikkona, kun kadut olivat jälleen lumettomia, niin tuo kyseinen kohta oli täysin ajokelvoton. Niillä kaduilla, missä on pyörätie, auraus on tehty huomattavasti lähempää katukivea heittäen lumet viereiselle pyörätielle, esim. Eteläranta. Pyöräilijän on pakko ottaa puuttuva tila jalankulun puolelta. Arvata vain voi, mikä on taso niillä kaduilla, missä on kesäaikanakin täysin turha pyörätie.

TUKHOLMAN AURAUSTYYLI

Tukholmassa jalkakäytäviä ja sen vieressä kulkevaa 1-suuntaista pyörätietä aurataan eriaikaisesti ja usein vielä eri kalustolla. Näin saadaan haluttu lopputulos ja laatu molemmille osapuolille. Pyörätien auraustiheys on samaa luokkaa ajokaistan kanssa ja kaikella tällä saavutetaan riittävä taso ympärivuotiselle pyöräilylle. Lisäksi eriaikaisella aurauksella saadaan selvä erottelu (”polanne”) pyöräilijöiden ja jalankulun välille, mikä luulisi olevan pakollista myös lumisina kuukausina, mikäli maalattu erotteluviiva ei näy. Usein suoritettu auraus estää paksun lumipeitteen muodostumisen, mikä tietenkään ei estä pyöräilyä. Mutta rospuuttokelin tullessa pyörätie sulaa asfaltille muutamassa päivässa. Hyvä kaato jalankulkuun päin poistaa vedet tehokkaasti, samoin talojen seiniltä sulavat vedet poistuvat kaivoon ennen pyörätietä (kaadot ristiin). Runsaslumisina talvina osaa pyörätelineistä voidaan pitää tilapäisenä lumivarastoina, samoin jos pyörätien vierellä on puurivi, niin niidenkin väleihin voi laittaa kasoja. Mutta aivan täydellistä Tukholmassakaan ei ole. Usein kaistasta tieksi olevalle rampille on jäänyt ikävä kahden lapiollisen ”polanne”, mikä estää pyörätielle pääsyn. Silloin pyöräilijä valitsee ajopaikaksi luontevasti kadun, missä autoilijoiden asenne mahdollistaa Helsinkiin verrattuna helpomman tilapäisen pyöräilyn. Samalla tavalla on toimittava myös kesäaikana, milloin pysäköidyt autot estävät pyörätielle pääsyn. PERUUTTELU ON HIDASTA JA KALLISTA

Helpoin, halvin ja tehokkain auraus suoritetaan ajamalla ainoastaan eteenpäin. Infra pitää suunnitella siten että missään kohdassa aura-
auton ei tarvitse peruuttaa. Pyörätien leveys pysyy vakiona (vrt. autokaistat) ja risteysalueilla, missä pyörätie on osana autokaistaa, molemmat auraajat huomioivat toisiaan. Kaupungin on syytä tarkkailla itsekriittisesti laatua, jotta haluttu taso saavutetaan. Helsingissä lanseerataan uusia sovelluksia, missä puuttuvasta aurauksesta voi ilmoittaa. Enää puuttu vastausviesti, missä kerrotaan mistä voi noutaa lapion. Miksi aina pyöräilijöitä ja kävelijöitä nöyrytetään tekemättömillä tai huonosti tehdyillä töillä. Harvoin autokaistoilla ajoa estäviä lumikasoja on näkynyt.

100 KILOMETRIÄ LAADUKKAASTI AURATTUA PYÖRÄTIETÄ

Pyörätiet pitää priorisoida aurauksen suhteen. Tällä hetkellä, kun on osa pyöräteistä on rakennettu täysin vääriin paikkoihin kauas autoilun pääväylistä, niin myös hoitoluokat ovat ala-arvosen huonoja. Mannerheimintien pyörätie ja jalankulku on parhaimmassa hoitoluokassa 1. Mutta kun pyöräilyn pääväylä jatkuu Urheilukadulla, hoitoluokka laskee kolmeen. Takaisin Mannerheimintiellä tultaessa luokka nousee jälleen yhteen. Bulevardia voidaan pitää pyöräilyn pääväylänä, vaikka autoilun pääväylät ovat Uudenmaankatu ja Lönnrotinkatu. Hoitoluokka bulevardin pyörätiellä on kaksi. Tämä selittää myös päällystevauriot asfaltissa. Onko tässä mitään järkeä? -vai kannustaako kaupunki tällä kaikella pyöräilijää jatkamaan matkaa mielummin Mannerheimintien bussikaistalle, kuin hoitamattomalla pyöräilyn pääväylällä. Sama tilanne Mechelininkatu vs. Merikannontie. Pyöräilyn pääväyliä ollaan siirtämässä samoille kaduille autoilun pääväylien kanssa, mutta siihen menee helposti 10 vuotta. Viime talvena kaupunkifillarissa keskusteltiin aivan samastaa asiasta. Missä olisi syytä aurata hyvin ja nopeasti hyvällä jatkuvuudella (sama mies ja auto hoitaa koko homman päästä päähän, ei kaupunginosarajoja!) ja missä tarve on vähäisempi. Edelleen ihmettelen kaupungin suuria haaveita lisääntyvästä pyöräilystä. Arvon HKR ja siitä vastaava apulaiskaupunginjohtaja: ”Onko mitään mahdollisuutta verrata pyörätiekarttaa ja hoitoluokkakarttaa ja muuttaa hoitoluokkia siten, että sama pyöräilyn pääpyöräväylä on aina samaa hoitoluokkaa, joka mieluiten olisi pyörän renkaan leveys ja käyttövoima huomioituna parasta luokkaa yksi?”. Nyt on viimeistään syytä kartoittaa tärkeät pyörätiet ja hankkia sitä varten siihen soveltuva aurausauto. Nyt tarvitaan tekoja, ei selityksiä ja sovelluksia!

Hoitoluokituksen määritys: http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Kadut/Hoito/Hoitoluokitus

Hoitoluokat kartalla: http://www.hel.fi/static/hkr/katu/katujen_yllapitoluokitus.pdf

Tukholman kuvien paikat googlessa:
http://g.co/maps/dvbhq
http://g.co/maps/3bsdw

Kuvia tukholmasta (kuvat otettu surkealla kännykällä marraskuussa 2010):

3 thoughts on “Tukholman toisenlainen auraustyyli

  1. Otson ”Otso lautakunnassa” -blogista löytyi linkki tälle hieman helppokielisemmälle, mutta aivan yhtä puutteelliselle kartalle. Ja vieläpä muka tehty KSV:n kanssa yhteistyönä??
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2012/HKR_2012-01-10_Ytlk_1_El/733009A5-BD50-40B6-9C85-85360BFE94B9/Liite.pdf

    Jälleen ne samaiset Urheilukatu (ja sen johdannainen Kisahallin takana), Merikannontie, Bulevardi,.. ja uutena huomiona John Stenbergin ranta!!, Aleksis Kiven kadun keskipyörätie,..

    Hirveä halu on ollut rakentaa pyöräteitä (Eino Leinon katu, Stenbäckinkatu, Kinaporinkatu..) mutta talvihoitoa ei sitten olekaan. Toisaalta ei tarvitsekaan. Purkua nuo kyseiset kohdat odottavat.

    Miksi pyörätiellä voi ylipäänsä olla joitakin muita hoitoluokkia, kuin yksi. Yksinkertaisesti pyörällä ei voi ajaa, jos sitä ei ole aurattu!

    HKR, suunnitelkaa siihen valmiiseen pyöräilykarttaan, missä näkyy kaikki pyörätiet hoitoluokkasuunnitelmat, niin mikään pienikään väli ei unohdu. Se mitä ei hoideta, johtuu jostain syystä, mutta syy ei ainakaan ole tietämättömyys tai unohdus.

    Myös Pikku huopalahdesta (Ratsastie) Länsi-Pasilaan toivoisi hyvällä hoitoluokalla olevaa poikittaisyhteyttä.

Vastaa