Pyöräilyä vaikeutetaan Helsingin Kuusisaaressa

torstai, 1. syyskuuta 2011

Suositulla Kuusisaaren ja Lehtisaaren läpi kulkevalla kevyen liikenteen reitillä ollaan vaivihkaa heikentämässä pyöräilyolosuhteita. Kyse on Kuusisaarentien ja Krogiuksentien risteyksestä.

Ennen:


Näytä suurempi kartta

Ohessa kuva työmaasta 29.8.2011 iltapäivällä:

Media_httpi51tinypicc_ykjsi

 

Kuvissa vasemmalta, Krogiuksentieltä, tulevilla autoilla on kolmio, eli pyörillä on etuajo-oikeus. Nyt tähän ollaan tekemässä keskikoroke, joka aiheuttaa pyöräilijöille melkoisen ”shikaanin”. Vauhtia joutuu pudottamaan (mikä ehkä on ollut tarkoituskin) ja  vastakkaisista suunnista samaan aikaan tulevat pyörät joutuvat ajamaan vaarallisen läheltä toisiaan (tämä tuskin on ollut tarkoitus). Krogiuksentieltä Kuusisaarentielle pyrkivät autoilijat tulevat luonnollisesti pyörätien päälle odottamaan vuoroaan Kuusisaarentien liikennevirrasta, jolloin pyöräilijän on kierrettävä nämä autot pomppien reunakiveysten päältä. Etenkin kesäisin ruuhka-aikoina kyseisessä paikassa liikkuu todella paljon työmatkapyöräilijöitä.

 

Herää jälleen kysymys, miten pyöräliikenne huomioidaan tällaisia muutoksia tehtäessä, ja onko jotakuta oikeasti pyöräilevää kuunneltu muutosta tehtäessä. Helsingin kaupungilla on (ainakin ollut) nettipalvelu, jonka karttakäyttöliittymään on voinut tehdä merkintöjä pyöräreittien puutteista. Tähän(kin) kohtaan mielestäni moni pyöräilijä on jo aiemmin kommentoinut, että miksi pyöräilijöillä on kanttikorokkeet, vaikka heillä on tässä etuajo-oikeus.

 

Nyt näyttää, että pääasiallisena tavoitteena on pyöräilijöiden vauhdin pudottaminen. Koska väistämisvelvollisia ovat autot, miksei hidasteita tehdä heille? Miksi pyöräilyä hidastetaan ja hankaloitetaan?

 

Oma ratkaisuni olisi luopua pyöräteistä Kuusisaarentiellä koko välillä Otaniemi-Munkkiniemi, pudottaa autojen nopeudet tieosuudella 30 kilometriin tunnissa, maalata ajoteille pyöräkaistat ja siirtää pyörät autojen sekaan. Tämä parantaisi myös talvipyöräilijöiden tilannetta. Viime talvena klv on usein ollut onnetonta röpelöistä jäätä ja loskaa, samalla kun autotiellä on paistanut musta asfaltti. Ennen kaikkea ratkaisu pienentäisi liikennemelua tällä luonnonkauniilla, virkistyskäyttöön erinomaisesti soveltuvalla väylällä, jonka autoilu on pilannut.

 

 

Teemu Kemppainen

28 thoughts on “Pyöräilyä vaikeutetaan Helsingin Kuusisaaressa

  1. Tässäpä se kaupungin Fillarikanavan keskustelu aiheesta 2 vuoden takaa: http://fillarikanava.hel.fi/r/259/, ja rakennusviraston kommentti vanhasta järjestelystä oli

    ”Kiveykset on turvallisuuden vuoksi alamäessä (tai ylämäessä) hidastamassa pyörien vauhtia, sillä risteyksen näkemä on todella huono sekä autoilijalle että pyöräilijälle.”

    1. Marek haastattelussa nosti esiin sen maalaisjärjelläkin selkeän asian, että hidastemielessä kanttikivet ovat todella kehno ratkaisu, koska ne EIVÄT hidasta risteysalueelle tulijoita, vaan lähinnä sieltä poistuvia (töksähtävä kivi). Lisäksi kanttikivet vaativat huomiointia pyöräililältä risteysalueella, jossa pyöräilijän 100% keskittymisen toivoisi olevan mieluiten muun liikenteen huomioinnissa, eikä kanttikivien tuijottelussa.

      1. Loistavat kommentit fillarikanavalla. Seurasin aikoinaan sitä kohtalaisen vähän, mutta jatkossa taidan käyttää sitä tv:n korvikkeena. Parempaa viihdettä sieltä saa.

        Nyt vielä raksa valmiiksi ja sitten kysymys uudelleen Alatypölle. Miksi KSV/HKR ei kuvaa useimmin risteyksiä ym kohtia? Tehdään niin kantikasta ja kulmikasta, ettei kukaan halua kayttää niitä esim. keskikorokkeet. Vierestä ajaminen on paljon mukavampaa ja helpompaa. Nauhalla olisi totuus, mistä varmasti voisi ottaa opiksi, kuin muiden maiden toteutukset eivät hirveästi kiinnosta. Kuvasihan ne pyörätaskuakin.

  2. Tuo Reima Karilan siteeraama Rakennusviraston Ville Alatypön kommentti kuvaa hyvin sitä, miten autoiluideologian läpäisemä liikennesuunnittelu on.
    Jos halutaan hidastaa turvallisuuden vuoksi, miksei sitten hidasteta niitä väistämisvelvollisia autoja tekemällä korotettu suojatie.
    Kuten tuolla fillarikanavan palautteessa joku ihmettelikin, Rakennusviraston logiikala moottoriteille tulisi rakentaa hidastetöyssyjä liittymien kohdalle. Ainahan voi vähän hidastaa turvallisuuden vuoksi?

  3. hei,
    haluaisin esittää yhden lisänäkökulman keskusteluun koskien Kuusisaaren läpi ajavia. Olen itse innokas fillaroija ja ehdottomasti siis pyöräilijöiden asialla. Asun Kuusisaaressa ja joudun työni vuoksi menemään autolla töihin. Nyt vaikuttaa siltä että pyöräilijät haluavat ajaa todella lujaa pysähtymättä saaren läpi ja ymmärtämättä että autolla ei ruuhka-aikana pääse ollenkaan Kuusisaarentielle paitsi menemällä pyörätien päälle kurkkaamaan sopivaa rakoa. Olen saanut solvauksia tämän vuoksi niskaani ja ihmettelen kuinka itsekkäitä ihmiset ovat. Autoilijoiden kuuluu väistää pyöräilijöitä mutta ei pyöräilijöillä ole päälle ajo oikeutta. Nyt tilanne on se että autoilijat eivät pääsisi ruuhka-aikana ollenkaan Kuusisaarentielle pyörävirran takia joten malttia kaikille osapuolille. Fillaroijien nyt vain käsi sydämelle että pyörä kiltisti pari kertaa pysäytetään Krogiuksentien liittymissä, se ei vie kuin alle 30 sekuntia ja kaikkien elämä on helpompaa.

    1. ”Nyt vaikuttaa siltä että pyöräilijät haluavat ajaa todella lujaa pysähtymättä saaren läpi”

      Autoilijathan ajavat saaren läpi vielä selvästi lujempaa.

    2. Ymmärrän hyvin autoilijan tuskan tässä. Polarisointi eri liikennemuotojen välillä ei ole tarpeen, jotkut menevät autolla hyvästä syystä ja niin päin pois.

      Liittymien toimimattomuus ei ole sen enempää autoilijoiden, kuin pyöräilijöidenkään syy, vaan suunnittelun, jossa ei ole pyrittykään hakemaan oikeasti kaikkien kannalta toimivaa ratkaisua (on todettu, että riittää, jos se toimii autoilijoille ja 30 s. pyöräilijöiden aikaa ei ole suuri menetys).

      Jos pyörätie laskeutuisi liittymän kohdalla pyöräkaistaksi olisi sujuva ja keskeytyksetön ajoneuvoliikenne pääliikennesuunnan ajoneuvoille (pyörät ja autot) mahdollista ilman, että liittymästä tuleville sivuliikennesuunnan ajoneuvoille aiheutuu näkemäesteitä ja tarvetta ”kurkkia”.

      Ei se intressien yhteen sovittaminen loppujen lopuksi niin vaikeaa ole, kun vain katsoo esimerkkejä maista, joissa se on jo tehty kymmenien vuosien ajan.

    3. Totta puhut… Ajan päivittäin krogiuksentielle ja sieltä pois….on silmiinpistävän yleistä nähdä maksimaalista nopeutta risteykseen saapuvasta pyöräilijästä joka haluaa ajaa risteyksen ylitse täyttä vauhtia. Krogiuksentieltä on tuskaisen vaikeaa päästä kuusisaarentielle ruuhka-aikaan loputtoman autovirran ja pyöräilijöiden takia. Kyseisessä liittymässä on krogiuksentieltä tultaessa pakko ryhmittyä juurikin pyörätien päälle, jotta yleisesti ottaen näkisi saapuvat autot.
      Korokkeen rakentaminen kyseiseen risteykseen on ollut ehdottomasti pyöräilijöiden turvallisuutta lisäävä tekijä; nyt on pakko hiljentää risteykseen tultaessa.
      ”yhteiselo” vaatii joustoja aina puolin ja toisin. Itse kunnioitan pyöräilijöitä ja jalan kulkevia ihmisiä ja koen omalta osaltani vastuuta heidän turvallisuudestaan mutta kaksi pyörän ja auton onnettomuutta kyseisissä risteyksissä nähneenä voin todeta että molemmissa tapauksissa syyllinen oli yksiselitteisesti edesvastuuton liian suurta tilannenopeutta ajava pyöräilijä, joka on riski jo muitakin pyörä/kävelytietä käyttäviä kulkijoita kohtaan. Niin, siellä on myös kävelytie pyörätien rinnalla.
      Tämä uusi risteysrakennelma on huomattavan paljon hankalampi ajettava myös autolla, joten katson suunnittelussa tapahtuneen selkeä mokan…

      Ajetaan kaikki vähän hiljempaa… auton kanssa kolaroiva pyöräilijä jää aina kakkoseksi…

      1. ”on silmiinpistävän yleistä nähdä maksimaalista nopeutta risteykseen saapuvasta pyöräilijästä joka haluaa ajaa risteyksen ylitse täyttä vauhtia”

        Mietitään tämä lause vaihtamalla pyöräilijä Kuusisaarentietä kulkevaksi autoilijaksi.

        ”on silmiinpistävän yleistä nähdä maksimaalista nopeutta risteykseen saapuva autoilija, joka haluaa ajaa (Kuusisaarentietä) Grogeriuksentien risteyksen ohitse täyttä sallittua vauhtia”

        Veikkaan, että kakkoslause ei herätä juurikaan kummastusta, vaan sitä pidetään äärimmäisen luonnollisena, niinhän etuajo-oikeutetun Kuusisaarentien autoilijoiden tuleekin tehdä.

        Pointti on, että Kuusisaarentie on kaikelle ajoneuvoliikenteelle pyörät mukaanlukien pääliikennesuunta. Nyt tehty ratkaisu laskee pyöräliikenteen nopeutta puuttumatta muun ajoneuvoliikenteen nopeuteen Kuusisaarentiellä.

        Tottakai ajonopeuksien alentaminen vähentää onnettomuuksia ja etenkin niiden seurauksia. On kuitenkin ristiriitaista rajoittaa infrastruktuurilla vain pyöräilyn nopeuksia, kun risteys edelleen säilyy etuajo-oikeutettuna kaikelle Kuusisaarentien ajoneuvoliikenteelle ja myös nopeusrajoitus (uskoakseni 50km/h) koskee samalla tavoin autoja, pyöriä, kuin tässä paikassa muistaakseni vielä pyörä- ja jalankulkutietä kulkevia mopojakin.

        Kun halutaa rakentaa kaupunkia, jossa pyöräily nousee yhdeksi pääkulkumuodoista 15% kulkutapaosuudella vuoteen 2020 mennessä ei voida jokaisen risteyksen kohdalla hyväksyä, että pyöräliikennettä hidastetaan tai pysäytetään keinotekoisesti ”se ei vie kuin alle 30 sekuntia” -filosofian mukaisesti. Etenkään, kun kyse on pääliikennesuunnasta ja erittäin suositustä työmatkapyöräilyväylästä.

        En nyt pyri sanomaan, että olisi ok ajella fillarilla 50km/h Kuusisaarentien nykyisellä yhdistetyllä jalankulku ja pyöräväylällä ja että pyöräilijöitä ei missään olosuhteissa saisi koskaan hidastaa. Päinvastoin olen mitä suurimmissa määrin ”Ajetaan kaikki vähän hiljempaa” -ideologian kannattaja.

        Tässä kohdassa olisi uskoakseni kuitenkin voinut esimerkiksi ehdotetunlaisella pyörätie pyöräkaistaksi risteyksen kohdalla -ratkaisulla saavuttaa turvallisuusparannuksen ja hyvät näkemät Grogeriuksentieltä tulijoille ilman, että pääliikennesuunnan sujuvuutta olisi tarvinnut keinotekoisesti heikentää.

        1. Toisella puolella kaupunkia vastaava paikka, ja yllättäen ratkaisu onkin varsin pyöräilijäystävällinen:

          http://www.hel.fi/static/public/hela/Liikennesuunnittelupaallikko/Suomi/Paatos/2011/Ksv_2011-09-16_Lsp_1004_Pk/CF7D4FB5-FF5D-4DC4-BF21-FF82CE11FDBB/Marjaniementien_ja_Tulisuontien_liittyman_liikenne.html
          ”Koska kyseessä on pyöräilyn pääreitti, pyöräilyn tulee olla mahdollisimman sujuvaa. Pyörätie lasketaan ajoradan tasoon ennen liittymää.”

          Jotain toivoa vielä sentään on, lisää näitä!

          1. Näyttää hyvältä. Vielä mahdolliset viistetyt reunatuet pois, mikäli sellaiset on.

            Tärkeintä suunnitelmassa on jalankulun ja pyöräilyn eriyttäminen ylityksessä siten, että pyörätien jatkeen ja suojatien väliin jää se ”yhden auton mitta”. Joka helpottaa autoilijoiden näkyvyyttä ja sujuvuutta, ja parantaa jalankulun sekä pyöräilijöiden turvallisuutta.

            Myös pohjoisessa oleva valoylitys on juuri niin kuin pitää. Suojatienappia painavalla jalankulkijalle on odotuspaikka selvästi, eikä odotus tapahdu ”jossain” pyörätiellä. Samoin kääntyville pyöräilijöille jää hyvä ja selvä odotustila.

            Näitä todellakin lisää! Nyt vain monistaen, ei joka paikkaan uutta keksintöä.

          2. Ja vielä vanha googlessa.
            http://maps.google.fi/maps?q=Tulisuontie,+Helsinki&hl=fi&ll=60.204111,25.07623&spn=0.008253,0.019119&sll=62.593341,27.575684&sspn=15.786873,39.155273&vpsrc=6&t=m&z=16&layer=c&cbll=60.204211,25.076283&panoid=oXVI631j9tbTojH7fnGMlA&cbp=12,58.9,,0,31.52

            Kieltämättä sivutieltä on ollut huono näkymä päätielle ennen suojatietä. Joten keskellä pyörätietä on auton pakko seistä. Näin oli suunniteltu.

            Vanhassa oli vaarana myös päätieltä sivutielle kääntyvän näkyvyys. Kun auto pysähtyy odottamaan 45 asteen kulmaan, peilistä ei näe enää mitään.

            Lisää näitä makrotason toteutuksia!! Aina ei pidä odottaa koko kadun suurta remonttia, vaan osataan tehdä pieniäkin paloja.

  4. Moi, asustelin aikoinaan 7 vuotta siinä naapurissa Lehtisaaressa, enkä kyllä ikinä omaa autoa tarvinnut mihinkään työmatkoihin. Liekö julkinen liikenne kovasti rapautunut vuosituhannen vaihteen tasosta.

    Mutta esittämääsi kysymykseen. Yhden ratkaisun – pyöräkaistat – jo esitinkin. Tällöin autoilla olisi 4 erillisen liikennevirran sijaan vain 2 likempänä toisiaan sijaitsevaa liikennevirtaa seurattavana. Toinenkin ratkaisu tulee mieleen, kun tuossa esität, että 30 sekuntia aina voi joustaa. Krogiuksentien molemmista päistä, sekä idästä että lännestä, pääsee Kuusisaarentielle. Suljetaan siis läntinen Krogiuksentien ja Kuusisaarentien pää autoilta, autot kiertäkööt sitten sen yhden ja saman risteyksen kautta. Ei siinä varmaan 30 sekuntia kauempaa autoilta mene, joten pysyttäisiin kohtuullisena pitämäsi aikarajan sisällä.

    1. Risteyksen sulkeminen ei poista ongelmaa, vaan siirtää sen Krogiuksentien toiseen päähän. Krogiuksentien toisessa päässä tilanne on vastaava, kuolleesta kulmasta tuleva pyörilijä on vaikea havaita jne. Ratkaisuna voisi olla Krogiuksentien muuttaminen yksisuuntaiseksi, kadunvarsipysäköinnin siirtäminen vasempaan reunaan ja pohjoiseen menevän pyöräliikenteen ohjaaminen Korgiuksentietä pitkin. Tämä ei lisää matkaa millään tavalla ja pienellä Krogiuksentien muokkaamisella tienpätkästä saadaan tasan samanmuotoinen Kuusisaarentien kanssa. Tämän lisäksi Kuusisaarentieltä pitäisi kieltää pyöräily pohjoiseen ja Krogiuksentien eteläpäässä rakentaa pyörätien ajokaista aivan Kuusisaarentien ajokaistan viereen, ilman kynnyksiä. Tämä ehdotus poistaisi seuraavat ongelmat:
      -Krogiuksentien eteläpäässä poistuisi kuollut kulma, liittyminen Krogiuksentielle Kuusisaarentieltä ei ole ongelma kunhan havannoi pyöräilijöitä normaalisti. Pyöräilijät etelään voivat jatkossakin lasketella omaa vauhtia risteyksen yli.
      – Kunhan pyörätie viedään tarpeeksi lähelle Kuusisaarentietä Krogiuksentien eteläpäädyssä jalankulkijoille ei aiheudu vaaratilanteita jalkakäytävälle eksyneitten pyöräilijöitten johdosta
      -Kun pohjoiseen suuntaan pyöräilevät siirretään turvallisesti Krogiuksentielle kuollut kulma vasemalle pohjoispäädyssä poistuu. Krogiuksentien pohjoispäädyssä liityminen Kuusisaarentielle tulee lisääntymään jolloin vasemmalta laskettelevat pyöräilijät olisi turvallisuusriski. Jotta pyöräilijät käyttäisivät tätä vaihtoehtoa kyltityksen pitää olla selkeää sekä liityminen Kuusisaarentien pyöräkaistalta krogiuksentielle ja sieltä takaisin Kuusisaarentielle pitää olla sujuvaa sekä kynnyksetöntä

  5. I bike to work everyday on this route and I am also very surprised to see how biking conditions are not improving… but actually getting worse!

    I support completely the bike lane proposal. The road is really wide at the moment, there is room for the change.

    A big problem also in Kuusisaarentie is that mopot (light motor bikes) are allowed in the walkway. I commented about this in the post with the interview to Helsinki City bike traffic designers (where they claimed that mopot are only allowed in the walkway there where the road is too fast, like a highway).

    Mopot are not allowed all along the route, but once in the walkway some do continue also in the narrowest parts (because of course, there is no sign saying ”no mopot here anymore”, just a lack of the previous sign saying ”sallittu mopoille”)… In either case the walkway is getting really crowded and it is not safe. It is just a matter of time before there is an accident behind a bus stop, between somebody with a dog, a mopo and a couple of bikes.

    So lower speed limit and vehicles to the tarmac! Ajoneuvot ajoradalle!

  6. Pyöräilin ko. reittiä Munkasta Otaniemeen nelisen vuotta. Melko pian totesin, että Kuusisaarentien itäpuolen käyttäminen on varsinkin pyörälaukkujen kanssa huomattavasti ikävämpää kuin länsipuolen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien, syynä nimenomaan Krogiuksentien kummatkin päät. Toisin sanoen, Munkasta tullessa puolenvaihto viimeistään heti Kuusisaaren ensimmäisen mäen laella valoissa tai valojen vierestä.

    Osittain kyllä ymmärrän pointin Krogiuksentien eteläpäässä pyöräilijöiden hidastamisesta, siinä muuri tukkii näkyvyyden risteyksessä niin tehokkaasti, ettei Krogiuksentieltä pääse Kuusisaarentielle oikein mitenkään ilman, että ainakin hetken viettää pyörätien jatkeen tukkona valuttamassa tahi odottamassa. Tähänkin tosin pyörätiet säilyttäen löytyisi ratkaisu oikaisemalla pyörätien shikaani eli siirtämällä pyörätien jatke ja suojatie aivan kiinni Kuusisaarentien ajoradan oikean reunan jatkeeseen ja kenties kaventamalla hieman suojatietä. Mahdollisesti voisi myös siirtää risteystä kokonaisuudessa hieman Espoota kohti, jolloin geometria muuttuisi ratkaisevasti. Näin muturatkaisuna. Radikaalimpi mutta ainakin toimiva ratkaisu olisi tosiaan tuon koko risteyksen poisto.

    Pelkkää pyöräkaistaa en pidä realistisena ratkaisuna tuossa kohdassa, ellei sitten olisi tarjota jotain rinnakkaista saariketjun läpi kulkevaa reittiä niille, jotka haluavat ehdottomasti ajaa erillään läpiajoliikenteen virrasta.

    1. Minäkään en missään tapauksessa tarkoittanut pelkkää pyöräkaistaa, vaan ainoastaan risteyksen kohdalla kaistaksi laskeutuvaa pyörätietä. Risteyksessähän laskeudutaan joka tapauksessa ajoradan tasoon pyörätien jatkeelle. Korvaisin siis suojatie + pyörätien jatke yhdistelmän jalankulkijoille suojatiellä ja pyöräilijöille lyhyenä vain risteyskohdan ylittävänä kaistana, joka sitten nousisi taas korotetuksi pyörätieksi. Tämä on esim. Brysselissä ja Tukholmassa tavanomainen ratkaisu. Kuva ratkaisusta löytyy esim. http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2010/09/11/tukholma-vs-helsinki-osa-2/ kuvapari 6.

    2. Hei!
      En todellakaan tarkoittanut, että pyöräkaistan myötä luovuttaisiin kokonaan kevyen liikenteen väylistä. Lapset, vanhemmat ihmiset jne. tarvitsevat ne ilman muuta jatkossakin – jalankulkijoista ja lenkkeilijöistä puhumattakaan.

  7. Ilmeisesti pitää siirtyö kokonaan autoilijaksi, kun itäinen satamakaupunki tukee Espoolaisten työmatkapyöräilyä näin kiivaasti.

    Ihmetyttää Helsinkiläisten itku siitä, että Espoolaiset tukkivat autoillaan kadut, mutta käytännössä liikenneratkaisuilla tulevat autoilua muiden vaihtoehtojen kustannuksella.

  8. Helsingissä käytössä olevat katusuunnittelun työkalut kaipaavat pikaista päivitystä. Risteysalueiden turvallisuutta voidaan parantaa monilla sellaisilla keinoilla, jotka tukevat tienkäyttäjien tasa-arvoa. Mallia kannattaa hakea Ruotsista. Käännetäänkö talkootyönä tämä sivusto suomeksi vaikka alkajaisiksi?

    Ja sen jälkeen lisää hieman yksityiskohtaisempaa materiaalia:

    Trafiksäkerhetsutväckling i Göteborg

    Lugn och trygg i Göteborg

    GCM-handbok : utformning, drift och underhåll med gång-, cykel- och mopedtrafik i fokus

    1. Anteeksi vaan kyynisyyteni, mutta en oikein jaksa uskoa että samat liikennesuunnittelijat, jotka viittaavat kintaalla Tielaitoksen viralliselle ohjeelle, yllättäen valaistuisivat nähdessään Göteborgin suunnitteluohjeen. Sitäpaitsi käännökseet taitaa liittyä hankalia tekijänoikeuskysymyksiä. Ja kyllähän kaksikielisen kunnan viranhaltijoiden pitäisi osata toista kotimaista…

      Ja Tielaitoksen ohjeesta tosiaan löytyy kaikki, mitä tässäkin risteyksessä tarvitaan: riittävät näkymät, pyörätien linjaaminen ajoradan viereen, ajoradan ylityksen kohdalla pyörätien ja ajoradan välillä ei saa olla tasoeroa, suojatie+pyörätien jatke voi olla korotettu, pyörätien ja sen jatkeen pitää olla riittävän leveä, kaarresäteet eivät saa olla liian pienet.

  9. Tällainen tästä sitten tuli.

    http://i56.tinypic.com/2e3ygih.jpg

    Huomatkaa miten viehättävästi viistetyt reunakivet sekä pyörätien jatkeen ilmaiseva katkoviiva on sijoitettu sivuun todelliselta pyöräilijän ajolinjalta. Keskikorokkeelta reunakiveykset sentään puuttuvat noin puolen metrin leveyksiseltä osalta. On selvästi ajateltu, ettei pyöräilijöitä ikinä aja tässä rinnakkain.

    http://i51.tinypic.com/2n8zzbq.jpg

    Kuvaushetkellä hieno katumaasturi tuli odottamaan vuoroaan liikennevirrassa. Maasturi tulee kolmion takaa ja on siis väistämisvelvollinen. Jos pyöräilijä etenee auton etupuolelta, on vaarana tulla yliajetuksi auton lähtiessä liikkeelle, sillä on hyvin todennäköistä ettei autonkuljettaja huomioi menosuuntaansa nähden oikealta tulevaa kevyttä liikennettä. Jos pyöräilijä kiertää auton takaa, on vaarana törmätä vastakkaisesta suunnasta tulevaan pyöräilijään tai kävelijään. Meni pyörä edestä tai takaa, joutuu kiertämään reunakiveyksiä tai pomppimaan niiden päältä.

    Jos fillarissa on tavarakori, siinä ei oikein voi kuljettaa mitään tällaisella pomppuradalla. Mutta ehkä tarkoituksena on kehittää pyöräilijöiden rytmitajua ja koordinaatiota? Tai ohjata huonokuntoisimmat ja epävarmimmat pyöräilijät auto- ja öljyteollisuuden tarjoamien palveluiden pariin?

  10. Tällainen tästä sitten tuli.

    http://i56.tinypic.com/2e3ygih.jpg

    Huomatkaa miten viehättävästi viistetyt reunakivet sekä pyörätien jatkeen ilmaiseva katkoviiva on sijoitettu sivuun todelliselta pyöräilijän ajolinjalta. Keskikorokkeelta reunakiveykset sentään puuttuvat noin puolen metrin leveyksiseltä osalta. On selvästi ajateltu, ettei pyöräilijöitä ikinä aja tässä rinnakkain.

    http://i51.tinypic.com/2n8zzbq.jpg

    Kuvaushetkellä hieno katumaasturi tuli odottamaan vuoroaan liikennevirrassa. Maasturi tulee kolmion takaa ja on siis väistämisvelvollinen. Jos pyöräilijä etenee auton etupuolelta, on vaarana tulla yliajetuksi auton lähtiessä liikkeelle, sillä on hyvin todennäköistä ettei autonkuljettaja huomioi menosuuntaansa nähden oikealta tulevaa kevyttä liikennettä. Jos pyöräilijä kiertää auton takaa, on vaarana törmätä vastakkaisesta suunnasta tulevaan pyöräilijään tai kävelijään. Meni pyörä edestä tai takaa, joutuu kiertämään reunakiveyksiä tai pomppimaan niiden päältä.

    Jos fillarissa on tavarakori, siinä ei oikein voi kuljettaa mitään tällaisella pomppuradalla. Mutta ehkä tarkoituksena on kehittää pyöräilijöiden rytmitajua ja koordinaatiota? Tai ohjata huonokuntoisimmat ja epävarmimmat pyöräilijät auto- ja öljyteollisuuden tarjoamien palveluiden pariin?

  11. Eksyin tälle palstalle ja ei voi kuin hämmästellä että kuinka itsekeskeisiä
    pyöräilijät ovat. Ei ihme jos Honkanummella rupeaa olemaan ahdasta kun
    tärkeintä on pitää itsepintaisesti kiinni ”oikeuksistaan”. Suvaitseaisuus ja toiseten
    huomioon ottaminen on katoavaa kansanperinnettä.

    1. ”Suvaitseaisuus ja toiseten huomioon ottaminen on katoavaa kansanperinnettä.”

      Näin valitettavasti välillä tuntuu olevan ja ilmiö on melkoisen laaja, eikä nähdäkseni riipu paljoakaan kulkuneuvosta (tai sen puutteesta viitaten myös jalankulkijoihin).

      Toisten huomioon ottamisella pääsee todella pitkälle, eikä se mielestäni ole mitenkään ristiriidassa oikeuksista kiinni pitämisen kanssa.

      En ole mikään enkeli liikenteessä itsekään, mutta pyrin ottamaan huomioon muita, Samalla olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että liikenneinfrastruktuurin pitäisi tukea, eikä haitata eri liikennemuotojen oikeuksien toteutumista (oikeuksista kiinni pitäminen).

Vastaa