Helsinki

Heikoin lenkki pitää olla oma lukko

tiistai, 1. joulukuuta 2020

Kaupunkifillarin facebook julkaisi 10.12.2018 yhdeksäntoista sekunnin videon saatteella: ”Kaikki ei ole sitä miltä näyttää”. Videolla näkyy AZ-Awardissa palkitun sekä Vuoden teräsrakennepalkinnon 2018 voittaneen Keskustakirjasto Oodin asiakaspyörätelineiden laadullinen taso. Noin 100 miljoona maksanut Oodi oli epäonnistunut ulkokalustehankinnoissa pahasti. Asiasta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.

Videon saatesanoissa lupailin pyörätelineistä artikkelia seuraavan talven/kevään aikana, missä päähuomio keskittyy kiinnitystapoihin ja materiaalin seinävahvuuksiin. Oodi ei ole yksin, sillä monet muutkin ovat epäonnistuneet juuri samassa asiassa. Artikkelin lupailusta tulee pian kuluneeksi kaksi vuotta, joten tässä viimein juttu.

Tarina pyörätelineistä

Pyöräilybuumi ja pyöräilyn edistäminen toi mukanaan myös lisääntyneet pyörävarkaudet, ja nämä taas pakottivat kaupunkeja ja yrityksiä pohtimaan uudelleen pyörätelineitään. Mikä vaan legendaarinen kiekonväännin ei enää ollut riittävä tämän päivän pyöräkalustolle. Runkolukittavien telineiden puute näkyi joko kaiteisiin kiinnitettyinä pyörinä tai pyöräilevien asiakkaiden puuttumisena. Moni keskustan kahvila tai butiikki on varmasti menettänyt tietämättään asiakkaansa turvallisten pyörätelineiden puuttuessa. Jokin rakennusteline, maahan pultattu riittävän painava rautarakenteinen penkki tai kaide lähietäisyydellä on riittänyt joillekin, mutta osa on ajellut sinne, missä tietää pyöränsä säilyvän. Tiedän, että ainakin muutama kahvilayrittäjä on painostanut kaupunkia parempien pyörätelineiden saamisessa – turhaan, mutta suurin osa yrittäjistä ei edes ajattele tätä, vaan heillä kaikki huomio kiinnittyy liiketilan sisällä oleviin asioihin. Palvelumuotoilu ja asiakkaan matkaketju ovat täysin tuntematon juttu, vaikka yritys olisi pyöräkauppa.

Tässä asiassa kaupunki on hyvin ratkaisevassa roolissa. Laadukkaita pyörätelineitä kivijalkapalveluiden lähietäisyydellä pitäisi olla arkea myös Helsingissä. Arkikokemus kertoo edelleen kyllä aivan muuta. Yksittäisten kadunvarsipaikkojen systemaattiselle muuttamiselle ei ole vielä poliittista valmiutta, vaikka kymmenen pyörää yhdessä parkkipaikassa kuulostaa kaikkien mielestä tosi hyvältä. Poliittinen asenneilmapiiri ei ole lainkaan valmis. Autopaikkoja pidetään edelleen liikkeiden kannalta välttämättöminä, ilman niitä ei kuulemma ole asiakkaita, mutta turvallisten pyörätelineiden puuttuminen on ongelma vain pyöräilijälle. Helposti unohdetaan, että kyse on vain asiakkaan valitsemasta kulkupelistä, ei siitä ettei toinen olisi asiakas.

Sama koskee parkkihalleja. Poliitikot kaavoittavat gryndereille parkkihalleja, mutta yksikään grynderi ei vielä ole kiinnostunut tekemään hallia pyörille. Kauppakeskuksissakin on kaavassa/rakennusluvassa määritelty pyöräpysäköinnin lukumäärä, ja nämä on toteutettu perinteisesti antamalla pyörille hukkatila. Montaa parkkihallia en ole nähnyt, missä sama tila olisi jaettu pyörien ja autojen kesken vielä niin, että pyöräpaikat olisivat lähempänä palveluita. Ja aivan samoin toimitaan taloyhtiöissä: autoille rakennetaan loistavia parkkihalleja kaukosäätöisillä rulo-ovilla, kun pyörille on puolestaan järjestetty ahtaassa varastossa seinäkoukkuja lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden väliin. Lisäksi ovien aukeamissuunnat ja aukon leveys tekee tavarapyörän tai peräkärryn säilömisen mahdottomaksi. Parkkihallissa olisi järjestettävissä tilaa, mutta jälleen arvot ja asenteet eivät näitä muutoksia halua. Parkkihalli on autoille.

Pienet metallipajat haistoivat mahdollisuuden

Ostoskeskuksen pyörätelineet uudistetaan samaan aikaan kalliin piharemontin yhteydessä. Nyt viimein täällä pyörän pystyy lukitsemaan rungosta suuriin metallikaariin. Viereisessä ostoskeskuksessa on edelleen jäljellä nostalgiset Lehtovuoren kiekonvääntimet. Uusien telineiden tarkastelu paljastaa ne kuitenkin hyvin heikkolaatuisiksi. Hitsaukset ovat moninpaikoin palaneet ohi tai huonosti, ja putket ovat kalusteputkia. Muutaman minuutin työ rautasahalla tai kymmenen minuutin keikuttelu riittää pyörän saamiseen näistä telineistä. Penkit ja roskikset ovat kuitenkin samalla ostarilla teollisia tuotteita, ei minkään nyrkkipajan tuotoksia. Lehtovuoren telineet ovat onneksi edelleen naapuriostarilla, ne sentään ovat umpitankoa ja valveutunut saa sidottua pyörän niihin kiinni rungosta.

Myös koulu uudistaa telineensä. Syksyllä yläkoululaiset voivat kulkea syntymäpäivälahjoillaan kouluun. Nätti rivi uusia telineitä. Telineet on kiinnitetty maahan 15 millin muttereilla ja itse telineen seinävahvuus tuo mieleen imurin putken. Telineen irroitus maasta vie amatööriltä muutaman minuutin, ammattilainen irrottaa samassa ajassa näitä kymmenen. Ilta-aikaan koulujen liikuntasaleja käyttää urheiluseurat, tällöin pyörätelineissä on aikuisten graveleita sekä muita laatupyöriä, ja syksyn pimeät illat on paras valaistus varkauksille. Liian moni ajattelee laadukkaalta näyttävän telineen olevan oikeasti laadukas.

Pienet metallipajat ryhtyivät vääntämään putkia mutkalle mukavalla kilohinnalla. Tietotaito puuttui, mutta intoa ja ostajia oli. Myös Keskustakirjasto Oodi suoritti oston joltain tällaiselta. Haponkestävää putkea pelkkinä kaarina, jotka ruuvattiin kiinni maahan painettuihin vastapaloihin. Kaaren kiinnitys oli helppoa ja nopeaa – samoin irrotus.

 

Myllypuron uuden ostarin uudet telineet. Ei varmaan tiennyt ostaja, minkä ongelman osti. Helsinki 7/2014

 

Koulu uudistanut pyöräpysäköinnin suurella rahalla. Jälleen tuloksena muttereilla kiinnitettyjä ohuita kaaria. Espoo 8/2016

 

Myös Ruotsissa osataan. Ensin valetaan betonilaatta, johon kuitenkin päätetään kiinnittää telineet ankkureilla ja muttereilla. Myös itse telineet olisi voinut yhtä helposti valaa laatan sisään. Nacka 10/2019

 

Kaupunkifillari oli mukana Oodin telineen irroituksessa 15.12.2018. Pyörän varastaminen olisi onnistunut yhdessä minuutissa. Ei varmaan Oodin hankinnoista vastaava osannut odottaa hankkivansa tällaista roskaa.

Uudet innovaatiot

Myös muotoilijat innostuivat. Jotain uutta ja ennennäkemätöntä kannatti piirtää, mikäli halusi tuotteen olevan jotain muuta kuin markkinoilla nyt myytävät pyörätelineet. Jokin muu diversiteetti kuin yhdistetty ajonestotolppa ja pyöräteline pitäisi keksiä. Pyöräteline ja penkki samassa kalusteessa… ja kohta olikin ostajia jo näille. Jälleen halutaan suojata pelkkää eturengasta.

 

Penkki ja pyöräteline yhdessä, joka ei ole enää hyvä penkki eikä hyvä pyöräteline. Runkolukitus mahdollista käsinojaan, sillä vain eturenkaalla on varkaussuoja (heppoinen lenkki). Kaikkea pitää näköjään suunnitella, mutta miksi kaikkea pitää myös ostaa? Hornstull, Tukholma 7/2015

Myös uusia muotoja on hyvä suunnitella, jotta varmasti erottuu markkinoilla. Jälleen eturengas työnnetään jonnekin. Ja se rungosta lukitus… ei ole. Myös uusia ”isoja firmoja” ilmestyy markkinoille. Jälleen betonia on valettu tai halvin mahdollinen putki on väännetty uuteen muotoon. Uusien ennennäkemättömien ratkaisujen ideoimiseen on käytetty valtavasti aikaa, rahaa ja energiaa, ja samalla siinä huumassa on unohdettu niiden käyttö, materiaalien kestävyys sekä kiinnitys maahan. Vain kolme tärkeintä unohtui.

 

Kuva ArkDesin Public Luxury näyttelyesitteestä. Jälleen tuote, joka olisi kannattanut jättää piirtämättä, tai ainakin esittelemättä – ja toivottavasti myös valmistamatta, sillä joku kuitenkin aina ostaa.

 

Myös tätä betonista ympyrää ei kukaan olisi jäänyt kaipaamaan. Koukku allekirjoittaneen irrottama. Globen, Tukholma 1/2019

 

Eikä tätä. Kuvan polkupyörät ovat löytäneet turvallisemman paikan aidasta, eivätkä tästä luomuksesta. White Arkitekter yrityksen edestä. Tukholma 10/2018

 

Ja jälleen uusi telinemalli, jossa runkolukitus onnistuu vain telineen päissä tai suurella luovuudella. Jälleen myös täyttä roskaa, joka olisi kannattanut jättää vähintään ostamatta. Helsinki 6/2019

 

Kumisuojaa ja ketjua. Vanhempaa mallia, mutta jälleen haettu jotain uutta ja jännää. Västertorpin T-bana asema. Tukholma 9/2019

 

Jälleen uusi ennennäkemätön ketju-luomus Sveriges Televisionin edessä. Detaljina joka toisessa kiekonväännin, joka toisessa ihmeellinen koukku, jotta joka toinen on hieman ylempänä että myös ohjaustangot mahtuvat. Markkinoilla erottuminen on ollut ilmeisesti ainoa syy keksiä jotain tällaista. Tukholma 5/2019

 

Jälleen jonkun ite-pajan luomus. Kalusteputkea ja 90 asteen mutkia. Reunapaikan pyörän lukko on mahdollista pujottaa pois telineen alta. Jos jotkut telineet yrittävät edes näyttää turvallisilta, tämä ei edes yritä. Helsinki 3/2019

 

”Huom! Kiinnitä pyörä runkotukeen. Kiinteistö ei vastaa rikkoutuneista pyöristä”  – taas joku uusi paja kampeaa markkinoille. Runkotuki on todella kaukana ylileveästä rengasurasta, jolloin eturengas saattaa vääntyä juuri runkotukeen kiinnittämisen takia. Kuvan molemmat pyörät oli jätetty runkotuen ja rengasuran väliin, joka onkin järkevin tapa kiinnittää arvoton pyörä telineeseen. Putket ohutta kalusteputkea ja palaset kiinni alakalusteputkessa muttereilla. Tähän telineeseen on onnistuttu saamaan kaikki ne asiat, mikä erottaa surkean telineet oikeista telineistä. Mutta kysymys kuuluu jälleen, miksi joku haluaa ostaa näitä? Ja koska kuvan pyörät eivät ole arvottomia, niin itse kiinnittäisin mielummin aitaan kuin tuohon telineeseen. Aidat ovat harvemmin kasattu muttereilla kalusteputkesta. Helsinki 11/2020

 

Joulukuussa 2018 mainitsin Kaupunkifillarin fb:ssä myös itähelsinkiläisen kauppakeskuksen. Tässä nämä telineet ja niiden asennusvaihe, joka paljastaa ettei kaaria ei ole valettu maahan, vaan juotettu betoniliuoksella liikennemerkin jalkoihin. Hiemen kumivasaraa kaaren alapäähän ja nostolla pois. Onkohan tätä asennustapaa oikein suositeltu valmistajan toimesta, vai ovatko nämäkin kaaret oodimaisia omavalmisteita ja asennustapa asentajien itse keksimä? Helsinki 9/2017

 

Joskus riittää pelkkä nosto ja teline, pari pihakiveä ja pyörä on pakettiautossa jälleen minuutissa. Helsinki 11/2020

 

Myös katos on yksi keino erottautua markkinoilla. Pyörät turvassa sääsuojassa, ja ehkä normaali telineen hinnalla. Paitsi että ei, eturengas ehkä suojassa sekä sääsuojassa, loppu pyörä ei. Kuva (ja muutkin kuvat) suurenee kuvaa klikkaamalla. Helsinki 6/2017

 

Ihmeellinen variaatio katostelineestä. Jos Helsingin teline (kuva yllä) oli hyvinkin graafinen, niin tämän suunnittelija näkee asiat pelkkinä mutkina. Jälleen erottautuminen markkinoilla ja uuden muodon keksiminen on selvästi telineen piirtäjälle tärkein prioriteetti, ei telineen käyttö eikä siinä säilytettävien pyörien turvallisuus. TV4 Media/C More -talon pihalta, Tukholma 10/2019

 

Espoolainen pyöräily-ystävällinen kauppakeskus. Jos pyörätelineiden löytäminen on käyttäjälle haaste, niin näiden ostaminen on puolestaan ollut haaste kauppakeskukselle. Ohutta putkea ja jokainen teline ruuvattavissa irti noin minuutissa, akkukoneella 10 sekunnissa. Espoo 10/2019

 

Lyhyt ja pitkäkestoinen säilytys

Monessa kaupungissa autojen kadunvarsipaikoille on tuotu valmiita noin kymmenen pyörän telinemoduuleja. Tukholmaan nämä ilmestyivät vuonna 2014 ja Helsinki sai muutaman kesällä 2019. Tukholmassa näiden tarkoitus ei ole korvata laadukkaita maahan valettuja telineitä, vaan helpottaa päiväaikaista painetta kaupallisen keskustan alueella. Päiväaikaan pyörien määrä voi helposti olla satakertainen, ja näillekin olisi järjevä saada turvallinen säilytys kadulta. Toisena vaihtoehtona on, että jokainen kaide, aita ja tolppa muuttuu pyörätelineeksi. Ja taas ne, jotka eivät uskalla näihin uusiin telineisiin shoppailun tai kahvittelun ajaksi jättää, niin minuutin kävelymatkan päästä löytyy usein pidempiaikaiseen jättöön tarkoitettuja telineitä. Niiden määrä ei riitä päiväaikaan kuitenkaan kaikille.

 

Telineiden määrää on lisätty aina pyörämäärän lisääntyessä. Nyt kuusi modulia on edelleen liian vähän. Tukholma 6/2018

Sitooko telineeseen vai kaiteeseen?

Pyörätelinemodulit eivät välttämättä ole yhtä laadukkaita kuin parhaimmat maahan valetut telineet, sekä tukholman mallissa on asfalttiin pultattuja kaaria. Mutta oikealla suunnittelulla näistäkin löytyy kohtia, jolloin kaaren maasta irroitus ei irroita vielä lukkoa ja pyörää telineestä. Helsingissä maassa on kiinni vain telineen päädyt, kaari puolestaan kulkee telineen yläputkesta alaputkeen. Samoin myös näissä on materiaalivahvuuksilla suuria eroja ja tämä vaikuttaa suoraan telineen turvallisuuteen.

 

Auton runtelema teline Söderissä. Putken seinävahvuuksia ei pääse näkemään ehjässä telineessä, mutta nyt oli mahdollisuus tarkastella tätäkin. Ei onneksi aivan ohuinta putkea. Sahaustesti paljastaisi varastamisen helppouden. Tukholma 11/2015

 

Helsingin variaatiossa putken materiaalivahvuutta ei piilotella. Kaaren kiinnityksessä on käytetty yhtä katkopulttia ylhäällä ja alhaalla per kaari, mutta kalusteputki ei kauan rautasahaa kestä. Jälleen sahaustesti kertoisi konkreettisesti telineen laadun. Helsinki 9/2019

Ulospäin hyvältä näyttävä pyöräteline voi kuitenkin olla viereistä aitaa heikompi, jolloin valveutunut pyöräilijä sitoo pyörän mielummin aitaan kun tätä varten rakennettuihin ja asennettuihin telineisiin. Laaduttoman telineen hankinta on suuri huijaus niin sen ostajalle kuin niille, jotka luulevat pyörän olevan turvassa. Puolestaan laadukkaan hankinta ja asennus on järkiteko, jo pelkästään ajatellen sen elinkaarta. Hyvä pyöräteline hyvään paikkaan hyvin asennettuna kestää helposti 50 vuotta normaalilla huollolla.

 

Kumpaan itse sitoisit pyörän? Aidan ruostumattomasta teräksestä valmistettuun lattarautaan vai samannäköisestä materiaalista tehtyyn runkolukittavaan pyörätelineeseen. Helsinki 10/2019

 

Helsingin kaupunki on päättänyt valita kuvassa olevan telineen yleiseksi kaupunkitelineeksi. Telinemalleja on pitkästä yläputkesta (ylempi kuva) tämän kuvan lyhyeen. Valutapa: jokainen teline valetaan omaksi (pitkässä yläputkimallissa jokainen jalka valetaan omaksi) sekä materiaalivahvuus, ei herätä nykyisellä tiedolla enää luottamusta. Helsinki 8/2019

 

Tukholma on puolestaan valinnut telineeksi kuvan mallin, joita on asennettu kohta 20 vuotta kiihtyvällä tahdilla. Myös useat taloyhtiöt ovat valinneet saman mallin pihoilleen. Huomaa yhtenäinen betonivalu! – sekä asennuksen aikainen työmaa-alueen rajaus ja työmaataulu. Vain valmistuskuukausi puuttuu. Tukholma 8/2017

Kaksikerrostelineet

Pyöräilybuumi ja sitä kautta pyörien suuri määrä on tuonut markkinoille myös kaksikerrostelineet. Hollannissa ja Tanskassa näille on jo pitkät perinteet ja näitä on totuttu käyttämään esimerkiksi juna-asemien sisätiloihin tehdyissä pyöräparkeissa eli tiloissa, missä on poikkeuksetta laadukas valaistus sekä kameravalvonta. Jossain on jopa henkilökuntaa töissä.

Kaksikerrostelineitä on myöhemmin ryhtynyt valmistamaan myös useampi yritys. Itse telineiden laadulliset erot (laakerit, niiden liukupinnat ja kaasujouset) vaikuttavat suoraan niiden käytettävyyteen. Hyvän ja huonon telineen ero on melkoinen. Samoin myös pyörän runkolukitsemisessa on yhtälailla eroja. Alakerran pyörille on parhaissa malleissa onnistuttu hitsaamaan umpitankoinen kiinnityslenkki, mutta yläkerrassa ollaan turvauduttu liian usein putkeen, popniitteihin, ruuveihin ja pultteihin. Jossain on saatettu käyttää katkopultteja, joita ei enää noin vain availla, mutta harvassa on vielä ne telineet, joiden molemmissa kerroksissa olisi hieman paksumpaa umpitankoa turvallisella kiinnityksellä.

Kaksikerrostelineiden sijoittamista ulos juna- ja metroasemille ja siltojen alle tulisi välttää niin kauan, kunnes niihin on mahdollista saada laadukas lenkki pyörän runkolukitusta varten. Liian usein ainakin Tukholmassa on täysin laaduttomien kiinnityslenkkien telineitä viety ulos. Tällöin toivottavasti telineitä käytetään vain liityntäliikenteeseen, jolloin pyörät ovat yöllä omistajiensa luona. Kallis investointi voi kääntyä helposti itseään vastaan.

 

Kaksikerrosteline ulkona siltojen alla. Ihan mitä tahansa pyörää en tänne enää jättäisi – edes päiväaikaan. Ilman laadukkaita lukituslenkkejä näiden käyttökohteet rajautuvat kameravalvottuihin sisätiloihin. Tukholma 11/2019

 

Myös ulko t-bana asemille on viimeisten vuosien aikana tuotu kaksikerrostelineitä. Kuva Ängbyplan asemalta, jossa Klaver-merkkiset telineet. Yläkerran putkimallisessa kiinnityslenkeissä kaksi niittiä ja kaksi ruuvia per lenkki, alakerran lukituslenkin saa irti puolestaan kuusiokoloavaimella ja jakoavaimella, ja silloin pyöriä voi ottaa heti kaksi. Tai sitten rautasahalla. Tukholma 1/2020

 

Viereiselle Åkeshovin asemalle on hankittu toisen merkkiset telineet. Tässä molempien kerrosten lenkit jo umpitankoa ja yläkerrassa yhdessä neljästä katkopultti, mutta alakerran katkopultti on hiemen turha, koska toisella puolella on normaalit mutterit. Miksi alakerran kaaritelinettä ei ole hitsattu kouruun kiinni? Tukholma 1/2020
Pasilan Triplan kolmessa pyöräparkissa on kaksikerrostelineet sekä normaaleja kaaritelineitä. Kahdessa on kuvan telinemalli, jossa yläkerran kaaren saa irti esim. Prismassa myytävällä työkalulla minuutissa. Alakerran kaari on puolestaan hitsattu kouruun kiinni, mutta kourun saa puolestaan irti samalla työkalulla. Miksi valmistaja ei halua käyttää katkopultteja, tai ostaja asentaa niitä myöhemmin?  No, jos teline halutaan purkaa ja siirtää, työ on huomattavasti hankalampaa niiden kanssa. Myös samassa tilassa olevat perinteiset kaaritelineet on lattiassa kiinni perinteisesti muttereilla. Helsinki 11/2020

 

Toisessa pyöräparkissa on täysin sama ratkaisu. Surullista katsoa, kuinka monta pyöräpaikkaa tännekin on järjestetty, mutta yläkertaan tai kaaritelineeseen pyörää ei uskalla jättää edes vartiksi, alakertaan ehkä just vartiksi. Katkopultit sekä kameravalvonta on helppo vastaus nyt tehtyyn ongelmaan. Helsinki 11/2020

 

Triplan kolmas pyöräparkki onkin sitten järjettömyyden huippu. Kaksikerrostelineissä 238 paikkaa pyörille, mutta molemmista kerroksista puuttuu kaaret edes näennäiseen lukitukseen. Näiden lisäksi tänne on tuotu joku jumppalaitteelta näyttävä ratkaisu sekä perinteiset kaaritelineet, jotka ovat tällä kertaa vaihteeksi pulteilla kiinni. Nyt on mennyt hankinnat taas niin nappiin, että luulin jo nähneeni kaiken telineistä. Helsinki 11/2020

”Vakuutusyhtiön hyväksymä lukko”

Joskus on puhuttu vakuutusyhtiöiden hyväksymistä lukoista, mutta tällä lauseella ei ole enää mitään perää. Lause on lukkoja myyvien firmojen markkinointia sekä myös poliisi on tuottanut samaa disinformaatiota. Vakuutusyhtiöitä eivät lukot ja niiden laadulliset erot kiinnosta. Heille riittää vakuutuskorvauksen maksuun se, että pyörä oli lukittuna ja varkaudesta on tehty rikosilmoitus.

Vakuutusyhtiöitä ei myöskään kiinnosta se, oliko pyörän lukkoa käytetty vain omaan runkoon, vai kenties lukittu rungosta johonkin kiinteään esineeseen. On erittäin outoa, ettei heitä edes tämä tieto kiinnosta. Syy toki voi olla myös se, että kilpaillaan suosiolla. ”Turhien” kysymyksien esittäminen saattaa vakuutusyhtiön mielestä olla rasittavaa asiakkaalle ja näin ollen karkottaa heitä toisiin firmoihin. Kilpailijalle ei sovi menettää yhtään vakuutuksenottajaa.

Asialla on myös toinen puoli: kehitystyö turvallisempien pyöräfasiliteettien syntymiselle ei etene, eikä näin ollen pyörävarkauksien määrä myöskään vähene. Samoin korvauksien vuosittainen summa tulee pelkästään nousemaan. Koko vakuutusalan pitäisi ymmärtää laaduttomien lukkojen ja laaduttomien telineiden korrelaatio pyörävarkauksiin.

Kolmen euron vaijerilukko on heille ihan ok, vaikka se katkeaa kynsileikkurilla, samoin ala-arvoinen runkolukittava teline on myös ok, vaikka sen pystyy irrottamaan nostamalla. Myös perinteinen pyöräteline on ok, vaikka pyörän kiinnitys siihen rungosta on monelle liian haasteellista. Pyörävarkauksien osalta mikään ei muutu, jos varastetusta polkupyörästa tulee korvaus pankkitilille muutamassa arkipäivässä, ja näitä korvauksia maksavat yritykset eivät kritisoi lukkoja eivätkä telineitä.

Onneksi media on sentään kiinnostunut erilaisista polkupyöriin myytävistä lukoista. Googlaamalla löytyi nopeasti kymmenkunta artikkelia lukoista ja niiden murtoajoista. Myös Finanssiala ry on edelleen kiinnostunut lukoista, ja he myös ymmärtävät telineiden erot ja ovat jo vuosia kehottaneet pyörien omistajia lukistemaan pyöränsä kiinteään esineeseen laadukkaalla lukolla.

 

Uusi taloyhtiö ja teline näyttää tältä. Mikäli vakuutusyhtiöt haluaisivat muuttaa historiaa, näitä ei enää sen jälkeen kukaan ostaisi. Vantaa 6/2019

 

Tässä taloyhtiö on päättänyt hankkia telineet, joiden asennus on pitänyt tehdä ennen asfaltointia. Teline on kuitenkin sellaista mallia, missä onnistuu vain etupyörän lukitseminen. Jälleen vakuutusyhtiön korvausten epääminen näissä telineissä säilytetyille pyörille olisi varmaankin muuttanut hankintaa. Helsinki 7/2017

 

Ostoskeskuksen edessä olevia tolppia, jossa ei ole kuvan pyörästä huolimatta paikkaa runkolukitukselle. Miksi tänne on hankittu vain tolppia, eikä pyörätelineitä, jotka samalla toimisivat tolppina? Helsinki 11/2017

 

Rahasta homma ei ole kiinni tämän tukholmalaisen kerrostalon pihalla. Todellisia luksusasuntoja ja pyörätelineenä halvin ja surkein malli. Asukkaat eivät varmaan ole tyytyväisiä, kun jonain aamuna oma tai lapsen fillari rullaa jonkun lähiön kaduilla. Tukholma 12/2018

 

Myös täällä raha ei voi olla syy kuvassa olevien telineiden hankintaan. Teline kuvaa hyvin sitä arvostusta, josta autot täällä nauttivat. Paikkana Westfield Mall of Scandinavia -ostoparatiisi ja sen staff sisäänkäynti. Solna 12/2017

 

Täällä on ensin hankittu sutta katoksella, jonka jälkeen ollaan sentään tultu järkiin, ja hankittu toiset telineet. Nacka 8/2018

Riippumattomat telineiden testaajat

Tällä hetkellä runkolukittavan pyörätelineen laatua mitataan ilmeisesti putken halkaisijalla ja ulkonäöllä, vaikka esimerkiksi painolla voisi olla hyvinkin suora yhteys kestävyyteen. Myöskään näiden erilaisia kiinnitysmetodeja maahan ei osata riittävästi arvioida. Telinehankintoja tekevät ovat hyvin suuressa roolissa pyörävarkauksien ehkäisyssä, mutta osaamista hankintoihin ei heillä ole.

Muun muassa kun Oodi kuuli kelvottomista telineistä, he eivät vaihtaneet niitä oikeasti laadukkaisiin, mistä pyöriä ei noin vain varastella, vaan aloittivat yhteistyön pyörätelineongelman tuottaneen yrityksen kanssa ja antoivat heille mahdollisuuden tuunailla näitä paremmiksi. Lopputuloksena oli uusi muovikoriste putken ympärillä ja yksi popniitti telineen juuressa. Tämä oli riittävä korjaustoimenpide Oodille, mutta täysin riittämätön pyöräilevien asiakkaiden polkupyörille. Surullista ajatella, että sisällä olevien kirjojen varkauksia estetään ammattimaisesti, mutta asiakkaiden polkupyörien kanssa vain harrastellaan. Paskasta ei saa kohvehtia.

Edelleen viereinen kaide on ainoa paikka, mihin oman pyörän lukitsen. Oodi ei ymmärtänyt, että molemmat: urakoitsija sekä telineet, olisi pitänyt vaihtaa. Toivottavasti vielä joskus näemme tämän näytelmän jatko-osan.

 

Oodin telineet tänään. Kaksi vuotta sitten ollut negatiivinen julkisuus ei muuttanut telineitä turvallisiksi, vaan toi muovikoristeen ja yhden popniitin (oikea alakuva). Tällä hetkellä telineen poisto ja pyörävarkaus vaatii IKEA-avaimen lisäksi akkuporan, jonka kohta saa varmaankin myös Oodi-kirjastosta. Myöskään romupyörien siivous ei kiinnosta Oodia. Helsinki 11/2020

Yksi on paras

Olen tutkiskellut pyörätelineitä kohta kymmenen vuotta. Härskeimmät pyörävarkaudet ovat muuttaneet tänä aikana omia aikaisempia näkemyksiäni paljon. Aina kun näkee omasta mielestä laadukkaan telineen myöhemmin katkottuna, oppii jälleen uutta. Kun näkee useamman erilaisen telineen katkottuna, muodostuu entistä vahvempi kuva siitä, mitkä ovat oikeasti hyviä telineitä ja mitkä huonoja.

Telineiden laatua voi arvioida helposti jo ennen sahauksia. Asennustyön aikana materiaalivahvuuksia on helppo tarkastella, samoin osaan telineistä valmistaja on porannut kosteudenpoistoreikiä, josta myös varas näkee ainevahvuuden helposti. Oma lukunsa on kiinnitykset maahan, jolloin varas voi helpottaa omaa työtään vaihtamalla sahan lenkkiavaimeen. Joskus pieni keikutus irroittaa telineen maasta pihakivien kera, jolloin edes kyykkyyn ei tarvitse enää mennä.

 

Kosteudenpoistoreiästä näkee kuka tahansa materiaalin seinävahvuuden. Tämän jälkeen voikin miettiä, katkaiseeko lukon vai telineen. Helsinki 10/2017

 

Tämän jälkeen en luota enää näihin, vaikkakin kosteudenpoistoreikä antoi jo aikaisemmin syyn epäillä näiden laatua. Globen, Tukholma 1/2019

 

Tästä lähti yhden päivän ikäinen laadukas tavarapyörä. Mutta muuttuiko kyseinen telinemalli laaduttomaksi myös muiden mielestä? Tukholma 7/2019

 

Auton vahingossa runtelema, vai tarkoituksella kiskoma? Ohuella seinävahvuudella käy näin (anteeksi epätarkka oikea kuva). Helsinki 4/2016

 

Helsingin valitsemat telineet ovat ilmeisen heikkoja. Mielestäni kannattaisi vielä kerran harkita telinemallin vaihtoa.

 

Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Vaikka tämä yritys tekee myös roskiksia, penkkejä ja kukkapurkkeja ulkotiloihin eli he eivät ole vain pyöräilyyn keskittyneitä, he ovat onnistuneet yhdessä pyörätelinemallissa mielestäni erittäin hyvin. Ainevahvuus tolpassa on moninkertainen kilpalijoihin verrattuna sekä pyörän lukolle tarkoitetut kiinnityslenkit ovat 20 millimetristä umpitankoa. Lisäksi itse teline on mahdollista kiinnittää maahan vain valamalla ja tällöinkin suositellaan usean telineen yhteistä valua.

Teline näyttää olevan varkaalle haaste, sillä olen nähnyt kaikkien näiden vuosien aikana vain yhden tällaisen katkaistuna. Oliko työkaluna akkukulmahiomakone, puukkosaha vai tavallinen rautasaha, se kiinnostaisi tietää.

 

Aurinkolahden uimarannalla on näitä useampi rivi. Hankinnan on ilmeisesti tehnyt joko liikuntavirasto tai Helsingin kaupunki. 5/2014

 

Esikoulu Lindingössä. Pihan ei tarvitse olla välttämättä asfalttia, kun kiinnitystapa on monen telineen yhteinen betonivalu. Lapset oppimassa samalla runkolukituksen alkeita. Lidingö 9/2019

 

Koulun piha samoin Lindingössä. Näihin on turvallista koululaisten jättää syntymäpäivälahjansa. Samalla koulu voi valistaa hyvän lukon, lukitsemistavan ja pyörätelineen merkitystä pyörävarkauksien ehkäisyyn. Lidingö 9/2016

 

Tukholmassa näitä on kaikkialla. Jotenkin voisi kuvitella, että nämä samat ovat edelleen käytössä vielä 50 vuoden päästä. Tukholma 7/2016

 

Katosmallikaan ei tarvitse olla kompromissi, vaan pyörätelineet ja katos voi olla kaksi eri hankintaa, jopa kahdelta eri valmistajalta. Tässä jälleen telineet tuttua laatua. Sundbyberg 4/2019

 

Kuvassa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa katkaistu tämän tyypin teline, minkä tiedän. Kahden sentin umpitanko on jo niin vankkaa tavaraa, että tästä telineestä varastetulle pyörälle voi maksaa jo vakuutuskorvaukset. Itse yritin vääntää tuota, mutta tanko ei hievahtanutkaan. Onko lukko ollut kuitenkin pyörätelinettä vahvempi, kun telineen kaari on päätetty katkaista? Tai miksi telinettä ei ole katkaistu kaaren alta keskiputkesta? Silloin mukaan olisi tullut mahdollisesti toinen pyörä. Onko toinen pyörä ja tukeva lukko ollut syy katkaista kaari? Juuresta katkaistua tällaista telinettä en ole nähnyt vielä ensimmäistäkään, vrt. Helsingin lukuisat telineet. Ja vasta tämän jälkeen ymmärsin telineen vahvuuden. Ilman tätä olisi edelleen tietämätön. Juuri siksi me tarvitsemme jonkun, joka katkoo ja raportoi näitä työkseen. Tukholma 12/2018

 

Suomi tarvitsee riippumattomia pyörätelineiden testejä, joita voisi suorittaa esimerkiksi media, viranomaiset, kiinteistöliitto ja Finanssiala ry. Myös vakuutusyhtiöt voisivat tehdä oman osan pyörävarkauksien estämiseen palauttamalla lukkoihin vähintään suosituksia vähimmäislaaduille, sekä uutena asiana ottaa tarkasteluun runkolukittavat telineet. Kolmen euron riippulukot ja IKEA-työkalulla purettavat runkolukittavat pyörätelineet eivät muuten markkinoilta ja katukuvasta poistu. Epäilen myös edelleen, että vakuutusyhtiöillä olisi jatkossakin suurta halua maksaa pyörävarkauksista vuosittain nousevia kustannuksia, jos lukko ja/tai teline osottautuu täysin ala-arvoiseksi.

Kyse ei ole vain Oodista, vaan kaikista jotka suorittavat julkitilan hankintoja. Listalle mahtuu niin taloyhtiöitä, kauppakeskuksia, HSL, HKL, VR, valtio, kunnat, kaupungit ja monet muut. Museoon tai leffaan fillarilla meneminen edellyttää yhtä lailla laadukkaita telineitä.

Heikoin lenkki pitää olla oma lukko.

 

Heikoin lenkki oli tällä kertaa laaduton lukko. Toivottavasti kaunis Cressu on palautettu omistajalle. Myös Tukholman käyttämät telinemodulit on hyvin helppo ruuvailla osiksi, jolloin pyörään jää kiinni yksi kaari sekä mahdollisesti siinä kiinni ollut toinen pyörä. Tukholma 9/2016

 

 

Kirjoittaja on edelleen täysin riippumaton minkään yrityksen rahoista tai lobbauksesta. Tämäkin teksti on tehty puhtaasti omasta kokemuksesta. Kukaan ei myöskään määrittele kirjoittamia aiheita. Joka suuntaan huutelu kuuluu tapoihini. Kirjoittajalta on varastettu kaksi polkupyörää – toistaiseksi.
Loppukevennyksenä tilataide, jonka hiljainen viesti on: Surkeiden telineiden näkeminen kertoo vain sen, että työtä parempien telineiden eteen on vielä tehtävä. Tampere ei todellakaan ole vastaus tähän huutoon (huom. heidänkin telineet on kiinni Hämeenkadulla hattumuttereilla).

6 thoughts on “Heikoin lenkki pitää olla oma lukko

  1. Perusteellinen juttu pyörätelineistä, kiitos. Vakuutusyhtiöiden pitäisi lopettaa pyörien korvaaminen kotivakuutuksesta kokonaan. Voisi pyöränomistajia ja rakennuttajia vähän enemmän alkaa kiinnostaa, missä pyörää säilytetään ja mihin/miten se lukitaan. Taloyhtiöiden pyörävarastot joutavat historiaan. Uusiin taloihin henkilökohtaiset varastot asunnon yhteyteen, kiitos. Ja mitenköhän saisi poliisin kiinnostumaan pyörävarkauksista? Kaupungin keskustoissa (ja kauempanakin) suunnilleen partioi pyörävarkaita. Viikon kameravalvonta, niin varkaat jäisivät kiinni.

  2. Kerrotko vielä kuka noita viimeisenä esiteltyjä tellinkejä valmistaa? Voitaisiin tukea firmaa taloyhtön hankinnoilla…

  3. Minulla olisi idea pyörätelineestä,jota ei hajoiteta ja saisi pyörän rungosta lukittua. Katsotaan saanko vietyä ideaa eteenpäin

  4. Ihmettelen miksi suomessa ei ole kysyntää bike boxeille. Näitä näkee maailmalla jonkun verran ja tuollaiseen voisi itsekin kalliin fillarin jättää. Vaatimuksena pitäisi olla sellainen malli jossa sisään ei näe ollenkaan ja kaapin lukko elektroninen, mielellään sähköpotkulaudoista tuttu appilla auki ja maksu. Jos lukko on manuaalinen ja aikaperusteista maksua ei ole, niistä tulee romupyörien varastointipaikkoja.

    Luulisi noiden varsinkin kauppakeskittymissä sijaitsevien kauppojen ymmärtävän että myös sieltä kaupungista tulee fillarilla asiakkaita sinne ”peltomarketti-alueelle”, koska se Alepa nyt ei sovi kaikille jokapäiväiseksi asiointipaikaksi vaikka vieressä sijaitseekin. Liian usein suunnittelun lähtökohta on se, että 1. vain köyhät pyöräilevät 2. edellisen lisäksi koululaiset pyöräilevät 3. reitit tehdään oletuksilla että edellä mainitut liikkuvat paikasta A paikkaan B.

    Itse olisin valmis maksamaan vaikka vitosen per tunti tuollaisesta boxista jos sellaisen joku liike pihalleen asentaa. Kustannuskysymys se ei ole koska operaattorin voi valita vapaasti joka hoitaa kaiken ja saa vastineeksi säilytysmaksut. Kauppias antaa vain tilan. Se on usein 8 paikkkaa per yksi autopaikka (jos boxit ovat kolmion mallisia jotka saa lomittain).

    Niin, ja kotikaupungissani on Cyclin fillarikauppa joka palvelee vain harrastepyöräilijöitä, eli myy vain kalliimpia fillareita ja osia. Heidän pihassaan ei ole ollenkaan minkäänlaisia telineitä mikä kertoo jo aika paljon tilanteesta.

Kommentoi