Tapaus Capellan puistotie

”Yksi- ja kaksisuuntaisten pyörätiejärjestelyjen suositeltavuus riippuu ympäröivistä olosuhteista. Tiheässä kaupunkimaisessa katuverkossa kaksisuuntaisia pyörätiejärjestelyjä ei pääsääntöisesti tule käyttää, sillä ne johtavat väistämättä turvallisuusongelmiin liittymissä. Kaksisuuntaisen pyörätien yhdistäminen yksisuuntaiseen pyöräliikenneverkkoon (sekaliikenne, pyöräkaistat ja yksisuuntaiset pyörätiet) on myös usein ongelmallista.” – Pyöräliikenteen suunnitteluohje osa 1, kaupunkisuunnitteluvirasto

Pika-alkeet liikennesuunnittelun käytäntöihin virastoissa ja lautakunnissa löytyvät kirjoituksen Miksi pyörätiet rakennetaan väärin johdannosta.

sornaistenniemi2

Capellan puistotie sijaitsee uuden Kalasataman alueen itäreunalla. Tuleva pääpyöräreitti kulkee Capellan puistotietä ja jatkuu Parrulaiturin kautta rantaa pitkin kohti etelää.

Capellan puistotie on etelä-pohjoissuuntainen kokoojakatu, jota rakennetaan parhaillaan Kalasatamaan. Capellan puistotien nopeusrajoitus on 30 km/h, ja autoliikenteen määräksi on ennustettu 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Tämä tarkoittaa päivisin 1,5 autoa minuutissa. Kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaan tällaiselle kadulle sopii pyöräliikenteen ratkaisuksi sekaliikenne tai pyöräkaistat.

Capellan puistotie toimii myös osana pohjois-eteläsuuntaista pyöräilyn laatukäytävää eli baanaa. Se risteää Kulosaaren siltaa pitkin kulkevan Itäbaanan kanssa.

Katusuunnitelmien mukaan Capellan puistotielle on tulossa Leonkadusta pohjoiseen yksisuuntaiset pyörätiet ja Leonkadusta etelään kaksisuuntainen pyörätie vain toiselle puolelle katua. Pyörätie jatkuu kaksisuuntaisena Parrulaiturin kautta kohti etelää.

Baanaverkko ja Sörnäistenniemen liikennesuunnitelmaluonnos. Leonkadusta pohjoiseen yksisuuntaiset pyörätiet, Leonkadusta etelään kaksisuuntainen pyörätie.

Baanaverkko ja Sörnäistenniemen liikennesuunnitelmaluonnos. Liikennesuunnitelmaluonnoksessa (oik) Capellan puistotielle on piirretty vaaleanpunaisella Leonkadusta pohjoiseen yksisuuntaiset pyörätiet, Leonkadusta etelään kaksisuuntainen pyörätie.

Kaksisuuntainen pyörätie on rakennussuunnitelmissa vain 2,5 metriä leveä ja erotettu autoliikenteestä nostamalla se jalankulun viereen samaan tasoon. Tällaista vanhanaikaista SCAFT-pyörätietä [1] tuskin voi kutsua laatukäytäväksi. Niitähän meillä on jo kaupunki täynnä, ja niistä yritetään suunnitteluohjeenkin mukaan päästä eroon, koska ne ovat vaarallisia ja aiheuttavat ongelmia risteyksissä.

SCAFTin huonouden ymmärsi myös yleisten töiden lautakunta jo 15.3.2011. Se palautti mm. Parrulaiturin katusuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että pyöräily olisi jalankulusta tasoerotettu tai kokonaan ajoradalla omalla kaistallaan. Rakennusvirasto (HKR) ei kuitenkaan tehnyt suunnitelmille mitään. Sen sijaan se hankki KSV:sta lausunnon, joka sisältää epämääräisiä verukkeita miksi parempaa pyörätieratkaisua ei nyt vaan voida tehdä, ja yleisten töiden lautakunta hyväksyi Parrulaiturin katusuunnitelman sellaisenaan 3.5.2011. Virkamiehet jyräsivät poliitikot, kuten talossa on tapana. Capellan puistotietä ja Leonkatua ei löydy ytlk:n esityslistoilta netistä [2], mutta mahdollisesti ne on hyväksytty ennen vuotta 2011, jota vanhempia pöytäkirjoja HKR ei katso tarpeelliseksi pitää nähtävillä.

Kun kerran on lautakunnassa nuija lyöty pöytään, paluuta ei varmaankaan ole, ja vanhentuneiden SCAFT-pyöräteiden toteutus vyöryy väistämättömästi eteenpäin kuin Staran tiejyrä, jonka kuljettaja on nukahtanut rattiin. Vai kuinka?

No eipä aivan niinkään.

Virallisen katusuunnitelman mukaan Capellan puistotiellä on Leonkadusta pohjoiseen molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet. Mutta käynti työmaalla paljastaa, että tällekin osuudelle ollaan rakentamassa katusuunnitelman vastaisesti kaksisuuntaista pyörätietä vain toiselle puolelle katua.

capellan_laatukaytava

Tuleva ”laatukäytävä” muistuttaa erehdyttävästi vanhojen suunnitteluperiaatteiden mukaista pyörätietä. Pyörätie (punainen asfaltti) on kaksisuuntainen ja kapea, eikä sitä ole kunnolla eroteltu jalkakäytävästä. Capellan puistotie Leonkadun risteyksestä pohjoiseen.

Tiedustelin asiaa kaupunkisuunnitteluvirastosta. Sain vastauksen, jossa kerrottiin, että Capellan puistotielle on tehty suunnitelmamuutos. Kun kyselin suunnitelmia, joissa nämä muutokset näkyvät, ilmeni ettei mitään virallista liikennesuunnitelmaa muutoksista ole olemassa. Myöskään virallista katusuunnitelmaa muutoksista ei ole olemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksia ei ole hyväksytetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kuten kaupungin johtosäännön mukaan olisi pitänyt tehdä, eikä yleisten töiden lautakunnassa, kuten lain mukaan olisi pitänyt tehdä. Suunnitelmia on muutettu oleellisesti kaikkien virallisten valvontavaiheiden jälkeen.

HKR:sta sai pyytämällä Capellan puistotien rakennussuunnitelman, jossa muutos näkyy. Virallisessa katusuunnitelmassa on molemmin puolin katua yksisuuntaiset pyörätiet, mutta rakennussuunnitelmassa ne ovatkin muuttuneet kaksisuuntaiseksi pyörätieksi yhdelle puolelle katua.

Capellan puistotie välillä Leonkatu - Työpajankatu. Katusuunnitelmassa (yllä) on yksisuuntaiset pyörätiet. Rakennussuunnitelmassa (alla) kaksisuuntainen pyörätie.

Capellan puistotietä välillä Leonkatu – Työpajankatu. Katusuunnitelmassa (yllä) on yksisuuntaiset pyörätiet (vaaleanpunainen). Rakennussuunnitelmassa (alla) kaksisuuntainen pyörätie (vaaleanharmaa).

Leonkadun ja Työpajankadun välinen yksisuuntaisten pyöräteiden osuus on siis rakennussuunnitelmassa muutettu sopimaan eteläpään vanhojen suunnitteluperiaatteiden mukaiseen kaksisuuntaiseen ratkaisuun. Sen sijaan, että vanhentunut kaksisuuntainen osuus olisi muutettu sopimaan uusiin yksisuuntaisiin suunnitteluperiaatteisiin.

Menettelyssä on pari pientä pulmaa:

1) Se on laiton.
2) Se on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa ilman valvontaa, minkä vuoksi ratkaisu on huono eikä poista ongelmaa vaan siirtää sitä eteenpäin katuverkossa.
3) Se on laiton.

Kahden yksisuuntaisen pyörätien muuttaminen yhdeksi kaksisuuntaiseksi ei ole mikään tekninen detalji, jonka läpi viemiseen riittäisi virastojen oma kumileimasin ja perusteluksi luova ongelmanratkaisu pyöräilijöiden omaksi parhaaksi. Varsinkin kun virastoissa näyttää osittain olevan aika heikko ymmärrys siitä, mikä on pyöräilijöiden parhaaksi. Lautakunnat, eli demokraattisesti valitut valvontaelimet ovat olemassa syystä. Ne vahtivat että virastot noudattavat demokraattisia päätöksiä. Prosessin avoimuus mahdollistaa pahimpiin mokiin puuttumisen ennen kuin ne muuttuvat asfaltiksi ja betoniksi. Tämän jälkeen virheiden korjaaminen on paljon hankalampaa ja kalliimpaa. Ja siksi se jääkin yleensä tekemättä.

Sekä virallinen katusuunnitelma että muutettu rakennussuunnitelma ovat pyöräilijän kannalta huonoja. Tämä johtuu pääosin siitä, että Capellan puistotien eteläosaan ja siitä eteenpäin on piirretty vanhanaikainen kaksisuuntainen pyörätie, kun taas pohjoisosassa on yksisuuntaiset pyörätiet. Kaksisuuntainen pyörätie tiiviissä korttelikaupungissa tarkoittaa lähes väistämättä ongelmaa. Ne ovat liian kapeita, risteykset ovat vaarallisia kun pyöräilijä kulkee vasemmalla puolella katua, ja yhdistäminen yksisuuntaisiin ratkaisuihin on hankalaa. Siksi KSV:n omissa ohjeissakin kehotetaan välttämään niitä Capellan puistotien kaltaisessa ympäristössä.

KSV:stä perusteltiin minulle, että idästä Kulosaaren sillalta tuleva etelään jatkava pyöräilijä välttyy kahdelta tien ylitykseltä, kun myös Leonkadusta pohjoiseen tehdään kaksisuuntaista pyörätietä. On kuitenkin nurinkurista yrittää laastaroida vanhanaikaisten kaksisuuntaisten pyöräteiden aiheuttamia ongelmia rakentamalla lisää vanhanaikaisia kaksisuuntaisia pyöräteitä, varsinkin kun KSV on itse linjannut, että niistä tulisi päästä eroon tämän kaltaisilla kaduilla. Mutta ehkä tästä ratkaisumallista ei pitäisi yllättyä. Onhan meillä jo vuosikymmenet rakennettu lisää moottoriteitäkin siinä toivossa, että ne poistaisivat moottoriteiden aiheuttamia ongelmia.

Asiaa penkomalla selviää lisää jänniä juttuja. Katusuunnitelma yksisuuntaisine pyöräteineen on päivätty 22.12.2008. Rakennussuunnitelma, johon muutos on piirretty, on päivätty vuodelle 2009. Syyskuussa 2010 siihen on muutettu jalankulkutien, polkupyörätien ja tukimuurin sijainnit. Pyörätien muutos on siis ollut HKR:n tiedossa viimeistään vuonna 2010. KSV on esitellyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle 15.11.2011 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12070 selostuksen, joka sisältää KSV:n tekemän Kalasataman keskuksen katutason liikennesuunnitelman (sivu 49). Tässä suunnitelmassa on vielä yksisuuntaiset pyörätiet, yli vuosi sen jälkeen, kun HKR:ssä oli jo piirretty kaksisuuntainen pyörätie paperille. Ja HKR on esitellyt saman liikennesuunnitelman yksisuuntaisine pyöräteineen yleisten töiden lautakunnalle 7.2.2012. Puolitoista vuotta sen jälkeen, kun samassa virastossa oli piirretty kaksisuuntainen pyörätie paperille. Näyttää siltä, että kaikki asiaan kuuluvat henkilöt virastoissa eivät ole tienneet muutoksesta. Tai sitten lautakunnille on tarkoituksella esitelty vääriä suunnitelmia. Mitä virastoissa on todella tapahtunut, on hämärän peitossa. HKR:ssä on ennenkin niitetty mainetta asioiden peittelystä ja maan tavoista.

Erityistä luottamusta prosessien avoimuuteen ei herätä sekään, että noin kuukausi sitten sekä KSV:n että HKR:n sivuilta katosivat mystisesti lautakuntien 16.6.2011 ja sitä vanhempien kokousten esityslistojen kaikki linkit, ja jäljelle jäivät vain otsikot. Itse esitystekstejä ja liitteitä, kuten katusuunnitelmia, ei pääse enää katsomaan.

katutasonliikennes2

Kalasataman keskuksen katutason liikennesuunnitelma, päivätty ja esitelty kslk:lle 15.11.2011, ytlk:lle 7.2.2012. Tässä liikennesuunnitelmassa Capellan puistotiellä on vielä yksisuuntaiset pyörätiet (vaaleanpunainen) välillä Leonkatu – Työpajankatu.

Mitä tästä opimme? Ainakin tämän: jos joku yrittää kertoa sinulle, ettei suunnitelmia voi enää muuttaa, koska ne on hyväksytty jo lautakunnissa, älä usko häntä. Selvästi voi.

Jos pyöräteiden muuttaminen yksisuuntaisista kaksisuuntaiseen rakennussuunnitelmavaiheessa onnistuu näinkin helposti, pokkana ja lautakunnilta kysymättä, pitäisi muutoksen onnistua toisinkin päin. Sillä erotuksella, että asia tietysti hyväksytetään asianmukaisesti lautakunnassa. Ja jos jotain muutetaan, eiköhän sen pitäisi tapahtua nimenomaan huonommasta parempaan eikä toisinpäin. Koko Capellan puistotien pyörätieratkaisu voisi ja pitäisi suunnitella uusiksi. Samalla voisi korjata nämä mielikuvitukselliset monikulmiot pyöräilijän ajolinjalla muuallakin Kalasatamassa. Vielä ei ole liian myöhäistä.

Liikennemonikulmio ja muita risteysratkaisuja Leonkadulla.

Liikennemonikulmio ja muita dadaistisia risteysratkaisuja Leonkadulla. Vaaleanpunaisella merkitty pyörätie tekee jyrkkiä käännöksiä ja mutkittelee epäloogisesti. Kalasataman katusuunnitelmia on toistaiseksi nähtävillä HKR:n sivulla Työkohteet > Sörnäinen.

Erehtyminen on inhimillistä. Virheitä sattuu, mikä on aivan ymmärrettävää, erityisesti silloin, kun homma tehdään salassa, ilman parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta ja lainmukaisen demokraattisen prosessin ohi. Jos kärsivällisesti odotellaan, ehkä jo 20 vuoden päästä virastojen päivänvaloa kestämättömät käytännöt ovat pikkuhiljaa muuttuneet luonnollisen poistuman myötä, elleivät sitten talon tavat siirry perimätietona mestarilta oppipojalle. Ja ehkä jo 30 vuoden päästä aletaan korjata tämän päivän pyörätiemokia. Sillä välin kuitenkin pyöräilyä pitäisi yrittää edistää kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Keinot vaan ovat aika vähissä, jos infraa tehdään miten sattuu ja suljettujen ovien takana.

Toinen vaihtoehto on tehdä asioille jotain, nyt.


[1] SCAFT on lyhenne sanoista Stadsbyggnad, Chalmers, Arbetsgruppen för Trafiksäkerhet, ja tarkoittaa ruotsalaisten 60-luvulla kehittämää liikennesuunnittelufilosofiaa, joka niputti pyöräilyn ja jalankulun yhdeksi kulkumuodoksi, kevyeksi liikenteeksi, ja pyrki eristämään sen autoliikenteestä mahdollisimman tehokkaasti. Ruotsissa SCAFT-ajattelusta luovuttiin 1990-luvulla ja 2000-luvulta lähtien SCAFT-mallin mukainen liikennesuunnittelu on hylätty maassa kokonaan. Nykyään liikennesuunnittelija, joka toteuttaisi Ruotsissa SCAFT-ratkaisuja, joutuisi luultavasti eroamaan.

[2] 27.11.2013 on pyydetty yleisten töiden lautakunnan päätösasiakirjoja Capellan puistotien katusuunnitelmista. Kirjoituksen julkaisuhetkellä asiakirjoja ei ole vielä saatu. Lautakunnan kokousasiakirjat ovat julkisia, ja niitä voi pyytää osoitteesta rakennusvirasto.asiainhallinta at hel.fi.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

17 Responses to Tapaus Capellan puistotie

  1. avatar Olli Pottonen says:

    Kun 16.6.2011 vanhemmat pöytäkirjat poistettiin kaupungin sivuilta, niin toimittiin kaupungin omien ohjeiden vastaisesti. Nimittäin kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 (Hannu Oskalan ehdotuksesta) että ”päätösasiakirjat säilytetään kaupungin verkkosivuilla pysyvästi.”

  2. avatar Olli Pottonen says:

    Rakennusviraston toiminta ei nyt muutenkaan ole erityisen täsmällistä. Vastikään Eliel Saarisen tielle valmistui liikenneympyrä. 23.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tien liikennesuunnitelman. Nuijamiestentien liikenneympyrän kaakkoispuolella on jalkakäytävä. Tasan vuotta myöhemmin liikennesuunnittelupäällikkö hyväksyi liikenteen ohjaussuunnitelman.

    EDIT: Tässä vielä yleisten töiden lautakunnan 15.3.2011 hyväksymä katusuunnitelma.

    Kummankin suunnitelman vastaisesti tuonne rakennettiin pyörätien jatke ohjaamaan pyöräliikenne jalkakäytävälle, minne se ei tietenkään kuulu. Kaupan päälle kärkikolmio sijoitettiin vasta pyörätien jatkeen jälkeen. Tämä on paitsi suunnitelman, myös lain vastaista.

  3. avatar Aleksi Salonen says:

    Voin päätösasikirjojen sähköistä säilyttämistä koskevaa prosessia hieman tuntevana todeta, että tältä osin tuskin on kyse salaliitosta, vaan lain noudattamisesta.

    Kyse on henkilöiden tietosuojaa koskevasta lainsäädännöstä. Verkossa asiakirjoja on aiemmin säilytetty kaksi vuotta sen vuoksi, että tämän jälkeen tietosuojalaki määrää poistamaan verkosta sellaiset päätösasiakirjat, joihin liittyy tietosuojan piiriin kuuluvia tietoja, kuten henkilötietoja yksityisistä ihmisistä.

    Näiden henkilötietojen seulominen ja poistaminen on ollut aiemmin mahdollista vain manuaalisesti, jonka vuoksi kaikki päätösasiakirjat on kahden vuoden esilläolon jälkeen poistettu kokonaan verkosta. Verkossa niiden säilyttäminen olisi vaatinut huomattavaa ylimääräistä työtä.

    Tämä ongelma ei kuitenkaan koske enää nykytilannetta, kun Helsingin kaupunki on siirtynyt päätösasiakirjojen sähköiseen hallinnointiin. Nykyään päätösasiakirjojen henkilötietoja sisältävät kohdat voidaan etukäteen merkitä piilottumaan, kun kahden vuoden määräaika tulee täyteen.

    Vuoden 2011 alussa sähköinen järjestelmä ei ollut vielä käytössä, jonka vuoksi tietosuojasäädökset velvoittivat ko. virastoja poistamaan ko. asiakirjat nyt, koska nyt kaksi vuotta on kulunut umpeen. Virastoista nuo asiakirjat liitteineen saa kuitenkin yhä pyytämällä nähtäväksi.

    Kaikki 2011 syksystä alkaen syntyneet päätösasiakirjat tulevat säilymään verkossa, koska niiden osalta tietosuoja on jo valmiiksi kunnossa (sähköinen asianhallintajärjestelmä tuli siis tuolloin käyttöön).

    Syksyä 2011 edeltävien aiempien asiakirjojen ”taannehtiva” saaminen verkkoon (tai niiden pitäminen siellä) vaatisi huomattavaa ylimääräistä työpanosta. Myöskään tuosta Oskalan ehdotuksesta ei voine päätellä, että sääntöä tulisi noudattaa taannehtivasti.

    Koko ehdotus itse asiassa perustunee päättäjien tietoon siitä, että asiakirjojen säilyttäminen on nyt tullut teknisesti lakia rikkomatta mahdolliseksi (ilman älyttömiä lisäpanostuksia ”käsityöhön”, jossa erikseen mustataan tietokoneella kaikki henkilötiedot piiloon).

    • avatar Olli Pottonen says:

      Kiitos selityksestä.

      Tarkoitatko ”tietosuojalailla” henkilötietolakia vai jotain muuta? Onko kahden vuoden raja kirjattu lakiin vai onko se kaupungin tekemä lain tulkinta?

  4. avatar Tapio Keihänen says:

    En ole yhdessäkään katusuunnitelmassa tai muussa vastaavassa kartta/katupiirrustuksessa nähnyt mitään tietosuojalain mukaisia henkilötietoja tähän mennessä, vaikka lähes päivittäin niitä tuleekin nykyään katseltua. Vaikea nähdä noiden verkkoonsaattamisessa huomattavaa ylimääräistä työpanosta.

    Sen sijaan näen huomattavan ylimääräisen työpanoksen koituvan siitä, että jalkautuu hakemaan virastoaikana kyseiset dokumentit kaupungin kirjaamosta ja näen myös huomattavan ylimääräisen työpanoksen koituvan kirjaamon henkilökunnalle. Tai oikeastaan en näe kumpaakaan näistä realistisesti tapahtuvan, koska harvahan tällaiseen byrokratian juoksutukseen lähtee.

  5. avatar Lauri Hänninen says:

    Tapio Keihäselle: Monet suunnitelmat ovat nähtävillä täällä: http://www.hel.fi/hel2/hkr/tyokohteet/Sornainen.html

    • avatar Olli Pottonen says:

      Tämän tapauksen myötä luottamus Rakennusvirastoon on vähän horjunut. Voinko luottaa siihen, että tuolla sivulla olevat suunnitelmat ovat yleisten töiden lautakunnan hyväksymät eivätkä jotkut muut versiot?

  6. avatar Olli Pottonen says:

    Kuntaliiton ohjeen mukaan ”henkilötietoja sisältävät kokousasiakirjat … on suositeltavaa poistaa … viimeistään vuoden kuluttua niiden julkaisemisesta.” (Korostus lisätty.)

    Helsingin kaupungin ohjeen mukaan ”henkilötietoja sisältävät kaupungin kokousasiakirjat eivät muodosta henkilörekisteriä eikä niiden julkaiseminen verkkosivuilla ole sähköistä luovuttamista.” Ymmärtääkseni henkilötietolaki ei siis aseta niiden julkaisulle mitään rajoitteita.

    Näyttäisi kovasti siltä, että kyse ei ole lainsäädännön velvoitteesta. Saatan toki olla väärässä; en tunne asiaa erityisen hyvin.

  7. Pingback: Tapaus Capellan puistotie osa 2: Lautakunnan pöytäkirjat | Kaupunkifillari

  8. avatar Aleksi Salonen says:

    Hei,

    Asiakirjojen säilyttämisen ohje on kaupunginlaajuinen, jota nämä virastot ovat noudattaneet. ”Huomattava työmäärä” olisi siis poistaa jälkikäteen nuo tiedot kaikista kaupungin päätösasiakirjoista. Tältä kantilta ei sikäli ole väliä, vaikka noissa katusuunnitelmissa ei olisikaan henkilötietoja.

    Kaupunginhallituksen hyväksymä edellinen viestinnän ohje on täällä:
    http://t.co/nN5kESMbP3

    Siellä mainitaan 13-24 kuukauden säilyttäminen.

    Uudessa viestinnän ohjeessa mainintaa ajanjaksosta ei ole, mutta siellä todetaan:

    ”Päätösasiakirjat säilytetään kaupungin verkkosivuilla pysyvästi.
    Tämä kuitenkin edellyttää, että asiakirjoista poistetaan muut henkilötiedot
    paitsi ne, joiden pitäminen verkossa on tiedottamisen
    vaatimukset ottaen huomioon perusteltua (esim. virkaan valitun
    nimi sekä asian käsittelyssä ehdotetut ja vaalissa ääniä saaneet
    henkilöt).”

    Sikäli jos näitä tietoja ei olla varmistetusti poistettu, mikä pitää paikkansa vuoden 2011 alun osalta, ei niitä voida enää esittää verkossa. Nuo 2011 alkupuolen päätösasiakirjat verkossa ovat vähän väliinputoajia, mutta niiden poisto ei kyllä liity mitenkään Kalasatamaan.

  9. avatar Aleksi Salonen says:

    ^ Yllä oleva on vastauksena Tapio Keihäsen viestiin erityisesti.

    Sitten tuon enintään 24 kuukauden säilyttämisen taustoista:

    Tietosuojavaltuutettu on antanut Helsingin kaupungille asiasta ohjeen, joihin tuo enintään 24 kk:n määräaika perustuu. Asiasta mainitaan yleisemmällä tasolla tietosuojavaltuutetun antamassa ohjeistuksessa (kohdissa 6.8 ja 6.9):

    http://www.tietosuoja.fi/uploads/20cucilxhpl9_1.pdf#page=15

    24:n kuukauden ajanjakso ei siis perustu(kaan) vain julkisuus- tai henkilötietolakiin, vaan myös EU:n tietosuojadirektiiviin, jonka mukaan yksityisten henkilötietojen julkaisu verkossa on niiden ”sähköistä luovuttamista” sellaisiin maihin, joissa henkilötietojen väärinkäyttöä ei ole rajoitettu ja joissa niitä myös tosiasiassa käytetään väärin ja rikollisiin tarkoituksiin.

    Tältä pohjalta tietosuojavaltuutettu on antanut henkilötietolakia ja julkisuuslakia tulkiten Helsingin kaupungille ohjeen, jonka mukaan asiakirjat on 24:n kuukauden jälkeen poistettava verkosta, ellei ole erikseen varmistettu, etteivät ne sisällä mitään henkilötietoja.

    Tämä ei ole ollut ennen syksyä 2011 helposti mahdollista, joskin teknisesti se olisi ollut mahdollista, jos asiakirjat ja niiden liitteet olisi yksitellen käyty jälkikäteen läpi.

    Syksyn 2011 jälkeen päätösasiakirjat on voitu sähköisessä Ahjo-järjestelmässä käsitellä siten, että mitään henkilötietoja ei jää päätösasikirjoihin, jolloin niitä voidaan säilyttää verkossa teoriassa ikuisesti.

  10. Pingback: Tapaus Capellan puistotie osa 3: Virastojen vastaus | Kaupunkifillari

  11. Pingback: Tapaus Capellan puistotie osa 4: Junonkatu ja Arielinkatu | Kaupunkifillari

  12. Pingback: Tapaus Capellan puistotie osa 5: Ratkaisuehdotus | Kaupunkifillari

  13. avatar Anders Backström says:

    Huomasin eilen että Nuijamiehentien pyörätie on suunnitelmien vastaisesti, toteutettu yhdistettynä väylänä Eliel Saarisen tien ja Poututien välillä. Kyse selkeästi ei ole vain siitä että joku on unohtanut viivan pyörätien ja jalkakäytävän välillä, sillä ainakin Eliel Saarisen tien päässä on yhdistetyn väylän liikennemerkki.

  14. avatar jari says:

    Uuden liittymän ympäristö on niin täynnä virheitä, että voisin tehdä siitä ihan oman ”tarkkuutta ja piirustusten lukua” -käsittelevän artikkelin Kaupunkifillariin.

    Anders, kiitos tuosta huomiosta. Ikävä että pyöräilijä huomaa virheet, sillä kuukausipalkkaa nauttiva työnjohtaja on jo poistunut työmaalta sillä oletuksella että kaikki on valmista. Ja sitten on vielä joku vastaanottotarkastus, missä tuokin virhe olisi pitänyt paljastua.

    Ja vielä Anders, jos olet Facebookissa, niin siellä on hyvä ryhmä tämän kaltaisille ongelmille: PyörätieFail, suosittelen.

  15. Pingback: Tukholma vs. Helsinki Osa 9. | Kaupunkifillari

Add Comment Register



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>