Autoliitto ja pyöräilyn liikennesäännöt

tiistai, 23. huhtikuuta 2013

Autoliitto on julkaissut koulutie.fi-sivulla pyöräilysääntökokeen. Hyvä, että pyöräilijöiden sääntötuntemusta halutaan parantaa.

Ikävä toisalata, että kokeessa on useita vakaviakin virheitä. Olli Pottonen huomautti aiheesta sivulla annettuun yhteystietoon Autoliitolle. Toistaiseksi vastausta ei ole tullut, joten korjaukset on syytä tuoda julkisesti tietoon muutoin.

From: Olli Pottonen <olli.pottonen@iki.fi>
Subject: Koulutie -pyöräilysääntötesti
Date: April 14, 2013 20:09:13 GMT+03:00
To: autoliitto@autoliitto.fi

Hei,

Koulutie.fi -pyöräilysääntötestiin tutustuessani havaitsin muutaman virheen, jotka olisi hyvä korjata.

  • Linja-autokaistaa koskevaan kysymykseen esittämänne suomen- ja ruotsinkieliset vastaukset ovat keskenään ristiriidassa. Suomenkielisen version mukaan ”milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot, invalidipyörät ja polkupyörät”, mikä on tieliikenneasetuksen mukainen vastaus. Ruotsinkielinen vastaus, ”cyklister bör använda närmaste möjliga cykelbana eller annan bilväg” ei ole.
  • Mallivastauksen mukaan tämän kuvan pyöräilijä ajaa väärässä paikassa, sillä ”pyöräilijän tulisi pystellä ajoradan oikeassa reunassa.”Pyöräliikenne on tasa-arvoista muuhun ajoneuvoliikenteeseen nähden, eikä sillä ole mitään erityistä velvollisuutta pysytellä lähempänä ajoradan reunaa kuin muilla ajoneuvoilla.Liian oikealla ajaminen on vaarallista, vrt. tilanne tässä kuvassa. Lisäksi on vaarallista ajaa raitiokiskon ja ajoradan reunan välissä, jos ei ole varmuutta siitä, että tämä tien osa jatkuu riittävän leveänä. Jos välissä oleva kaista kapenee juuri ennen risteystä, pyöräilijä joutuu ylittämään kiskon kohdassa, jossa hänen pitäisi samaan aikaan keskittyä risteyksen liikennetilanteeseen ja kiskon aiheuttamaan kaatumisvaaraan. Tämä ei ole käytännössä mahdollista ja sen yrittäminen on vaarallista.Tieliikennelain 9 § mukaisesti ajoneuvoa on kuljetettava ”niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista”. Tämä ei tarkoita, että ajoneuvoa pitäisi kuljettaa aivan ajoradan reunassa, vaan päinvastoin se on kiellettyä kun se vaarantaa turvallisuuden. Lain perusteluissa todetaan, että ”sääntöä on tulkittava olosuhteiden ja turvallisuuden vaatimalla tavalla. Sääntöä ei pidä tulkita niin, että esimerkiksi moottoripyörällä olisi aina ajettava ajoradan äärimmäisessä oikeassa reunassa. Useissa tilanteissa on turvallisen ajotavan mukaista käyttää ajokaistan keskiosaa” (Liikennevaliokunnan mietintö 4/1980)
  • Tähän kuvaan liittyen kysytte, ”saako pyöräilijä ajaa pyöräkaistalla kummalla puolella tahansa?” Kyseessä ei ole pyöräkaista vaan pyörätie. Nämä ovat kaksi eri asiaa joita ei ole syytä sekoittaa.
  • Testin mukaan ”pyöräilijä varmistaa parhaiten näkymisensä heijastinliivillä.” Vaikka heijastinliivi tietysti parantaa pyöräilijän näkyvyyttä, parhaiten näkyminen pimeän aikaan varmistetaan kirkkailla valoilla. Liivi on toissijainen, eikä laki niitä vaadi.
  • Testin mukaan ”pyöräilijän pitää pimeässä käyttää eteen valkoista ja taakse punaista näyttävää valoa.” Vaikka punainen valo taakse on erittäin suositeltava, se ei ole lain mukaan pakollinen.
  • Testin mukaan ”kypärä on Suomessa lain mukaan pakollinen turvavaruste pyöräilijälle” eikä vain suositeltava varuste. Vaikka suositus kypärän käytöstä on kirjattu lakiin, se on silti suositus eikä pakko. Lain perusteluissa (hallituksen esitys 103/2002) selvästi kerrotaan pyöräilykypärää koskevan lakipykälän (tieliikennelaki 90 §) olevan suositusluontoinen, mikä ilmaistaan ”yleensä” -sanalla.
  • Testin mukaan tämän kuvan pyöräilijä ajaa väärin, sillä ”pyöräilijän pitäisi käyttää vieressä kulkevaa pyörätietä”. Tieliikenneasetuksen mukaan pyörätien merkillä osoitetaan pyörätie ”jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan” (korostus lisätty); ks. myös I-SHO:1991:1. Kuvan pyöräilijä ei aja asianomaiseen suuntaan, joten kuvassa näkyvä merkki ei koske häntä. Vastaus siis riippuu kuvan ulkopuolella olevista merkeistä, ja kuvan perusteella pyöräilijä toimii oikein.
  • Testin mukaan ”kypärä vähentää pyöräilijän kuolemanriskiä jopa 75 prosentilla.”Minua kiinnostaisi tietää mistä tämä arvio on peräisin.Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosiraporttien mukaan vuosina 2005-2011 tapahtuneista 136 kypärättömän pyöräilijän kuolemista vain 4 olisi varmasti vältetty kypärän käytöllä, ja suurinta osaa, 79 tapausta, ei olisi vältetty. Loput ovat enemmän tai vähemmän epävarmoja. Tämän tilaston perusteella kypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä vain 20-30%.
  • Tähän kuvaan liittyen on syytä muistaa, että tieliikennelain 26§ mukaan ajoneuvo on pysäköitävä tien suuntaisesti.

Ystävällisin terveisin
Olli Pottonen
TkT, Helsinki

Pyöärilijä ajaa täysin oikein Ruoholahdenkadun ajorataa. Testi antaa ymmärtää, että kyseessä olisi virhe.
Pyöräilijä ajaa täysin oikein Ruoholahdenkadun ajorataa. Testi antaa ymmärtää, että kyseessä olisi virhe.

Virheitä nyt sattuu kaikille, mutta pitäisikö tästä oppia jotain? Ehkä pyöräilysääntöjä voisivat opettaa ne, jotka oikeasti pyörällä kulkevat. HePon katuajot jatkuvat taas toukokuussa.
Alkuperäinen teksti Olli Pottosen blogissa.

11 thoughts on “Autoliitto ja pyöräilyn liikennesäännöt

  1. Hyvä kirjoitus!

    Otan kantaa vain yhteen kohtaan: ”Testin mukaan ”pyöräilijä varmistaa parhaiten näkymisensä heijastinliivillä.” Vaikka heijastinliivi tietysti parantaa pyöräilijän näkyvyyttä, parhaiten näkyminen pimeän aikaan varmistetaan kirkkailla valoilla. Liivi on toissijainen, eikä laki niitä vaadi.”

    Nimenomaan niin kuin Olli kirjoitti. Ja nimenomaisesti ei niin kuin Autoliiton testissä väitettiin. Heijastinliivi on erikoisvaruste, joka ei lisää pyöräilijän näkymistä sen enempää kuin autojen maalaaminen heijastavalla maalilla kauttaaltaan neonkeltaiseksi tai jalankulkijan näkyvyys lisäänny heijastinliiviä käyttämällä. Siis: voi lisätä tietyissä oloissa (pimeällä ilman valoja) jonkin verran, mutta ei riittävästi, koska pimeällä tulee käyttää omia valoja ja valoisaan aikaan vaikutus perustuu ainoastaan liivin väriin.

    Miksi on vaarallisen harhaanjohtavaa väittää, että heijastinliivien käyttäminen varmistaisi pyöräilijän näkymisen, vaikka selkäydinreaktio voisikin helposti vihjailla, että väite on pätevä? Siksi, että päivänvalossa liivi ei heijasta, vaan on ainoastaan neonvärisenä tavallisesta vaatetuksesta poikkeavan värinen. Pimeällä puolestaan paljon olennaisempaa kuin (passiivisesti) heijastaa valoa takaisin on (aktiivisesti) käyttää asianmukaisia valoja itse: valkoista valoa edessä ja punaista valoa takana. Pyöräilijän oman valon turvallisuutta lisäävä vaikutus on kriittisen tärkeä, heijastimien ja heijastinliivien puolestaan valoon verrattuna hyvin pieni.

    Kehottamalla ihmisiä käyttämään heijastinliivejä annetaan ymmärtää, että niillä olisi turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Tämä on valitettavasti hieman sama kuin homeopaattisten lumelääkkeiden suosittelu oikeiden lääkkeiden rinnalla tai pahimmillaan niiden tilalta.

    1. joo ja ei. Itse pyöräilyn lisäksi myös autoilen aika paljon, ja minun mielestäni heijastinliivi lisää näkyvyyttä usein valoja tehokkaammin etenkin pimeillä tieosuuksilla. Siis siellä, jossa autot käyttävät jo pakostakin valoja. Kaupungissa taasen valoja on paljon, joten pieni keskinkertainen fillarin valo helposti hukkuu valomereen. Heijastinliivi kuitenkin erottuu selkeästi omana kokonaisuutenaan. Myös valoisalla. Heijastinliivissä on iso pinta-ala, jolloin etäisyydet on helppo arvioida, etenkin kun ihmiset ovat melko saman kokoisia. Yksittäisen valopisteen etäisyyden arviointi on monesti vaikempaa.

      Käytän pyöräillessä toisinaan heijastinliiviä, ja omat kokemukset vahvistavat tätä mielipidettä. Hyvin näkyvälle pyöräilijälle annetaan enemmän tilaa, ja läheltä piti -tilanteita on vähemmän.

      Liekö mukana myös autoilijan alkukantainen pelko? Poliisi kun on monen autoilijan mielestä ainoa jalkaisin liikkuva peto, jota tulee kunnioittaa. Ja heijastinliivi päällä saattaa toisinaan näyttää viranomaiselta? Ties vaikka puhalluttaa.

      ps. erosin autoliitosta joitain vuosia sitten, ja liityin samalla HePoon. 🙂

  2. Kolmanneksi viimeisestä kohdasta olisin vähän eri mieltä. Siis tästä:

    http://www.koulutie.fi/bootstrap/question_images/fillaritesti/Fillaritesti_52.jpg

    Minusta kuvassa on aika selkeästi normaali kaksisuuntainen pyörätie (joka on viivalla erotettu kävelytiestä). Jos se olisi yksisuuntainen, yksisuuntaisuus pitäisi käydä ilmi, katsoipa kaistaa kummasta suunnasta tahansa. Ja sitä paitsi jos se olisi yksisuuntainen, sehän olisi yksisuuntainen nimenomaan kuvan pyöräilijän ajosuuntaan.

    Saa mielellään perustella, miksi olen väärässä, jos olen. 😉

    1. Luultavasti olet aivan oikeassa, tuo näyttää aivan normaalilta kaksisuuntaiselta pyörätieltä. Kuvassa ei kuitenkaan ole ihan riittävästi informaatiota jotta asiasta voisi olla varma.

      Pyöräilijän velvollisuus ajaa pyörätiellä on pyörätie-liikennemerkillä annettu käsky. Kuvasta emme näe, onko tuolla pyöräilijän ajosuuntaa koskeva pyörätiemerkki. Emme siis kuvasta ilmenevien tietojen perusteella voi tuomita ajotapaa vääräksi.

      Tuon kritiikin voisi muotoilla niinkin, että kuva on otettu väärästä kuvakulmasta. Tällaisesta näkökulmasta näkyisi ne merkit joiden mukaan pyöräilijän kuuluu ajaa.

      1. Edestäpäin on todella vaikea sanoa, miten pyöräilijän suunnasta ”homma on hoidettu”. Miksi ne ovat halunneet valokuvata näin?

        Mutta voihan pyöräilijä olla myös samalla tapaa kääntynyt, kuin kuvassa oikealla yläkulmassa oleva bemari, ja mitään viistettä (siis kanttikivetöntä kohtaa), ohjausta tai muuta visuaalista infraa, ei vaan ole. Joten silloin on aika luontevaa jatkaa ajoa ajoradalla. Saavutettavuutta soisi olevan, mutta jokaiseen porttikongin kohtaan sitä on mahdoton jatkossakaan saada. Mutta risteysalueet pitäisi sentään olla kunnossa.
        http://goo.gl/maps/X9x3C (eli Pohjoisespalta Manskulle etelään sekaliikenteessä, pyörätien on mutta sinne ei pääse) vs. http://goo.gl/maps/0tR4f

        (Taidan elää yksisuuntaisen pyöräilyn ajattelussa. Bemarin suunnastahan pyöräilijä olisi ilmeisesti jatkanut ajoaan sen puolen pyörätiellä ”vastavirtaan” (mikäli sellainen siellä on).)

        Missä on kuvan paikka?

          1. No mun pointti vähän niin kuin oli, että se selviää ihan hyvin kuvasta, että kyseessä on tavallinen kaksisuuntainen pyörätie. Koska se on oletus, kun tuota jaettua kävelytien ja pyörätien merkkiä käytetään. Siis päinvastoin, koska kuvasta ei käy ilmi, että pyörätie olisi yksisuuntainen, sen täytyy olla kaksisuuntainen.

    2. Itse en ymmärrä että miten tuo pyörätie enää liittyy koko tilanteeseen. Jos oletetaan että risteävä väylä on pelkkä jalkakäytävä niin pyöräilijä yleensä liittyy ajoradalle suojatien kohdalta. Kuva olisi siis pitänyt ottaa siitä kun kaveri ajaa pyörätien kohdalla ajoradalla (esimerkiksi ihan bussin keulan kohdalla), ei ns jälkitilanteesta johon kuva ei anna läheskään tarpeeksi lähtötietoja siihen että rikotaanko lakeja vai ei.

  3. Meinasin jo kehua Autoliittoa siitä, että pyöräteiden jatkeita koskevat varsin kysymykset ovat oikein vaikka aihe on hankala. Sitten huomasin että eivät ne olekaan kokonaan oikein. Tähän liittyen väitetään, että ”kuvan suojatie ei ole pyörätien jatke”. Kuitenkin Korkein oikeus on päättänyt että pyörätien päättyessä pyöräilijä saa ajaa pyörätien ja jalkakäytävän välisen suojatien yli, sillä sitä voidaan pitää pyörätien jatkeena. Olosuhteista riippuen taluttaminen saattaa toki olla turvallisempaa.

    1. Paitsi että tuossa kuvassa pyöräilijä ei ole pyörätiellä vaan jalkakäytävällä. Kuva on Munkkivuoren kirkon vierestä, Naantalintie tulee vasemmalta ja Raumantie takaa. Oikea paikka olisi ajoradalla.

  4. Kiitos hyvistä ja tarkoista kommenteista. Pahoittelut Olli Pottoselle, jos ei ole tullut vastausta Autoliiton yleiseen sähköpostin lähetettyyn viestiin. Koulutie.fi -sivuston ”fillariteoriakokeeseen” on tehty nyt palautteiden perusteella muutoksia. Käykääpä katsomassa. Kommentteja otetaan edelleen mielellään vastaan. Niitä voi lähettää vaikka Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaiselle osoitteeseen teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi.

Vastaa