Kuolemaan johtaneet pyöräilyonnettomuudet Suomessa 1991-2010
(Fatal cycling accidents in Finland 1991-2010)
1991: 71 | 1996: 46 | 2001: 59 | 2006: 29
1992: 88 | 1997: 61 | 2002: 53 | 2007: 22
1993: 67 | 1998: 54 | 2003: 39 | 2008: 18
1994: 63 | 1999: 63 | 2004: 26 | 2009: 20
1995: 74 | 2000: 53 | 2005: 43 | 2010: 26
Vuonna 1991 kuoli 71 pyöräilijää. Vuonna 2010 vieläkin 26. Nollavision saavuttamisesi liikenneturvallisuustyön fokus on suunnatava perinteisen kypäräkampanjoinnin lisäksi myös onnettomuuksien vähentämiseen.
Fakta: Verrattuna muihin tien käyttäjiin, risteyksissä tapahtuu eniten kuolemantapauksia pyöräilijöille.
Fakta: Suomessa tapahtui vuosina 2000-2009 yhteensä 3716 liikennekuolemaa. Heistä kuusi kuoli Helsingissä pyöräonnettomuudessa ja yksi pyöräilijän törmättyä jalankulkijaan.
Fakta: Keskimäärin Suomessa kuoli liikenteessä vuosina 2003-2010 yhteensä 322 ihmistä vuodessa. Heistä keskimäärin 299 liikkui muilla kulkuneuvoilla kuin polkupyörällä.
Suhteellisesti liikennekuolemat jakautuivat 2003-2010 keskimäärin seuraavasti:
Henkilöauto 60 % (194)
Kävely 13 % (43)
Moottoripyörä tai mopo 12 % (37)
Polkupyörä 7 % (23)
Muu kulkuneuvo 8 % (25)
Lähteet/sources: European Transport Safety Council & Tilastokeskus
VALT-vuosiraporteista löytyy muuten mielenkiintoista tilastotietoa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista:
http://www.valt.fi/www/page/lvk_www_1200
Esimerkiksi vuonna 2009 liikenteessä kuolleista pyöräilijöistä ja jalankulkijoista oli kummastakin ryhmästä yli puolet yli 65-vuotiaita.
Pingback: Kypärän käyttö pyöräillessä on fiksua, mutta… · Pohdiskeleva Liftari
Pyöräilyonnettomuuksien nousuun lähteminen näyttää ajoittuvan siihen hetkeen kun Liikenneturva lanseerasi “pyöräilijä västää aina”-kampanjan, autoilijat ovat sisäistäneet sen paremmin kuin tieliikennelain.
Risto, havaitsin saman ja olen kirjoittamassa siitä artikkelia. Pitkällä aikavälillä kyse on tästä:
EDIT: Muuten, joka kolmas kuolemaan johtanut tieliikenneonnettomuus tapahtuu kaupungissa.
Onnettomuudet tapahtuvat suurimmilta osin ns. semi-urbaaneissa olosuhteissa, kuten tämä erittäin valitettava, kuolemaan johtanut onnettommus.
Kun auto törmää pyöräilijään, se ei yleensä tapahdu kaupunkialueella, vaan taajama-alueen ulkopuolella. Vaara ei yleensäkään piile kaupungeissa, vaan risteysalueilla, joissa on 60 km/h rajoitus.
Lisäksi kun auto törmää ihmiseen 60 km/h vauhdilla, on valitettavasti melko herttisen yhdentekevää, onko uhrilla kypärä päässä vai ei. 60 km/h törmäyksestä on yksinkertaisesti lähes mahdotonta selvitä hengissä, kuten tästä näkyy:
Eikös tuo käppyrä puhu sen puolesta, että taajamamerkin pitäisi tarkoittaa mieluummin 30 km/h nopeusrajoitusta, kun se nykyisin tarkoittaa automaattisesti 50 km/h?
Pingback: Pyöräilykeskustelun konteksti – turvallisuus vai joku muu? | Kaupunkifillari
Pingback: Pyöräilystä yhä turvallisempaa | Kaupunkifillari