Pyöräily ja suomalaisen vanhustenhoidon alennustila

maanantai, 14. marraskuuta 2011

2011 898

”Baanaksi” nimetty Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun välinen jalankulku- ja pyöräväylä on antanut odottaa toteuttamistaan ikuisuuden, mutta viimeinkin entiseen ratakuiluun tuleva reitti on toteutumassa. Hankkeen vihdoin edetessä kansalaisten keskuudessa herää asiasta luonnollisesti monenlaisia mielipiteitä.

Eräs tarkoitushakuinen väittämä on, että pyöräilyyn (tai mihin tahansa asiaan ylipäätään) käytetään rahaa, joka olisi pois jostain muusta. Tämä on tietysti siinä mielessä totta, että esimerkiksi pyöräväylään käytetty raha on pois raitiokiskojen rakentamisesta. Samalla tavalla esimerkiksi ruuhkaisten autoväylien rakentamiseen käytetty raha on pois viihtyisten kävelypainoitteisten asuinalueiden rakentamisesta.

Mielipide, joka puetaan väitteeksi, että pyöräilyyn (tai mihin tahansa asiaan ylipäätään) käytetty raha olisi voitu käyttää vanhustenhoitoon, ansaitsee huomiota. Vanhustenhoidosta on erittäin tärkeä puhua. Asia on itsellenikin hyvin läheinen. Vanhustenhoitoon tarvitaan rahaa ja ennen kaikkea hyviä tekijöitä. Vanhustenhoidon tila on Suomessa alentava.

Mutta onko vanhustenhoidon tilan parantamisen tiellä todella juuri pyöräilyn edistäminen?

Todellisuudessa mikään yksittäinen rakennushanke ei ole pois vanhustenhoidosta. Näillä kahdella asialla ei ole minkäälaista, edes epäsuoraa, yhteyttä. Vanuhustenhoidon tila ei ole Suomessa hävettävän surkea siksi, että rahaa käyettäisiin pyöräilyyn. Itse asiassa pyöräily kärsii Suomessa samankaltaisesta alennustilasta kuin vanhustenhoito. Vaurastunut yhteiskuntamme on vuosikymmeniä suunnannut rahoja muihin tarkoituksiin kuin vanhustenhoidon parantamiseen tai pyöräilyn edistämiseen.

Tarkastellaan asiaa hieman tarkemmin erään tällaisen väittämän kautta: onko 4-5 miljoonan euron investointi kaupungin keskellä kulkevaan liikenneväylään ”pois” mummoilta, ja juuri siksikö heitä pidetään kakkavaipoissa? Vastaus on yksiselitteisesti ei.

Baanan rakentaminen maksaa 4-5 miljoonaa euroa. Helsingin budjetti on 4372,4 miljoonaa euroa vuodessa. Baana on siitä 0,09 prosenttia. Baanan rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei vaikuta vanhustenhoitoon mitenkään. Rakentamistoimen menoja ei voi Helsingissä siirtää sosiaali- ja terveystoimen puolelle, vaikka halu olisi kuinka suuri ja tarkoitus hyvä.

Budjetit laaditaan siten, että menoista pääetetään toimialakohtaisesti. Baana kuuluu rakentamistoimen menoihin. Vanhustenhoidosta puolestaan vastaavat sosiaali- ja terveystoimi.

Rakentamistoimen osuus Helsingin menoista on 618,1 miljoonaa euroa (14,1%). Sosiaali- ja terveystoimen osuus on 2332,8 miljoonaa euroa (53,4%). Rakentamistoimen menot laskivat jo valmiiksi edellisestä vuodesta 2,8 miljoonaa euroa, kun taas sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat edellisestä vuodesta 29,6 miljoonaa euroa.

TA 2012

Kysymys on siis käännettävä toisin päin: paranisiko vanhustenhoidon tila Helsingissä, jos sosiaali- ja terveystoimen menoja kasvatettaisiin 2332,8 miljoonasta eurosta 2337 miljoonaan euroon?

Tietenkään vanhustenhoidon tila ei paranisi yhtään mitenkään vähentämällä rahaa pyöräilyn edistämisestä. Jos vanhustenhoidon alennustilaa oikeasti halutaan parantaa, on parempi etsiä sellaisia keinoja, jotka oikeasti toimivat, eikä keksiä väitteitä, joilla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Sen sijaan pyöräilyn edistämisellä ja vanhusten nykyistä paremmalla elämänlaadulla olisi paljonkin yhteisiä intressejä. Pyöräily säästää EU-alueella terveydenhoitokuluja yhteensä vuosittain 91 miljardia euroa, eli 91 000 miljoonaa euroa.

Mikäli pyöräilyn tuottamia terveyshyötyjä osattaisiin arvostaa enemmän, pyöräilyn terveydelliset hyödyt olisivat kaksin-kolminkertaiset nykyiseen verrattuna. Siis luokkaa 180 000 – 270 000 miljoonaa, eli 180-270 miljardia euroa vuodessa EU-tasolla. Sitä kautta syntyvien säästöjen avulla sosiaali- ja terveystoimen rahoja kyllä riittäisi paremmin myös vanhustenhoitoon.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

6 thoughts on “Pyöräily ja suomalaisen vanhustenhoidon alennustila

  1. Ks. nimimerkki ”no en nyt tiedä” ylhäällä olevan monenlaisia mielipiteitä -linkin takana. Sieltä innoitus tämän postauksen kirjoittamiseen kumpusi.

    Samoja väitteitä on esitetty myös Helsingin kaupungin yleisten lautakunnan kokouksissa – mutta sallitaakoon poliitikoille tietty pieni totuudesta poikkeaminen ja numerosokeus. Mitä väliä sillä on, että 4 miljoonaa on alle promille kaupungin budjetista.

    Huolestuttavampaa on, että Helsingin kaupungin rakennusviraston edustajien suusta on kuultu tällaista löysää argumentointia kokousten ulkopuolella.

    Lisäksi Vantaan valtuustossa on esitelty samoja ajatuksia puhujanpöntöstä.

  2. Eikä se pyörätie muuten maksa 4 miljoonaa vaan yhden. ”Koko hankkeen kustannusennuste on 3,5 M€, josta jalankulku- ja pyörätien osuus on noin 1,0 M€.” sanoo kaupunkisuunnittelulautakunnan esittelyteksti vuodelta 2008. Muu raha menee sitten yleiseen puistonperustamiseen varmaan tai johonkin.

    Tänään muuten yleisten töiden lautakunta juuri pyysi selvitystä siitä, miksei Baanan katusuunnitelmia ole tuotu lautakuntaan. Katsotaan koska tulee vastauksia… Ensimmäisenä vaiheena asfalttia ollaan vetämässä maahan ilman katusuunnitelmaa vanhan lautakunnalle joskus tehdyn esittelyn perusteella.

  3. Montako metriä pitkä Baana mahtaa muuten olla? Eipä ole järin kallis hanke, jos maksaa 1,0M€. Esimerkiksi eräskin hanke Herttoniemessä on ”maksanut” 880 000 euroa.

    Miksi Baanan katusuunnitelmia ei ole tuotu lautakuntaan? Koska HKR tekee juuri niinkuin lystää. YTLK antoi HKR:lle edellisen kerran asiaa käsiteltäessä valtuudet tehdä perustustyöt ”työluvaksi” nimetyllä paperilla.

    Silloin vannottiin kautta kiven ja kannon, että lautakunta kyllä saa nähtäväkseen ja hyväksyttäväkseen lainmukaisen katusuunnitelman ennen kuin varsinaisia töitä tehdään.

    1. Sikäli kuin luen oikein yllä olevaa suunnitelmaa, niin Baanan kokonaispituus on noin 1,5 kilometriä, josta 1,3 kilometriä siellä kuilussa ja loput ilmeisesti maan pinnan tasolla Ruoholahden päässä.

      Tuon esittelytekstin mukaan siellä ratakuilussa näyttäisi olevan myös varaus keskustatunnelia varten – tämän toteutuessa kuilu peitettäisiin ja kevyt liikenne siirrettäisiin maan pinnalle.

      Näkyykö tuo keskustatunneli-varaus muuten tuossa Baanan budjetissa, eli tehdäänkö osa rakennustöistä jo tässä vaiheessa vähän järeämmin, jotta tuo olisi tulevaisuudessa muutettavissa ajoradaksi pienemmillä kustannuksilla?

Vastaa