Espoon pyöräliikenteen suunnittelu

tiistai, 16. elokuuta 2011

Toivottavasti Espoon vihreät ja muidenkin puolueiden edustajat ovat hereillä huomisessa teknisen lautakunnan kokouksessa (Kokouksen 17.8. klo 17 esityslista).

Kyseisessä kokouksessa käsitellään katusuunnitelmaehdotuksia, joista muun muassa Hepo on jättänyt erittäin aiheellisen muistutuksen. Toisen pyöräilyoloihin kohdistuvan muistutuksen on jättänyt Etelä-Tapiolan lukion Fillarit liikkeelle -projekti. Virkamiesvastine ehdotuksiin on tyly.

Esityslistan kohta 15: Alberganesplanadi (itä), Alberganpromenadi, Bertel Junginaukio ja Junginkäytävä katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen.

Helsingin polkupyöräilijät ry ja Fillarit liikkeelle! -projekti, Etelä-Tapiolan lukio muistuttavat, että pyöräily ja jalankulku tulee selkeästi erotella toisistaan ja että suojateiden kohdat tulee suunnitella sujuvan pyöräilyn periaattein.

Vastine: Suunnittelualueella on merkittävä asukastiheys, runsaasti Sellon ja muiden liikkeiden asiakkaita ja toimistotalojen valmistuttua useita tuhansia toimistotalojen työntekijöitä. Nopeaa tai edes sujuvaa pyöräilyä ei suunnittelualueella voida sallia runsaan jalankulkijamäärän vuoksi.

Vastineessa vedotaan siis suureen jalankulkijamäärään, jonka takia pyöräilyä ja jalankulkua ei voida erotella toisistaan? Suuren jalankulkijamäärän takia erottelu olisi nimenomaan erityisen perusteltua ja tarpeellista niin jalankulkijoiden, kuin pyöräilijöidenkin näkökulmasta. Ei ole kenenkään etu laittaa näitä kahta kannustettavaa kulkumuotoa taistelemaan tilasta keskenään, kun erottelulla voitaisiin parantaa molempien sujuvuutta, miellyttävyyttä ja turvallisuutta.

Kokouksessa kohdassa 7. käsitellään myös Kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelma, linkki pdf-tiedostoon löytyy esityslistan kautta, suora linkki tässä (PDF 37 megaa).

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

22 thoughts on “Espoon pyöräliikenteen suunnittelu

  1. Lieneeköhän lievästi ironista, mutta tuohon Alberganesplanadin pohjoisnurkkaan avattiin viime vuonna katutasoon ihan edustavan näköinen pieni pyöräkauppa, Sellon Pyörä. Siis juuri sellainen näkyvä ja vilkkaalla paikalla oleva pyöräliike, joita täällä äskettäin kaipailtiin.

  2. Soitin ja mailasin läpi lautakunnan puheenjohtajan pari jäsentä; TImo Hast mailasi kaikille ja muutkin ovat ottaneet jäseniin yhteyttä.

    Nyt näyttää siltä, että suunnitelmat palautetaan valmisteluun tai vähintäänkin jätetään pöydälle. Espoon kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma taas ehkä lähtee lausuntokierrokselle.

    Nyt näyttää siis hyvältä, mutta vielä viiteen asti kannattaa kaikkien, etenkin espoolaisten, olla lautakunnan jäsneniin yhteydessä. Jäsenet on listattu täällä: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;549;689;762;765

    1. Hyvä, että näyttää hyvältä (ei nuolaista kuitenkaan ennen, kuin tipahtaa),

      Olisi hienoa, että Espoossakin pyöräilyihmiset, luottamushenkilöt ja virkamiehet olisivat rahtusen lähempänä toisiaan, ettei tarvitsisi tällaisiin mobilisaatioihin ryhtyä. Huonoin skenaario on, että aktiiviset tahot leimataan ”vakiovalittajiksi” ja laitetaan jonkinlaiselle henkiselle mustalle listalle. Voisi koittaa vaikka käydä jonkinlaisella delegaatiolla tutustumassa teknisen keskuksen väkeen ja miksei myös luottamushenkilöihinkin.

      1. Tämä on varmasti aito huoli. Itsekin olen aistinut vastakkainasettelua. Luottamushenkilönä koen, että hankala raja-aita on myös kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen välissä. Siis kaupsussa me kyllä suunnitellaan ja linjataan, mutta sitten pitäis vielä varmistaa, että kaavaan varattu katualue oikeasti muuttuu fiksuksi pyörätieksi.

        Uskon, että vuoropuhelun lisääminen vie asioita parhaiten eteenpäin. Kaupsussa ollaan saatu rohkaisevia kokemuksia, kun on saatu luontojärjestöt ja virkamiehet keskustelemaan saman pöydän ääreen.

        Kehittämisohjelman kannalta kannattaisi järjestää tapaaminen. Ehdotankin tätä Vihreille telan jäsenille.

        1. tela on varmaankin tekninen lautakunta…

          Nuo samat virastojen väliset raja-aidat löytyvät Helsingistäkin, KSV suunnittelee parhaaksi näkemällään tavalla ja HKR rakentaa ja ylläpitää parhaaksi näkemällään tavalla. En haluaisi sanoa tätä vastakkainasetteluksi, vaan erilaisiksi näkökulmiksi, jotka vaativat luovaa yhteensovittamista.

          Perinteinen yhteensovittelun paikka on mm. siinä, että joissain tapauksissa rakenteellisesti erotettujen jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapito ei onnistu yhtä helposti nykyisellä kalustolla. Tällöin pitää tehdä linjauksia siitä, suunnitellaanko kaluston ehdoilla, vai uusitaanko kalustoa ja muutetaanko ylläpitokäytäntöjä. Tällaiset linjaukset ovat myös resursointikysymyksiä, jolloin taas luottamushenkilöiden rooli korostuu.

          Yleensä avoimet pyöreän pöydän keskustelut ovat varsin opettavaisia kaikille osapuolille.

        2. Tekninen keskus valmistelee lautakunnalle asiat kaavojen pohjalta, joten Tiinalle vain heittona, että eivät fiksut pyörätiet synny pelkästään teknisen keskuksen valmistelussa vaan kaavoituksessa pitää sitten varata riittävästi tilaa näille kaikille toiveille fiksusta pyörätiestä. Jos katualueella on riittävästi tilaa, niin varmasti rakennetaan fiksut pyörätiet, mutta valitettavasti Espoossa kaavoituksessa aina iskee ahneus ja katualueista tehdään ihan minimit, joka vaikutta myös paljon muuhunkin kuin vain pyöräteihin.

          1. Marjo, kuten ylemmässä kommentissa totesin, niin varmasti kaikki virastot ja niiden töitä vahtivat lautakunnat pyrkivät hyvään (ei kukaan varmasti tahallaan tee huonoja ratkaisuja).

            Mitä tulee tilan tarpeeseen, niin kaupungeissa on aina (liian) vähän tilaa, pitäisi mahtua kävelemään, pyöräilemään, ajamaan bussilla, pysäköimään ja talvella säilyttämään lumikinoksia.

            Jos ainoa tunnettu vaihtoehto pyöräväylän toteuttamiseen on 1,5 m leveä pyörätie tai yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä, niin saman tien voidaan hylätä ajatus siitä, että keskusta-alueilla pyöräily voisi olla sujuvaa (kuten teknisen keskuksen esittelijä vastineessaan tekikin).

            Kun tarkastelee sujuvan pyöräilyn mahdollistavia ratkaisuja hyvissä pyöräilykaupungeissa niin huomaa äkkiä keinovalikoiman olevan huomattavasti laajempi. Esimerkiksi Tukholman keskustaa ei takuulla ole kaavoitettu vähemmän ahneesti, kun Espoota, mutta siellä on toimivammat pyöräilyratkaisut, kun yhdessäkään suomen kaupungissa.

            Kaiken hyvän lisäksi Tukholman pyöräily-ystävällisyys on rakennettu vain reilun kymmenen vuoden aikana ja samaan aikaan pyöräilyn määrä on noussut kohisten. Muutos on siis mahdollinen.

            Kannattaa katsoa esim. Helsinki-Tukholma vertailun kuvapari 06_Hel ja 06_Sto, jossa näkee havainnollisesti Tukholman ahtaaseen tilaan rakennetun toimivan ratkaisun ja verrokkina Helsingin tilasyöpön ja huonosti toimivan.

  3. Kiitos aktiivisesta vaikuttamistyöstä!

    Nyt on todella tärkeä hetki vaikuttaa pyöräilyn tulevaisuuteen Espoossa. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa olemme linjanneet, että pyöräilyn edistäminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa (esimerkiksi metroasemien ympäristö), mutta käytännön toteutuspäätökset tehdään teknisessä keskuksessa ja lautakunnassa.

    Leppävaaran keskusta-alueelle tarvitaan sujuvat pyöräreitit joka suunnasta. Mielestäni Albergan esplanadi on oivallinen paikka Espoon ensimmäiselle jalankulusta selkeästi erotetulle pyöräväylälle.

    1. Tässä tapauksessa vaikuttamiskiitokset kannattaa kohdistaa Hepon suuntaan. Jatkoehdotuksena voisi olla niinkuin ylemmässä kommentissa ehdotin niin tutustumistapaaminen Espoon tekniseen keskukseen, mukana voisi olla lautakuntien ihmisiäkin. Luuletko Tiina, että tällainen voisi onnistua ja olla hedelmällistä jatkon kannalta?

  4. Nopea tilannekatsaus: molemmat asiat jätettiin pöydälle.

    Leppävaaran katusuunnitelmista järjestetään katselmus, johon kutsutaan HePo, Tapiolan lukion pyöräporukka, Lepäävaaran asukkaita ja muita kiinnostuneita tahoja (plus lautakuntalaisia ja virkamiehet). Sinne varmasti mennään jollain edustuksella.

    Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma jätettiin pöydälle kunnes lautakunta on käynyt opintomatkalla Tanskassa ja Malmössä tutustumassa kevyen liikenteen järjestelyihin. Siihen sopii myös jättää kommentteja ennen kun se tulee taas käsiteltäväksi, ja on luultavaa, että sitä vielä jatkotyöstetään jossain muodossa. Ilmeisesti myös Kaupunkisuunnittelulautakunta oli osoittanut kiinnostusta siihen.

    Tätä pika-interventiota voi siis pitää erittäin onnistuneena. Jatkotyötä toki vielä tarvitaan. Yksi tärkeä askel on parantaa yhteistyösuhteita Espoon suunnittelijoihin, jotta hyvää pyöräinfrastruktuuria voidaan jatkossa suunnitella paremmin yhteistyössä.

    1. Toivottavasti delegaatio tutustuu kyseisiin kaupunkeihin pyöränselästä käsin. Pelkästään vierestä katsominen ei tuo tunnetta hyvästä ja toimivasta pyöräinfrasta. Ja myös niiden esikaupunkiratkaisujen ymmärtäminen mm. kiertoliittymät, kannattaa tutkia tarkkaan. Oikeat linjaukset oikeille käyttäjäryhmille.

      Hyvä HePo ja Tapiolan lukio (ja muut).

      ”…Sellon ja muiden liikkeiden asiakkaita ja toimistotalojen valmistuttua useita tuhansia toimistotalojen työntekijöitä…”

      – rakentakaa samalla hyvät pyörätelineet sekä liikkeiden asiakkaille ja tuhansille toimistotalojen työntekijöille, vaikka kävellenhän niiden piti tulla.

        1. Anteeksi, väärä lukio.

          Oliko valtuustovierailu/muistutuksen jättö kenties jonkin oppiaineen ryhmätyö? Miten kansalaisvaikutus huomioidaan arjen päätöksenteossa, kuullaanko vai kuunnellaanko kansalaisia?

          1. Hei! Fillarit Liikkeelle! -projekti oli viime lukuvuonna keskeinen osa Etelä-Tapiolan lukion yhteiskuntaopin soveltavaa kurssia nimeltään Kestävä kehitys. Projektin aikan olemme yhdessä laatineet useammankin muistutuksen ja kokemukseni on, että meidät on kyllä kuultu varsin hyvin niin virkamiesten kuin luottamusmiestenkin taholta.

            Kaikenkaikkiaan tämä mini-interventio ja koko projekti on ollut kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta hyvin opettavainen prosessi, niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Moni asia on täytynyt oppia kantapään kautta. Opit saattaisivat olla laajemminkin hyödynnettävissä:

            1) ”Pyöräilyihmisen” roolissa oma ymmärrykseni on syventynyt sen suhteen, että yhtään e-mailia ei tule lähettää kiukkuisena vaikka kuinka jokin kaavasuunnitelma tai vastaava ottaisi pattiin. Sen sijaan kannattaa
            a) lähteä vaikka pitkälle pyörälenkille,
            b) mennä nukkumaan,
            c) harjoittaa äijäjoogaa,
            d) antaa puolison lukea e-maili ennen lähettämistä :p

            2) Virkamiehillä ja naisilla voisi olla opittavaa ainakin siinä, että ei tule kieltäytyä yhteistyöstä ”pyöräilyihmisten” kanssa sillä perusteella, että on jostakin asiasta mielestään eri mieltä.

            3) Luottamusmiehillä ja naisilla voisi olla opittavaa siinä, että eivät ignooraisi kuntalaisten viestejä. Lyhytkin vastaus tyyliin ”kiitos viestistä, ryhdymme selvittämään asiaa” olisi mielenrauhan ja edustuksellisen demokratian uskottavuuden kannalta kullan arvoinen.

    2. Hyvä näin!

      +1 yhteistyön synnyttämiselle ja syventämiselle

      Kuriositeettina mainittakoon, että tämä blogikirjoitus mini-interventiosta on saanut päivässä yli 700 visiittiä, mikä vie sen Kaupunkifillarin luetuimpien artikkelien joukkoon.

  5. Olisi hyvä jos tuollaisten kehittämissuunnitelmien pohjana käytettäisiin paitsi viranomaisten kokoamia tilastoja, myös yliopistoissa tehtyä liikennetutkimusta.

Vastaa