Yliopisto-opiskelijoista suurin osa liikkuu säännöllisesti pyörällä. Pyöräily on myös ihmisläheinen, ympäristöystävällinen, kaupunkitilaa säästävä ja terveellinen liikkumismuoto, joten yliopistokin varmasti haluaa edistää pyöräilyä. Näin ollen fillarointiin olennaisesti liittyvän järjestelyn eli pyöräpysäköinnin pitäisi yliopiston alueella olla toteutettu erinomaisesti, eikö vain?
Tutkitaanpa pyöräpysäköintiä eräiden yliopiston rakennusten edustoilla.
KIRJASTO. Kaikki mahdolliset nurmikot, seinänvieret ja puiden aluset ovat täynnä pyöriä. Varsinaisia pysäköintipaikkoja on vain muutama kymmenen, kun taas pyöriä on sadoittain. Sadesuojaa ei juuri ole, ja pyöriä on säännöllisesti nurin.KIRJASTO. Pääsisäänkäynti lähes tukkeutuu pyöristä. Toisinaan pyöriä on enemmänkin kuin kuvassa. Pyöriä jätetään usein myös inva-autopaikoille. Telineet ovat romumetallitasoa.KIRJASTO. Pääsisäänkäynnin edustalla pysäköinti on varsin kaoottista. Esimerkiksi opastaulu toimii yleisesti pysäköintitelineenä, koska varsinaisia runkolukituksen mahdollistavia telineitä ei ole.KIRJASTO. Pyöriä jätetään kulkuväylille, koska muitakaan paikkoja ei ole.KIRJASTO. Pysäköinti kuvan katoksen alla kiellettiin vuonna 2010, mutta kukaan ei tietenkään kieltoa noudata – mitään muutakaan katoksellista suojaa ei ole, eikä muitakaan korvaavia paikkoja ole järjestetty. Sateella ja talvella kaikki haluavat pysäköidä pyöränsä suojaan – ja tämä on myös mahdollistettava, jos pyöräilyä halutaan edistää.PÄÄRAKENNUS. Edustalla on sentään jonkinlainen pyöräparkkialue, vaikka tilaa onkin riittämättömästi. Taustalla näkyy myös katos, jonka alle saa pyöränsä suojaan. Pyörätelineiden malli ja kunto on sellainen, että ne joutaisivat romumetallin keräykseen.RAVINTOLA LOZZI. Varsinaisia paikkoja on ehkä kymmenelle pyörälle – tarve olisi moninkertainen. Kaltevalla asfaltilla pyörät kaatuvat yleisesti. Telineet ovat huonoja.ILOKIVI. Pysäköinti on kaoottista ja pyöriä on kaltevalla asfaltilla aina nurin.MATTILANNIEMI, A- JA D-RAKENNUKSET. Tilaa olisi riittävästi vaikka mihin, mutta sitä ei käytetä järkevästi. Parkkialue ei mitenkään houkuttele pyöräilemään, ja telineet ovat romumetallitasoa. Tälle alueelle voitaisiin ja pitäisi ehdottomasti rakentaa useamman sadan pyörän laadukas katettu parkki!MATTILANNIEMI, A-RAKENNUS. Kunnollisten parkkien puuttuessa pyöriä jätetään mihin sattuu, tässä tapauksessa pääovien eteen.AGORA. Parkkialue on katettu, mutta tähän positiiviset seikat jäävätkin. Tilaa on liian vähän, pyörät ovat kaoottisesti ja telineet ovat kelvottomia.YLISTÖ, RANTARAITIN JA YLISTÖN SILLAN RISTEYS. Pyöriä on siellä täällä pyöräteillä ja pienellä puistoalueella. Kenellekään suunnittelijalle ei liene edes tullut mieleen, että pyöräpysäköinnille olisi näin suuri tarve? Vain yläoikealla näkyvä syvennys lienee varsinaisesti tarkoitettu pyörille.YLISTÖ, RANTARAITIN JA YLISTÖN SILLAN RISTEYS. Toisesta kuvakulmasta katsottuna pyöräpysäköinnin tarve on ilmeinen: rappusia pitkin noustaan kemian laitokselle. Tällaisessa tilassa pitäisi myös ehdottomasti olla telineitä, jotka mahdollistavat runkolukitsemisen.YLISTÖ, YK-RAKENNUS. Pyöräpysäköintiä ei ole selvästi rakennusta suunniteltaessa mietitty, joten nurmikolle on jälkikäteen sijoitettu muutamia kelvottomia telineitä.YLISTÖ, YFL-RAKENNUS. Pyöräparkki on sijoitettu jälkikäteen autojen parkkialueelle. Ylistön rakennusten suunnittelijoille voi antaa sapiskaa pyöräpysäköinnin lähes täydellisestä unohtamisesta.YLISTÖ, AMBIOTICA. Lipan alle saattaa olla suunniteltu tilaa noin kymmenelle pyörälle – tarve olisi moninkertainen. Telineitä ei ole. Nurmikkopysäköinti on yleensä ainoa vaihtoehto.
Yliopiston alueen telineitä tuli jo moitittua. Kerrotaanpa hieman tarkemmin miksi.
Kaikki yliopiston pyörätelineet ovat suurin piirtein tämän mallisia: halpoja ja heikosti toimivia. Tällaisista telineistä pitäisi päästä kokonaan eroon. Tämä Agoran edustan teline on sentään ehjä ja ruosteeton. Yliopiston telineet eivät tue pyörän etukiekkoa riittävästi (vanne on vaarassa vääntyä), pyöräpaikat on sijoitettu aivan liian tiheään (parkkeeraaminen on vaikeaa ja pyörät kolhiintuvat toisiaan vasten ) eikä runkolukitusmahdollisuutta ole. Myöskään levyjarrullisia pyöriä ei yleensä voi lainkaan pysäköidä tällaisiin telineisiin.Yliopiston telineet ovat aika usein tässä kunnossa.
Katsotaan vielä lopuksi yliopiston pyöräparkkeja talvisaikaan. Jotta ympärivuotinen pyöräily olisi mahdollisimman helppoa ja miellyttävää, niin parkkien talvikunnossapitoon pitäisi luonnollisesti kiinnittää erityistä huomiota.
Käytännössä mitään yliopiston pyöräparkkia ei pidetä kunnossa talvisin.Yliopiston kirjaston edustalla pyörä on talvisin jätettävä joko hankeen tai kulkuväylälle.Parkkeeraisitko sinä pyöräsi tähän? Jos parkit olisivat katettuja, niin tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin ja talvipyöräilyn suosio varmasti lisääntyisi. Kunnolla katettua pyöräparkkia ei edes juuri tarvitse lapioida tyhjäksi lumesta.
Kaiken nähdyn jälkeen voi mainiosti todeta, että pyöräpysäköinti yliopistolla on melkoisen surkeassa jamassa. Tilaa pysäköintiin on useimpien rakennusten luona riittämättömästi, kaikki telineet ovat kelvottoman mallisia tai telineitä ei ylipäätään ole, talvikunnossapitoa ei ole, ja kunnollisten pysäköintimahdollisuuksien puuttuessa pyöriä parkkeerataan mihin vain pystytään. Ainuttakaan millään tavalla esimerkillistä pyöräparkkia yliopistolla ei ole. Ainoastaan joidenkin rakennusten edustalla voi edes sanoa olevan varsinainen pyöräparkki, kaikkialla muualla pyörille on hädin tuskin varattu jonkinlaista tilaa.
Yliopiston alueella liikkuessaan näkee myös selvästi, ettei pyöräpysäköintiä ole yliopiston rakennusten luona juuri lainkaan mietitty rakentamisvaiheessa eikä juuri myöhemminkään – ei, vaikka suurin osa opiskelijoista kulkee säännöllisesti pyörällä. Yleisimmin pyöräpysäköinti on toteutettu niin, että jonnekin on jälkikäteen lätkäisty muutama kelvoton pyöräteline, ja that’s it – suunnitelmallisuutta, kehittämisnäkökulmaa tai edes ylläpitoa ei yliopiston pyöräpysäköinnissä kovinkaan paljon tunnu olevan.
Yliopistollakin pitäisi ymmärtää, että toimivan ja helpon pyöräpysäköinnin järjestäminen voisi olla olennainen osa miellyttävän, ihmisläheisen ja ympäristöystävällisen kampusalueen luomisessa.
Vinkkejä pyöräparkkien toteuttamiseen löytyy vaikkapa täältä.
Esimerkiksi liikuntatieteiden rakennus on paraikaa remontissa. Toivoa sopii, että remonttien yhteydessä rakennusten luo toteutetaan kunnolliset pyöräparkit. Kuka ottaa asian hoitaakseen?
Jaa artikkeli!
2 thoughts on “Pyöräpysäköinti yliopistolla surkeassa jamassa”
Koska Pyhä Alvar ei pyöriä ole aikanaan ajatellut rakennuksia suunnitellessaan, ei pyörätelineitä myöskään Museovirasto anna jälkikäteen lisätä. Tämä on täysin käsittämätöntä kaupungissa, jossa suurin osa opiskelijoista liikkuu polkupyörällä kampuksen ja kodin väliä.
Pyhän Alvarin sormi ei ulotu kaikkialle. Mattilanniemessä, Seminaarinmäellä ja yliopiston uusissa sijaintipaikoissa voi rakentaa pyörätelineitä. Itse asiassa joku ”idearikas” arkkitehti suunnitteli ja sai toteutettua mustan kivipaasirivin remotissa olevan liikunnan valkoisen rakennuksen eteen. Siinä näkyy koloja jotka lienevät tarkoitettu pyörien pysäköimiseen.
Pyöräparkkien toteuttaminen riippuu tahdosta, ei juurikaan muusta. Esim. kaikki autojen parkkipaikat voisi teoriassa muuttaa laadukkaiksi pyörien parkkipaikoiksi.
Koska Pyhä Alvar ei pyöriä ole aikanaan ajatellut rakennuksia suunnitellessaan, ei pyörätelineitä myöskään Museovirasto anna jälkikäteen lisätä. Tämä on täysin käsittämätöntä kaupungissa, jossa suurin osa opiskelijoista liikkuu polkupyörällä kampuksen ja kodin väliä.
Pyhän Alvarin sormi ei ulotu kaikkialle. Mattilanniemessä, Seminaarinmäellä ja yliopiston uusissa sijaintipaikoissa voi rakentaa pyörätelineitä. Itse asiassa joku ”idearikas” arkkitehti suunnitteli ja sai toteutettua mustan kivipaasirivin remotissa olevan liikunnan valkoisen rakennuksen eteen. Siinä näkyy koloja jotka lienevät tarkoitettu pyörien pysäköimiseen.
Pyöräparkkien toteuttaminen riippuu tahdosta, ei juurikaan muusta. Esim. kaikki autojen parkkipaikat voisi teoriassa muuttaa laadukkaiksi pyörien parkkipaikoiksi.