Vain suurella tahdolla saadaan pieniä parannuksia.

keskiviikko, 14. syyskuuta 2011

Tämä on Kaupunkifillarin suoran linjan kautta tullut vieraskynä -kirjoitus. Kirjoittajana onTukholma vs. Helsinki -kirjoitussarjaan kuvamateriaalin tuottanut Jari. Kaupunkifillarissa suositaan moniäänisyyttä ja julkaistaan säännöllisesti myös muiden kuin vakikirjoittajien juttuja. Tervetuloa kirjoittelemaan.

Kun Helsingissä kinataan, ”tarvitaanko reunatuki [kanttikivi] vai ei?”, tai ”olisiko mahdollista eriyttää pyöräily jalankulusta keskikorokkeilla siten, että pyöräily ohjataan korokkeen ohi? Eikä tiimalasimaisesti kaikkea samaan, ja vielä korokkeen ollessa normaaliväylää kapeampi”. Tuntuu, että jopa alkeet hyvään pyöräinfraan puuttuvat. Ei tiedetä tai haluta tietää, mikä on järkevin, helpoin, edullisin ja turvallisin tapa tehdä erinäisiä toteutuksia. Puuttuu tahto.

 

Kesällä 2009 pyöräilessäni tukholmassa ymmärsin jälleen jotain uutta. Virkamiehet haluavat tehdä kaikkensa, jotta pyöräily lisääntyy ja sujuvoituu. Lisäksi pyöräilijät kokevat tunteen, että heistä välitetään. Autoilijoiden kateus/viha on turhaa. Ajavathan ne jo nyt suorilla ja tasaisilla kaduilla hyvin opastein. Kuvista jälleen huomaa, miten pienestä parannuksesta oli kysymys. Reittiä oikaistiin noin metri. Vaikka pyöräilijä onkin väistämisvelvollinen autoliikenteeseen, molemmin puolin olevat suojatiet ja autojen suojatiekunnioitus jalankulkijaa kohtaan tekevät myös pyörällä ajamisesta todella sujuvaa. Jos pyöräreittien ongelmat alkavat olla näin pieniä, niin haluttu taso on saavutettu koko Tukholman kantakaupungissa. Helsingissä tasoa vielä etsitään, joka toivottavasti löytyy pian uudesta tulevasta pyöräliikenteen suunnitteluohjeesta. Sen jälkeen pitäisi vielä etsiä kadut, mihin toteutuksia rakennetaan (esim. autoliikenteen määrät/toteutustapa: pyörätie, -kaista vai sekaliikenne). Tahdon ollessa näin pieni Hämeentiellä joudutaan ajamaan vielä pitkään bussikaistalla, ja reunatuet ja sadevesiurat kuuluvat pyöräilyyn. Milloin Helsinki haluaa olla pyöräilykaupunki?

 

-jari

4 thoughts on “Vain suurella tahdolla saadaan pieniä parannuksia.

  1. HUOM: Kuvat ovat käänteisessä järjestyksessä, kannattaa lukea alhaalta ylöspäin.

    Muistaakseni Tukholman pyöräilyilmastossa tuli muutos joskus 90-luvun loppupuolella, kun pieni Tukholma-partiet sai muutaman paikan valtuustossa ja ajoi voimallisesti mm. pyöräilyn asiaa. Tällaisen tarinan olen ainakin joskus kuullut.

  2. ”Vaikka pyöräilijä onkin väistämisvelvollinen autoliikenteeseen”

    Amsterdamissa asuvana täytyy muuten todeta, ettei täällä olisi ikinä etuajo-oikeutta noin huonosti merkitty. Tai siis kyseessä lienee Suomessakin käytössä oleva ”autotien kanssa risteävää pyörätietä ajava on väistämisvelvollinen”, mutta ensimmäinen oma ajatukseni on tasa-arvoinen risteys. Varsinkin kun hankkiudutaan reunakivistä eroon ja pudotetaan pyörätiet autojen kanssa samaan tasoon, ei pyörä- ja autotien ero ole mitenkään itsestäänselvä. Täällä tossa olisi kolmiot.

    1. Joo pyöräily-ystävällisyyden tasoja on toki Tukholmankin yläpuolella. Tukholmalaiset pyöräaktiivit varmaan kirjoittaisivat mielellää Tukholma vs. Amsterdam vertailuja tai vastaavia 😉

      Olennaista on ehkä kuitenkin, että Helsingissä se paljon peräänkuulutettu tahtotila on vasta löytymässä (olen ikuinen optimisti), kun se Tukholmassa on löytynyt 10 v. sitten ja Amsterdamissa 30 v. sitten.

      1. Tukholmassa väistämiset on erittäin joustavia. Tuntuu, että autoilijat väistävät aina myös tasa-arvoisissa risteyksissä, siis pyöräilyn ollessa sekaliikenteessä, vaikka laki sanoo suomen tavoin oikealta tulevaa on väistettävä. Samoin tuossa kohdassa autoilijat ajavat hiljaista vauhtia, onhan heidän väistettävä jalankulkijat, joita on paljon (vieressä sinisen linjan päättäri t-bana Kungsträdgården (toistaiseksi kiinni) ja toisella puolella puisto). http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=59.330667,18.072842&spn=0.004104,0.009559&t=m&z=17&vpsrc=6&layer=c&cbll=59.330456,18.072966&panoid=kDh9URSx9VajVDyavtmNCQ&cbp=12,356.88,,0,22.53 Ja jalankulkijoiden väistämättä jättäminen johtaa aina 2kk ajokieltoon+sakkoon.

        Eritasoissa kulkevien reittien tarkoitus on pitää jalankulkijat poissa pyöräteiltä. Reitit on oikeasti tehty pyörille, ei ainoastaan vaihdettu liikennemerkkiä. Kolmiot voisivat olla hyvät, mutta onnettomuuksiakaan ei ilmeisesti ole tapahtunut. Huomion arvoista on myös se, että autoilijat eivät valtaa pyöräteitä. Vaan infrassa on niille omat paikat.

        Pyörätien jatkeista ja siitä, miten hyvin jatke itsessään viestii väistämistä, olen tekemässä juttua siitä. Helsingissä jatkeita on tungettu mihin tahansa ja niiden viesti on lähinnä ”saa ylittää ajaen”, mutta väistämisestä ne eivät kerro mitään. Tai edes siitä jatkuuko reitti toisella puolella. http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=60.218929,24.878969&spn=0.031973,0.076475&t=m&z=14&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.218903,24.878772&panoid=FgGYD5GlgS3AAsFfYxCUaQ&cbp=12,240.3,,0,29.09
        (suoraan jalkakäytävälle, joka vielä loppuu heti oikealla???)
        Kun pohtii samaa tukholmassa, yksisuuntaistamisella saadaan 90% jatkeista pois, loput selvissä paikoissa, autoilla kolmiot tai kaikilla liikennevalot. Mutta niistä myöhemmin.

        Mutta se tahtotila. Sitä pitää löytyä ja näpertelyn loppua. Pyörä on ajoneuvo.

        Ystäväni on töissä Rottiksessa ja hänen ainainen viesti on ”tänään oli jälleen järkyttävä liikenneruuhka”, siis kyseessä on pyöräruuhka.

        Ilari, laita ihmeessä juttua posterousiin Amsterdamista. Niitä ratkaisuja olisi kiva fiilistellä.

Vastaa