Kaupunki kuuluu ihmisille, pyörille ja elämälle

tiistai, 4. lokakuuta 2011

Tämä on Kaupunkifillarin suoran linjan kautta tullut vieraskynä -kirjoitus. Kirjoittajana onTukholma vs. Helsinki -kirjoitussarjaan kuvamateriaalin tuottanut Jari. Kaupunkifillarissa suositaan moniäänisyyttä ja julkaistaan säännöllisesti myös muiden kuin vakikirjoittajien juttuja. Tervetuloa kirjoittelemaan.

Tuleva kriittinen pyöräretki 11.10muistuttaa jälleen kerran siitä, kenelle kaupunki pitäisi rakentaa, asukkaille, ihmisille ja elämälle. Meillä on lukuisia potentiaalisia katuja, mistä on tietoisesti tapettu elämä. Jotta muutos parempaan olisi mahdollinen, päättävät tahot pitäisi pakottaa vierailulle kaupunkeihin, missä kadut on palautettu jälleen ihmisille. Ja miten muutos on toteutettu, vertailen jälleen Helsingin ja Tukholman eroja.

_________________________________

HÄMEENTIE, HELSINKI

Yhtenä pyöräilykaupungin mittarina voidaan pitää Hämeentietä. Vaaralliseen katuun ei ole vuosia jatkuneiden puheiden jälkeenkään saatu pyöräväyliä. Hämeentiellä asuu paljon yli 12 vuotiaita lapsia, jotka eivät uskalla pyöräillä omalla kotikadullaan. Suurin osa aikuisistakin pyöräilee laittomasti jalkakäytävällä, tai vaihtoehtoisesti ajavat pitkiä kiertoreittejä. Kadun leveä 28-32 metrinen poikkileikkaus mahdollistaisi uuden jaon helposti. Eniten katutilaa on saanut joukkoliikenne, n. 13 metriä, vaikka metro kulkee Hämeentien alapuolella. Myös jalkakäytävät ovat paikoittain yli neljä metrisiä, mutta suuresta autoliikennemäärästä johtuen yhtään viihtyisää terassia Hämeentieltä ei löydy. Jalkakäytävät täyttyvät normaalisti vain pysäköidyistä autoista ja ihmiset kävälevät vain pakon edessä. Kadun pitäisi olla yksi suurimmista Kallion kauppa-/kahvilakadusta, missä on hyvä asua ja olla. Urbaani elämä sykkisi vuorokauden ympäri. Hämeentielle ei ole tulossa edes kaupunkipyörätelineitä.

Bussiliikenne

Hämeentiellä kulkee aivan liikaa busseja. Esimerkiksi Haapaniemenkadun pysäkin (2407) ohittaa klo 16-17 välisenä aikana 66 vuoroa. Siirtyminen osittaiseen liityntäliikenteeseen olisi suotavaa. Keskeisille juna- ja metroasemille voitaisiin rakentaa helposti 2-4 bussin miniterminaaleja. Niitä voisi olla esimerkiksi Kalasatamassa (M), Käpylä (J), Malmi (J), Puistola (J), Pohjois-Haaga (J). Sen jälkeen Rautatientori voitaisiin luovuttaa ihmisille. Tuleva runkolinjauudistus tulee karsimaan reilusti bussivuoroja, mutta toivottavasti samalla päästäisiin sujuvaan liityntäliikenteeseen. Kaikkien vuorojen ei tarvitse ajaa keskustaan, kun reittiä lyhennetään, voidaan vuoroväliä tiivistää. Hämeentien liikenteen hoitaa jo nyt raitiovaunut ja metro.

Ajoneuvoliikenne

Vielä 80-luvulla autoliikennettä rajoitettiin pitkällä sillalla. Ruuhkan aikaan – ruuhkan suuntaan ajaminen yksityisautoilla oli kiellettyä. Autojen oli yksinkertaisesti kierrettävä Hakaniemen sillan kautta, jolloin moni jatkoi ajoaan Sörnäisten rantatiellä. Nyt voitaisiin miettiä esimerkiksi Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi Hakaniemenrannan ja Toisen linjan välillä molempiin suuntiin. Lisäksi nopeusrajoitus pitäisi olla enimmillään 40km/h. Kaikki kiireinen läpiajoliikenne pitää poistaa Hämeentieltä. Kadusta pitää tehdä niin hidas autoille, että sitä ei kannata ajaa kuin tarpeeseen. Keskustatunneli muuttaisi kaiken. Silloin myös Sörnäisten RANTAtie saataisiin oikeaan kaupunkikäyttöön, ihmisille, uimarannalle ja elämälle.

Pyöräliikenne

Hämeentielle on piirretty uuden sukupolven suunnitelma koko liikenteen osalta. Suunnitelma on epävirallinen, mutta toivottavasti esimerkiksi Tukholman Hornsgatanin muutokset muuttaa meidän päättäjien tahtotilaa. Nyt piirretyt pyöräväylät (ja uusi poikkileikkaus) olisi hyvä julkaista keskustelun avauksena, sillä moni paikallinen on jo luopunut toivosta. Hämeentien ei tarvitse olla 20 000 auton läpiajokatu.

_________________________________

HORNSGATAN, TUKHOLMA

Suuri muutos pyöräilykaupungiksi alkoi vuonna 1998. Silloin kartoitettiin vaaralliset/vilkkaat kadut ja luotiin suunnitelma katutilan uusjaoksi. Samalla ymmärrettiin, että pyöräilijöiden ”oman verkon” rakentaminen olisi turhaa ja kallista. Pyöräilijöiden pitää pyöräillä turvallisesti normaalissa katuverkossa eri asteisin toteutuksin. Ja jotta jatkuvuus ja saavutettavuus olisivat hyviä, pyöräteiden ja -kaistojen pitää olla vain yksisuuntaisia. Pyöräkaistojen valmistuminen Hornsgatanille vuonna 2001 aiheutti poliittisen myrskyn. Vaarallisena pidettyjen pyöräkaistojen suunnittelijaa syytettiin, kaistoja vaadittiin poistettavaksi ja aiheesta julkaistiin jopa kirja ”1000 metriä pyöräkaistaa, joka ravisteli Tukholman”. Aika ei ollut valmis pyöräkaistoille.

http://www.ntf.se/Stockholm/pdf/Cykelbanor%20o%20cykelf%C3%A4lt%20sthl.pdf

Joukkoliikenne

Hornsgatanin päästä päähän ajaa vain yksi bussilinja, runkolinja 4. Lisäksi kadulla on yöaikaan kolme eri linjanumeroa. Muuten joukkoliikenne hoidetaan tunnelbanalla. Neljä asemaa ja yhdeksän sisäänmenoa takaavat nopeat yhteydet katuja ruuhkaamatta. Esimerkiksi punainen linja ajattaa klo 16-17 välisenä aikana 24 t-bana vuoroa vuorovälin ollessa maksimissaan 3 minuuttia. Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä ja niiden telineitä löytyy kadulta kaksi.

Ajoneuvoliikenne

Suurin läpiajoliikenne kulkee tunneleita pitkin. Ensin Södermalmin ali Söderledstunnelia (1460m). Vaikka tunneli kulkee etelä-pohjoissuunnassa Götgatanin alla, niin jatkotunnelia Södra länkeniä (4700m) pääsee neljälle suurelle ulosmenotielle mm. E4 ja E20. Kateutta herättävä jopa neljäkaistainen/suunta eritasoliittymin oleva moottoritietunneli valmistui vasta vuonna 2004. Ja sen ansiosta koko Södermalmin maan päällä oleva autoliikenne rauhottui. Lisäksi Hornsgatanilla tuli voimaan talvella 2009 nastarengaskielto paremman kaupunki-ilman turvaamiseksi.

Hornsgatan tänään

Kymmenen vuotta sitten tehty katutilan poikkileikkaus on parhaillaan päivityksen alla. Katua halutaan elävöittää isommilla terasseilla ja ihmisillä, tehdä siitä viihtyisä uusilla leveämmillä jalkakäytävillä, paremmalla valaistuksella ja uusilla puuistutuksilla. Uusia puita tulee yli 130 kokonaimäärän ollessa 2 kilometrin matkalla yli 200 kappaletta. Liikennemelu vähenee puiden ja uudentyyppisen asfaltin ansiosta. Jalkakäytäviän lisämetri saadaan autoilta ja pyöräkaistat ovat jatkossakin 1.25 metrin levyisiä. Joitain uusia pyöräkaistasta pyörätieksi on jo tehty, mutta käsittääkseni suurin osa pyöräliikenteestä hoidetaan jatkossakin pyöräkaistoilla. Koko remontin budjetti on 15 milj. euroa. Tahtoa näyttää löytyvän.

http://insyn.stockholm.se/insynTransFrameMain.aspx?id=41&nodeid=342239

_________________________________

Muutama kuva Hornsgatanilta ja yksi Hämeentieltä:

2 thoughts on “Kaupunki kuuluu ihmisille, pyörille ja elämälle

  1. Hornsgatan tänään

    On kyllä vaarallisen näköisiä nuo pyöräkaistat jotka menevät pysäköityjen autojen vasemmalla puolella. Busseja painaa jatkuvana virtana pyöräilijän vasemmalla puolella kyynerpäätä hipoen ja samalla saa varoa ettei jonkun pysäköidyn auton ovi aukea. 10km/h on kyllä maksimivauhti mitä tuossa uskaltaa ajaa. Jos kovemaa ajaa niin silloin pitää pitää vähintään auton oven mittainen etäisyys pysäköityyn autoon, mutta silloin ei enää ole pyöräkaistalla.

  2. Näköjään kaistat ravistelevat edelleen..

    Kaistat ovat olleet kyseisellä kadulla 11 vuotta, joten niihin on varmaan jo totuttu. Lisäksi pyöräilijöiden määrä/päivä on useampi tuhat. Ja niitä busseja meni vain se yksi linja blåbuss nr4.

    ”Turvallisella” täysin autoliikenteestä eriytetyllä pyörätiellä saadaan turva vain pyörätien ajaksi, mutta risteyksessä osuu varmasti, mikäli et taluta yli.

    Ratkaisut eivät itsestään tuo turvaa, vaan muiden tielläliikkujien (lähinnä autojen) asenne ja ajokulttuuri tekevät sen. Autoihin joko luotetaan tai sitten ei. Huomaatko, kuinka toisessa kuvassa autot ovat kivassa jonossa, eikä kenellekään tule mieleen estää pyörän pääsyä oikealta ohi paalupaikalle? -tai viimeisen kuvan autot ohittavat kaukaa, vaikka pyöräilijät ovat pyöräkaistalla. Viimeisen kuvan sisar löytyy täältä
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-04-29_Kslk_15_El/54AE113A-3540-4982-8CC4-437AF6FA9ECE/Liite_3_Havainnemateriaali.pdf

    Puolestaan ylin kuva kertoo koko Hämeentien asenteen. Kyseinen Pohjolan Liikenteen bussi yritti kiilata mut kanttikiveen, mutta ei aivan onnistunut.

    Mikko, jos Tukholma ei ole niin tuttu, suosittelen sitä ehdottomasti lomamatkan kaupungiksi. Päivässä ehtii helposti fillaroimaan ja nauttimaan kaupunkikulttuurista, viikossa näkee jo lähes kaiken. Itse olen vieraillut säännöllisesti jatkuvasti pyöräillen kohta 13 vuotta. Huomenna jälleen Tukholmassa.

Vastaa