Maailmanperintökohteen kivilaattoja

maanantai, 5. syyskuuta 2011

Unioninkatu07X

UNESCO:n maailmanperintökohde Trondheimin vanhassa kaupungissa on käytössä tasaisista kivilaatoista tehdyt pyöräväylät. Ne korostavat hienosti Trondheimin vanhan kaupungin arvokasta tunnelmaa ja ovat samalla käytännölliset pyöräillä.

Helsingin Unioninkadun pyöräkaistat on puolestaan päällystetty rosoisilla nupukivillä. Molemmat ovat kauniita katsoa, mutta nupukivet tekevät Unioninkadusta pyöräilijöille hyvin epäkäytännöllisen liikenneväylän.

Yllä oleva kuva on tutkielma, miltä UNESCO:n maailmanperintökohteesta lainatut tasaiset kivilaatat näyttäisivät Unioninkadulla. Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, mutta omasta mielestäni Trondheimin vanhan kaupungin kivilaatat istuisivat erittäin hyvin myös Unioninkadulle.

Kiitokset Aleksi K:lle aiheen esiin tuomisesta!

Trondheim03

Unioninkatu01X

Trondheim04X

Unioninkatu04X

Trondheim08

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

14 thoughts on “Maailmanperintökohteen kivilaattoja

  1. En tiedä Trondheimin sääolosuhteista, mutta pysyäkseen pyöräilylle ystävällisesti tasaisena nuo vaatisivat melkoisia pohjatöitä. Tapiola Gardenin edustalla on isompia laattoja pyörätiellä ja ainakin maantiepyörällä tekee pahaa töksähdellä sitä reittiä. Niinikään Helsingin keskustan Kalevankadun ja Yrjönkadun kivetystyömaat ovat osoittautuneet hieman kestämättömiksi tasaisuudeltaan. Tämä routa ja valuvat vedet jne., eli ainakaan ei kannata laskea budjettia kovin kevyin perustein, jos kestävää ratkaisua haetaan.

    1. Myös Tuulan mainitsema Tapiola Gardenin edusta Espoon Tapiolassa on isoine museoviraston vaalimine betonilaattoineen haasteellinen paikka. Tapionraitti on sillä kohden varsinkin metron tultua semmoinen paikka, jossa ei minusta tulisi olla lainkaan ainakaan ”perinteistä” yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Tapionraitti on statukseltaan lähempänä kävelykatua. Ja moderni liikennesuunnitteluhan lähtee siitä, että ainakaan pyöräilyn pääreitti ei mene kävelykadun kaltaisen alueen lävitse.

      Tapiolassa pyöräilyn pääreitti, oikea pyörätie voisi mennä esimerkiksi Leimuniityn reunaa pitkin ja siitä tunneliin Tapiolan alitse.

      Mutta Unioninkadulle pyörätie/pyöräkaista sopii oikein hyvin.

  2. Tuula S., hyvä kysymys: “En tiedä Trondheimin sääolosuhteista, mutta pysyäkseen pyöräilylle ystävällisesti tasaisena nuo vaatisivat melkoisia pohjatöitä. (…) Tämä routa ja valuvat vedet jne., eli ainakaan ei kannata laskea budjettia kovin kevyin perustein, jos kestävää ratkaisua haetaan.”

    En myy suoraa johtopäätöstä, mutta ilmasto-olosuhteiden puolesta norjalainen ratkaisu (mikäli on koettu kestäväksi) ei vaikuta kaukaa haetulta, sillä nopealla googlailulla Trondheimin ilmasto on melko lähellä Helsinkiä.

    Tiivistettynä, tammi-maaliskuun ajanjakso Helsingissä on ääripakkasilla kovempi, vaikka pakkaspäiviä on yhtä paljon. Ympärivuotuisesti sadetta Atlantin rannikolla kertyy Helsinkiä enemmän.

    Pakkaspäivät: Trondheim (136 pv/vuosi: tammikuussa 26 pv) – Helsinki (137 pv/vuosi – tammikuussa 28 pv).
    Sademäärät: Trondheim (857 mm/vuosi) – Helsinki (688 mm/vuosi)

    Keskilämpötilat (Trondheim vs. Helsinki):
    Tammikuu -3.0°C / -6,0 °C
    Helmikuu -2.5°C / -6,0 °C
    Maaliskuu -1.0°C / -4,0 °C
    Huhtikuu 4.0°C / 3,0 °C
    Toukokuu 8.0°C / 9,0°C
    Kesäkuu 12.0°C / 14,0 °C
    Heinäkuu 15.0°C / 18,0 °C
    Elokuu 13.0°C / 16,0 °C
    Syyskuu 10.0°C / 12,0 °C
    Lokakuu 5.0°C / 6,0 °C
    Marraskuu 1.0°C / 1,0 °C
    Joulukuu -1.5°C / -3,0 °C

    Lähteet:
    http://www.climatetemp.info/norway/trondheim.html
    http://www.climatetemp.info/finland/helsinki.html

    Tarkempia vertailuja (min-max. lämpötilat):
    http://en.wikipedia.org/wiki/Trondheim#Climate (1961-1990; 2009)
    http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki#cite_note-fmiclimate-12 (1971-2000)

  3. On Trondheim mukava paikka. Ilmastollisesti yllättävän lähellä Helsinkiä, ottaen huomioon hieman pohjoisemman sijainnin (noin Vaasan korkeudella). Meri lämmittää.

  4. Pyöräilen päivittäin Unioninkadulla tai vaihtoehtoisesti lähikaduilla pyrkien minimoimaan nupukivillä pyöräilyn. Trondheimin ratkaisu olisi tyylikäs, koska minusta asfaltin laittaminen pyöräkaistoille olisi tuossa miljöössä rikollista.

    Mutta silti: Unioninkadulla on jälkakäytävillä isommat laatat. Usein näkee pyöräilijöiden pyöräilevän niillä (siis jalankulkijoiden seassa) vältelläkseen sinänsä todella hyvää pyöräkaistajärjestelyä. Olen kokeillut tätä laittomuutta, mutta täytyy sanoa, että se ei ole juurikaan parempi alusta pyöräilylle kuin nupukivet. Ottaen huomioon laittomuuden ja jalankulkijat, en todellakaan ymmärrä miksi porukka pyöräilee siinä. Tiekään ei ole kovin liikennöity. Uudet pyöräkaistan kivet voisivat tietysti olla modernimpeja ja paremmin pohjustettuja kuin jalkakäytävällä, mutta haluaisin varmuuden siitä, että Trondheim-tyyppinen ratkaisu olisi merkittävästi parempi kuin nykyinen.

  5. Tietenkin pitää käyttää tarkoitukseen parhaiten sopivaa kiveä ja pohjustus on tehtävä asianmukaisesti. Nämä ovat katusuunnittelun peruslähtökohtia, mutta sanotaan ne ääneen, jotta ei tule väärinkäsityksiä.

    Unioninkadun jalkakäytävän ja Trondheimin pyöräväylän toisiinsa vertailun sijasta keskittyisin siihen, miten tätä hanketta kannattaisi viedä eteenpäin. Esimerkiksi yhteistyössä Kruununhaan asukasyhdistyksen kanssa.

    Helsinki kehittää Unioninkadun akselin WDC 2012 -hankkeena. Siksi Unioninkadun lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös Siltasaarenkadun pyöräväyliin. Nythän Pikänsillan ja Hakaniemen torin välissä (pätkä 4.) pyöräilijät katoavat ilmaan.

    Unioninkatu

  6. Hyvä, että Unioninkatua suunnitellaan uusiksi. Välillä 4-6 on pyöräily melko hankalaa. Tässä olisi hyvä kokeilla pyöräkaistoja, sillä valkoinen viiva keskellä jalkakäytävää ei toimi (pitkällä sillalla), kun on paljon jalankulkijoita liikenteessä. Muutenkin soisin, että jalankulkijoille olisi enemmän tilaa. Koko pätkällä on paljon nähtävää.

    Jos vain autoliikennettä saisi vähennettyä, voisi jalkakäytävät olla leveämmät ja uudet pyöräkaistat lohkaista osan autoilta. Miten olisi se idea Hämeentiestä joukkoliikennekatuna? Silloin voisi saada pyöräkaistat mahtumaan ainakin kohtaan 4.

  7. Ehdottomasti samaa mieltä Liisankadusta. Mutta minusta kannattaa lähteä edistämään tätä Unioninkadulta, joka on suojelumääräysten takia vaikein saada toteutumaan. Sitten, jos/kun se saataisiin läpi, niin olisi olemassa oleva malli, jota soveltaa helposti muuallakin.

  8. Tässä kuvia muutamista muista historiastaan tietoisista kaupungeista, joissa on käytössä sama toteutus:

    Milano
    Milano

    Milano
    Milano

    Firenze
    Firenze

    Vancouver
    Vancouver

    Tässä puolestaan on kuvia muutamista muista historiastaan tietoisista kaupungeista, joissa on käytössä hieman erilainen toteutus, mutta sama idea:

    Brugge
    Brugge

Vastaa