Tämä postaus on jatkoa kirjoituksiin Tapaus Capellan puistotie ja Tapaus Capellan puistotie osa 2.

Keskiviikkoiltana 11.12.2013 rakennusvirasto (HKR) ja kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) julkaisivat nettisivuillaan vastauksen Kaupunkifillarin Capellan puistotietä koskevaan kirjoitukseen. Koska tiedämme, että kaupungin dokumenteilla on taipumus hävitä internetistä, vastaus on luettavissa myös Kaupunkifillarin palvelimelta.

Vastaus on epämääräinen ja monitulkintainen, ja jättää useita kysymyksiä ilmaan. (Korostukset lisätty).

Katusuunnitelman hyväksymisen jälkeen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelijat esittivät rakennusvirastolle liikennejärjestelyn muuttamista, ja muutokset sisällytettiin rakennussuunnitelmaan. Tavoitteena oli parantaa liikennejärjestelyä ilman uuden katusuunnitelman laatimiskierroksen viemää viivytystä. Näin menetellen voitiin varmistaa rakennusurakan käynnistäminen suunnitellusti asuntotuotannon vaatimalla tavalla. Työt alkoivat kesällä 2012 ja valmistuvat nyt vuodenvaihteessa.

Katusuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa 5.3.2009. Muutokset sisällytettiin rakennussuunnitelmaan noin puolitoista vuotta myöhemmin, 10.9.2010. Työt alkoivat kesällä 2012, noin puolitoista vuotta tästä myöhemmin. Rakennussuunnitelman muuttaminen onnistui puolessatoista vuodessa. Jos 1,5 vuotta ei olisi riittänyt katusuunnitelman muuttamiseen ja sen hyväksyttämiseen jossain viikoittaisista lautakunnan kokouksista, ja tämä lainmukainen prosessi olisi siten aiheuttanut viivytystä, kuinka paljon enemmän katusuunnitelman muuttamiseen olisi tarvittu aikaa?

Kadun rakennussuunnitelma poikkeaa aina joissain yksityiskohdissa katusuunnitelmasta. Muutosten merkittävyyden mukaan arvioidaan tapauskohtaisesti tarvitaanko muutosta itse katusuunnitelmaan. Nyt arvioitiin väärin. Näin merkittävät muutokset olisivat tarvinneet lautakunnan hyväksymät muutoksen myös itse katusuunnitelmaan.

Kuka arvioi, että pyörätien poistamista kadun toiselta puolelta ei tarvitse hyväksyttää lautakunnassa?

Aluksi kerrotaan, että katusuunnitelma jätettiin tekemättä, koska haluttiin välttää viivytystä. Sitten kerrotaan, että katusuunnitelma jätettiin tekemättä, koska arvioitiin, ettei sitä lainkaan tarvita tällaisessa muutoksessa. Pitäisikö virastojen valita näistä selityksistä jompikumpi?

Tarve muuttaa yksisuuntaiset pyörätiet kaksisuuntaiseksi pyörätieksi syntyi, kun Capellan puistotie liitettiin osaksi tulevaa baanaverkostoa.

Muutos oli piirretty rakennussuunnitelmaan 10.9.2010. Baanaverkkosuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 5.3.2013. Milloin Capellan puistotie liitettiin osaksi tulevaa baanaverkostoa?

Ihanneratkaisu pyöräliikenteelle olisi ollut nykyistä leveämpi, kaksisuuntainen kolmitasopyörätie.

Kaksisuuntainen pyörätie Capellan puistotien kaltaisella kadulla ei ole ihanneratkaisu pyöräliikenteelle KSV:n oman suunnitteluohjeenkaan mukaan, jossa lukee:

Yksi- ja kaksisuuntaisten pyörätiejärjestelyjen suositeltavuus riippuu ympäröivistä olosuhteista. Tiheässä kaupunkimaisessa katuverkossa kaksisuuntaisia pyörätiejärjestelyjä ei pääsääntöisesti tule käyttää, sillä ne johtavat helposti ongelmiin liittymissä.

Vastauksessa lupaillaan parempia pyöräteitä määrittelemättömille ”uusille” katuosuuksille:

Baanareitti tulee olemaan muilla osuuksilla leveämpi kuin Capellan puistotien jo rakennetuilla osuuksilla. Jalkakäytävän ja pyörätien välistä tasoeroa tullaan myös esittämään seuraavissa liikennesuunnitelmissa uusille katuosuuksille.

Mitkä tarkalleen ovat nämä ”uudet katuosuudet”, joille tullaan esittämään tasoeroa? Kuuluvatko Capellan puistotien osuus Leonkadusta etelään sekä Parrulaituri niihin? Entä muut Sörnäistenniemen kadut, joilla on pyöräteitä, esimerkiksi Junonkatu ja Arielinkatu?

Kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkkosuunnitelmassa on lisäksi esitetty, että jo rakennetuilla osuuksilla pyöräily etelän suuntaan sallittaisiin myös ajoradalla. Tämä ratkaisu kuitenkin edellyttää muutosta tieliikennelakiin. Helsinki on esittänyt lain muuttamista valtiolle ja asia käsitellään käynnissä olevan Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuosina 2014–2015.

Mitä järkeä on rakentaa pyörätie, jota laatukäytäväksikin kutsutaan, jos sen olemassaoloa pitää perustella sillä, että ehkä tulevaisuudessa tieliikennelain muutoksen myötä pyöräilijöiden ei tarvitse ajaa siinä?

Rakennusvirasto valmistelee Capellan puistotien katusuunnitelman uudelleen hyväksyttäväksi. Valmistelu tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa siten, että se on asetettujen liikennesuunnittelun tavoitteiden mukainen. Uusi katusuunnitelma saataneen päätettäväksi vielä tulevan kevään aikana ja mahdolliset kadun korjaukset voidaan tehdä heti sen jälkeen.

Tarkoittaako Capellan puistotien katusuunnitelma tässä koko Capellan puistotietä, vai vain sitä osuutta, jota muutettiin ilman lautakuntahyväksyntää? Entä valmistellaanko myös Parrulaituri uudestaan, koska pyöräreitti jatkuu Capellan puistotieltä Parrulaiturille? Mitkä ovat ”asetetut liikennesuunnittelun tavoitteet”, joiden mukaiseksi suunnitelma tehdään?

Jos katusuunnitelma tulee lautakunnan päätettäväksi ensi kevään aikana, kuinka työt voivat valmistua ”nyt vuodenvaihteessa”? Eikö työt pitäisi keskeyttää, kun lautakunnassa hyväksyttyä suunnitelmaa ei vielä ole? Eikö alkuperäinen ongelma ollut juuri tämä, että rakennetaan katuja ilman että niitä on hyväksytetty lautakunnassa? Lain mukaan järjestyksen pitäisi mennä niin, että ensin suunnitellaan ja hyväksytään, sitten vasta rakennetaan.

Mitä tulevalle baanalle, Capellan puistotielle, sitten pitäisi tehdä? Vaikka yksi pätkä suunniteltaisiin kuinka hyväksi, ei se riitä, jos eteläosaan jää vanhanaikainen kaksisuuntainen pyörätie. Koko Capellan puistotie sekä sen jatkeena oleva Parrulaituri pitäisi suunnitella uudestaan 2000-luvun suunnitteluperiaatteiden mukaan. Kaupunkifillarin liikennesuunnitteluosasto tulee seuraavaksi palaamaan tähän kysymykseen tarkemmin.