Kävelijät ja pyöräilijät erotettava toisistaan rakenteellisesti

maanantai, 11. huhtikuuta 2011

B4

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto esittää Töölönlahden rantaväylän jalankulku- ja pyöräliikenteen sekoittumista erottavien kivipaasien poistamista. Tämä on todella harmillista. Töölönlahti on yksi Helsingin suosituimmista jalankulkijoiden käyttämistä virkistysreiteistä ja samalla vilkkaimmin liikennöidyistä pyöräväylistä. Tuhannet käyttävät sitä keväästä syksyyn päivittäin työmatkareittinään. Oman lisänsä vilkasliikenteiselle Töölönlahdelle tuovat lenkkeilijät, sauvakävelijät ja muut ulkoilijat.

Mikäli katu- ja puisto-osaston kaavailut toteutuvat, jalankulkijat ja pyöräilijät pannaan kulkemaan samalla korkeustasolla vierekkäin. Tämä toimii paperilla kerrassaan mainiosti. Väylät ovat eri värisiä ja niiden välillä kulkee 90 cm leveä nupukiviraidoitus.

2D

C3

Mikä toimii paperilla, ei kuitenkaan aina toimi käytännössä. Suunnitelman suurin ongelma on, että jos se toteutuu, aiemmin toisistaan selkeästi erotetut jalankulkijat ja pyöräilijät sekoittuvat jatkossa toistensa tielle.

Suunitelmalla ollaan luomassa täysin tarpeetonta liikennekonfliktia, joka voitaisiin välttää helposti. Näin vilkasliikenteisellä reitillä sekaliikenne ei toimi. Tarvitaan eri kulkumuotojen erottamista toisistaan. Eikä siihen riitä pelkkä erivärinen asfaltti ja nupukiviraita.

C9

Kivipaadet ovat toimineet erittäin hyvin. Niiden ongelma on, että ne aiheuttavat näkövammaisille riskin kompastua. Perustelu on ymmärrettävä. Silti on mahdotonta hyväksyä, että ratkaisemalla yksi pulma aiheutetaan merkittävälle, hyvin toimivalle liikenneväylälle ja sen kaikille käyttäjille tulevaisuudessa mittavaa haittaa.

Niin jalankulkijoiden kuin pyöräilijöiden kannalta on täysin yksiselitteisen selvää, että näin vilkkaalla reitillä liikennemuodot on erotettava toisistaan rakenteellisesti.

A14

Jos paadet on pakko poistaa, kulkumuotojen rakenteellinen erottaminen on korvattava toisella rakenteellisella erotusratkaisulla. Paasien poistaminen voidaan hyväksyä vain, jos pyöräväylä sijoitetaan eri korkeustasolle kuin jalankulkuväylä.

A3

Eritasoratkaisulla vältytään siltä, että koko väylästä tulisi 750 metriä pitkä sekamelska. Tällöin jalankulkijoiden ylityspaikat on suunniteltava erityisen huolellisesti. Hesperianpuistossa on kymmenen kohtaa, joissa pituus- ja poikittaissuuntaiset pääväylät risteävät.

Nämä ylityspaikat on suunniteltava sellaisiksi, että niistä pääsee turvallisesti ja mukavasti yli kulkipa sitten jalan tai pyörätuolilla. Koska koko suunnitelma on lähtöisin näkövammaisten tarpeista, erityisesti heidät täytyy huomioida ylityspaikoikkojen lopullisten yksityiskohtien suunnittelussa.

Hesperianpuisto

Katu- ja puisto-osaston esittämää suunnitelmaa ei tule hyväksyä. Sen sijaan kävelijät ja pyöräilijät on erotettava toisistaan jatkossakin rakenteellisesti.

Mennään selvästi metsään, jos merkittävä liikenneväylä ja virkistyksen kannalta olennainen reitti muutetaan kaikkien käyttäjien kannalta epämiellyttäväksi sekasumpuksi. Design For All -ajattelun on lähdettävä siitä, että kaikki käyttäjäryhmät huomioidaan.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

18 thoughts on “Kävelijät ja pyöräilijät erotettava toisistaan rakenteellisesti

  1. Ei tähän muuta voi sanoa, kuin että Martti olet sankari! Millä ajalla olet vääntänyt nämä kuvat?

    Eikö myös jatkuvaan korkeuseroon, jollainen kulkee jokaisen autokadun kummallakin puolella, eli kanttikiveen voi kompastua? Tarkoitushan niin kanttikivilläkin, kuin Töölönlahden paaseillakin on muun muassa näkövammaisille viestittää tien reunasta, sillä kompastumista suurempi haitta on, jos näkövammainen huomaamattaan kävelee ajoradalle (millainen Töölönlahden vilkas pyöräväylä myöskin on).

    Erona kaduilla ja Töölönlahdella on tietysti se, että puistossa ei oleteta kulkevan ajoratoja. Siksi olisin taipuvainen siihen, että vilkkaasta pyöräväylästä tehtäisiin enemmän ajoradan oloinen, eli korkeuserotettu väylä, jonka molemmilla puolilla kulkee jalkakäytävät ja ylityspaikat on merkitty. Tietysti olemassaolevan paasiratkaisun säilyttäminen on huomattavasti halvempaa.

    En millään tavalla halua väheksyä näkövammaisten tarpeita, enkä myöskään väitä osaavani samaistua näkövammaisen asemaan, mutta kuten Martti mainitsi, niin ei kannata mennä ojasta allikkoon ja aiheuttaa muita ongelmia ratkaisemalla yksi ongelma huonosti.

    1. Komppaan Anttia. Hyvää työtä Martti. Kun ajoradan korkeuserottelu jalkakäytävästä on mahdollista, pitää pyörätienkin erottelu olla. Kaupungista ei saa tuhota ainoaa paikkaa, jossa rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä on asiaankuuluvasti erotettu.

  2. Käsittämätön hanke, varsinkin jos perustelu tosiaan on tasoa ”näkövammaisille riski kompastua”. Ja tällä en tarkoita tietenkään perustelua sinänsä (esteettömyys on iloinen asia) vaan sitä ylimalkaisuutta jolla asia on esitetty. Eli numeroita pöytään, kiitos. Kuinka monta jalankulkijaa, pyöräilijää nykyisellä väylällä, kuinka monta näkövammaista on loukkaantunut tuohon nykyiseen esteeseen kompastuessaan ja kuinka monta näkövammaista on samasta syystä käyttämättä puistoa. Noin aluksi. Ja mitkä tosiaan ovat muutoksen liikenteelliset vaikutukset, juuri esitetyllä tavallahan siinä nimittäin tulee käymään. Ilmeisesti puisto-osastolla(kaan) ei tätä nykyä ole riittävää asiantuntemusta pyöräilyn ja jalankulun liikennesuunnitteluun erillisinä liikennemuotoina.

    Nykyisellään tuo tosiaan on hämmästyttävän toimiva ratkaisu ravintola Töölönrannan sisäänkäynnin sumppuja ja satunnaisia väärällä puolella harhailevia jalankulkijoita lukuunottamatta. Selvän joskin pienen korkeussuuntaisen esteen ylittämisestä on tarpeeksi ylimääräistä vaivaa ettei sitä jalankulkijakaan kovin helpolla tee, este on myös tarpeeksi leveä ettei sen puolelta toiselle pääse yhdellä askeleella. Toisaalta tuon nykyisen esteenkin päällä voi kyllä vaikka juosta (kokemusta on).

    Työt ilmeisestikin alkaisivat aikaisintaan 2013, mutta kyllä tuohon voisi ihan vaikka taloussyihin vedoten ehdottaa lisää harkinta-aikaa. Väylän kunto kun ei nykyisellään mitenkään perustele uuden rakentamista, voisi hyvin odottaa x vuotta että se muutenkin vaatii uusimista. Ja siinä vaiheessa on toivottavasti vähän parempi käsitys siitä, mikä toimii ja mikä ei.

  3. Tampereella pidetään rotvallit korkeana sen vuoksi, että näkövammaiset eivät eksy ajorajadalle. Näin kertoi eräs kaupungin liikennesuunnittelija kun häneltä tivattiin syytä kevyenliikenteen väylien ryökytykselle.
    Nähtävästi täällä ei pelätä kompastumista tai sitä, että korkea kivireunus suojatiellä haittaisi pyörätuolilla tai polkupyörällä kulkevaa…
    Onko teillä jotka enemmän kaupunkisuunnittelun kanssa telmuatte mitään selitystä sille, miksi se on niin hankalaa tehdä hyvin Suomessa?

    1. En tiedä, mutta oma tulkintani on tässä, että esteettömysihmiset, näkövammaisten edustajat ja pyöräilijät lymyilevät Suomessa omissa leireissään, eikä yhteisiä kaikille toimivia ratkaisuja ole päästy suunnittelemaan.

      Voin taata, että näkökykyisenä pyöräilijänä olisin vähintäänkin yksisilmäinen suunnittelemaan mitään toteutusnormeja näkövammaisten kannalta. Vastaavasti toisinpäin.

      Esteettömyys ja pyöräily menee yleensä yksiin, jos ymmärretään, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä jalkakäytävän ja pyöräväylän väliä esteettömäksi, vaan tämä nimenomaan pitää tehdä rakenteellisesti erotelluksi ja ylityspaikat sitten esteettömiksi.

        1. Jees, esteettömyysjutut, jalankulun turvallisuuden ja pyöräilyn sujuvuuden edistäminen ovat kyllä yhteensovittettavissa. Voimat pitäisi vain saada yhdistettyä, jotta vanhanaikainen SCAFT-malli ei enää jyräisi. Katsokaapa esim. näitä:

          Esteettömän rakentamisen ohjeissa (SuRaKu) todetaan muun muassa seuraavaa:

          ”Suojatiejärjestelyissä ja rakenteissa tulee ottaa huomioon eri käyttäjien tarpeet.
          Suositeltavia periaatteita ovat pyöräilyn ja jalankulun erottaminen toisistaan sekä
          ratkaisujen yhdenmukaisuus.”

          ”Jalankulkuväylän ja pyörätien pinnoittaminen toisistaan eroavalla materiaalilla
          on suositeltavaa.”

          Lähde:
          http://www.hel.fi/static/hkr/helsinkikaikille/ohjeet/Suraku_Kortti-1_060208.pdf

          1. Suraku -kortin keskikoroke on kyllä uskomaton. Miksi pyörätieosuudessa pitää olla luiskareunatuki? Juuri tällä ohjeella on toteutettu Asesepäntien uudet keskikorokkeet ja samoin Manskun Stenbeckinkadun edustan koroke. Eikö se erottelu ollutkaan kantava teema.

            Miksi pyörätienjatketta ei voida ohjata korokkeen vierestä nolla korkeudella ohi?

      1. Kunhan Pyöräliitto ottaa vauhtia, niin ei varmaan olisi huono idea istua samaan pöytää Kynnys ry:n ja muun esteettömyysväen kanssa. Voisi löytyä yllättävän paljon yhteisiä tavotteita.

  4. Yrittääkö HKR taas tinkiä talvikunnossapidosta? Oman kokemuksen pohjalta tuota väylää tulisi nykyisestään lähinnä leventää (sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden puolelta), koska se on suosituimpina aikoina melko ruuhkainen. Jos väylästä yritetään tehdä sellainen, että sen saa kerralla putsattua lumesta, niin siitä tulee aivan turhan ahdas käyttäjien tarpeisiin.

    Mitä tulee näkövammaisiin, niin onko yhdeltäkään näkövammaiselta oikeasti kysytty mielipidettä tuosta pätkästä? Tai ovatko virkamiehet kokeilleet sillä kävelemistä laput silmillä ja valkoinen keppi kädessä? Ja miten ne nupukivet on tarkoitus havaita talvella, kun niiden päällä on usean sentin lumikerros?

    1. Ns. esteettömyyskartoituksen voi vaivattomasti tilata asiantuntijoilta kuten Kynnyskonsultit. Viimeksi Espoon kaupunki ”kärähti” siitä, ettei kartoituksia ole tehty juuri lainkaan. Kyseessä ei siis ole se, etteikö asiaa tuntevia kartoittajia olisi saatavilla.

  5. Onkohan tämä nyt sitten sellaista manner-eurooppalaista shared space-ajattelua, että vauhtihirmut pyöräilijät hidastavat vähän kun joutuvat jakamaan ajoratansa kävelijoiden ja lenkkeilijöiden kanssa, mikä on noilla käyttöasteilla odotettavissa oli sitten kivirantu tai ei?

    Hienot kuvat muuten.

Vastaa