Kysymyksiä pyöräilyvirkamiehille?

maanantai, 30. toukokuuta 2011

Edit 15.6.: Haastattelu on nyt tehty ja kuultavissa täällä http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2011/06/14/haastattelussa-helsingin-pyorakonttori/, kiitos kaikille loistavista kysymyksistä.

Salermo Marek, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Palo Niko, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

 


Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelee päätoimisesti pyöräliikenteen parissa kaksi liikenneinsinööriä. Marek Salermo tuli vuonna 2009 eläkkeelle jääneen pitkäaikaisen ”pyöräilyvirkamiehen” Antero Naskilan tilalle ja Niko Palo tuli vuosi sitten jakamaan Salermon työkuormaa. Molemmat pyöräilyyn keskittyvät liikenneinsinöörit olivat paikalla perjantaina 27.5. järjestetyssä ensimmäisessä pyöräillassa ja kertoivat siellä Helsingin pyöräilyn suunnittelukäytännöistä, suunnittelun arjesta ja hieman itsestäänkin. Sain heiltä luvan Kaupunkifillari-blogissa julkaistavaan henkilöhaastatteluun.

Homma toimii siten, että te blogin lukijat (ja Kaupunkifillarin facebook ja irc -kommentaattorit) saatte esittää kysymyksiä, jotka minä sitten esitän edelleen Salermolle ja Palolle haastattelussa ja kokoan vastauksista artikkelin. Jos lopullisesta artikkelista syntyy keskustelua, niin yritän houkutella heitä myös osallistumaan siihen kommentoimalla (en toki lupaa osallistumista heidän puolestaan).

Kaikkea saa kysyä, ei ole huonoja taikka turhia kysymyksiä. Muokkailen kertyneistä kysymyksistä jouhevan haastattelurungon ja koitan noudattaa myös jonkinlaista journalistista etiikkaa. Haastatteluajan pyrin sopimaan noin 10.6. tienoolle, joten siihen asti ainakin on aikaa esittää kysymyksiä.

Jos jostain syystä et halua kysymystäsi näkyville, niin minulle voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse antti.poikola [a] gmail.com

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

32 thoughts on “Kysymyksiä pyöräilyvirkamiehille?

  1. Tieliikennelain mukaan polkupyörät kuuluu ajoradalle, kun käytettävissä ei ole pyörätietä. Miksi pyörien paikkaa ei ilmaista kaduilla liikennemerkein ja katumaalauksin? Kaikkialla ei ole tarvetta erillisille pyöräkaistoille, vaan pelkkä liikennesäännöistä muistuttaminen riittäisi tietoisuuden lisäämiseen.

        1. Nyt tajusin kysymyksenkin oikein, alkujaan ajattelin (automaattisesti) tilanteita, missä mainoskyltit kaventavat pyörätietä ja haittaavat näkyvyyttä. Niitäkin paikkoja nimittäin on.

  2. Eikö pyöräilyyn kävisi sama kun suunnilleen yhtä suosittuihin romanikerjäläisiin, että kaupunki maksaisi jokaiselle pyöräilijälle kolmesataa euroa avustusta muuttamiseen tästä kaupungista pois.
    14 vuotta olen täällä asunut ja loukkaannuin pysyvästi kaatuessani pyörälläni talvella jäiseen polanteeseen Hämeentiellä. Mitään ei ikinä tapahdu, paljon kehuttua baanakaan ei valmistu ja sillat ovat taas poikki ja työmaat rehottaa. Eiks olisi reilua sanoa, ettei mitään halutakaan tehdä? Pajusen ja hänen yksipuolueensa ideologiaan kuuluu se, että Helsingissä kulutetaan rahaa ja tehdään töitä ja sitten pois äkkiä silmistä. Pyöräilijät ovat haitallisia maleksijoita, vähän niin kuin romanikerjäläiset ja vielä hikisiä, eikä pyöräily kuluta mitään.
    Autoilun helpottamiseksi taas tehdään kaikki mahdollinen, koska öljyä Suomessa on loputtomasti ja jos ei ole, niin pistetään tankkiin ruoat.

  3. Miten on mahdollista, että Helsingissä edelleen asennetaan pyörien suojateille kanttikiviä, niin 80-lukua. Uusimpana esimerkkinä Hermannin rantatien ja vanhan talvitien uusi risteys.

  4. Usein pyörätie on ajorataa vaarallisempi ja hankalampi, mutta ajoradalla pyöräily silti koetaan pelottavaksi ja vaikeaksi. Näinollen pyörätien muuttaminen jalkakäytäväksi ja pyörien ohjaaminen ajoradalle tekisi pyöräreitistä tosiasiassa paremman, mutta luultavasti vähentäisi pyöräilijöiden määrää.

    Kumpi on tärkeämpää, pyöräilyn suosio vaiko sujuvuus ja turvallisuus?

    1. Tiukka kysymys, jos siis pitää todella ottaa kantaa jomman kumman puolesta. Yleensä kun ajatellaan, että sujuvuus lisää suosiota ja suosio turvallisuutta… positiivinen kierre ainakin unelmissa.

      1. Ehkä yritän vielä kerran selventää ajatuksiani. Ajoradalla pyöräily on sujuvaa ja turvallista, mutta ei suosittua. Sujuvuus ei siis lisää suosiota. Lainaan Tulenheimoa: ”Tanskassa on päädytty siihen, että koetun turvallisuuden tunne on keskeisimpiä pyöräilyn suosioon vaikuttavia tekijöitä.” Ja suomalaiseen malliin toteutettu koettu turvallisuus ei ole oikeaa turvallisuutta eikä sujuvuutta.

  5. Meilitse minulle tullut kysymys, laitan sen tänne kysyjän puolesta:

    > Miksi uusia pyöräteitä ei päällystetä punaisella ”asfaltti”
    > pinnoitteella?
    >
    > Esimerkiksi juuri valmistuva Merikannontien pyörätielle tuli musta
    > päällyste, ja siinä on aina ollut kävelijöitä ja turisteja varsinkin
    > sibeliusmonumentin kohdalla palloilemassa joka päivä
    > pyörätiellä…miksi toistaa vanhat virheet.

    1. Minulle tuli mieleen joskus sama kysymys, sitten huomasin että joskus niitä punaisia sittenkin tehdään, mutta vain joskus. Eli minunkin mielestäni niitä voisi olla paljon enemmän. Helsingin Vauhtitien eteläpäähän on äskettäin rakennettu uusi pyörätie – siellä kaadettiin ilmeisesti vähän punaista maalia asfalttiin, mutta pyörätie ei kuitenkaan erotu tarpeeksi. Sekä erottuvuuden/punaisuuden että laajan käytön suhteen toivoisin hollantilaista käyntäntöä:
      http://www.flickr.com/photos/fietsberaad/3863760775/

      1. Eli nykyään ahkerassa käytössä (ikään kuin värin korvikkeena) olevat polkupyörämerkit ovat toissijainen keino, väri olisi sen sijaan missä kohdassa pyörätietä tahansa toimiva signaali. Niitä voi tietenkin yhdistää, mutta pelkästään pyörämerkit ovat vaikutukseltaan rajallisia, minkä voi huomata pyöräteille harhautuneiden jalankulkijoiden määrästä.

  6. Ja vielä toinen kysymys:

    – Mitä virkamiesten mielestä Kaupunkifillari-blogi voisi tehdä enemmän/vähemmän vaikuttaakseen? Mikä on toiminut tulosten puolesta erityisen hyvin? Lukevatko virkamiehet Kaupunkifillaria, suosittelevatko sitä ihmisille joiden kanssa työskentelevät?

  7. Milloin Helsingissä ryhdytään toimenpiteisiin ”mopoilu sallittu” kylttien poistamiseksi pyöräteiltä? Ani harva noista teistä on kuitenkaan mitoitettu mopojen tyypillisille nopeuksille (45+ km/h).

    Kuuleman mukaan Oulussa on jo lopetettu mopoilun salliminen pyöräteillä.

      1. Heh, totta, ja vaikka tila riittäisi, niin tulee konflikteja jalankulkijoiden tai pysäköityjen autojen ovien kanssa, jotka laskevat mahdollista nopeutta entisestään…

  8. Pari kysymystä:

    1. Pyöräilyn kokonaissuunnitelma (master plan)? Onko tekeillä? Miksei? Koska valmistuu? Voiko tavallinen kansa jotenkin osallistua suunnitelman laadintaan (vrt. Helsingin pääpyöräreitit ja HePon tekemä kuntokartoitus)?

    Suunnitelma olisi hyvä tehdä koko pääkaupunkiseudulle kerralla, eikä vain Helsingille. Kaupunkien rajat ovat vain kartalla, ihmiset polkevat töihin kaupungista toiseen. Koska kaupunkien yhteistyö ei lähde itsestään liikkeelle, voisiko kokonaissuunnitelman laatia esimerkiksi HSL-vetoisesti? Tarvitaan joku taho, joka potkii kaupunkeja yhteistyöhön.

    2. Esteellisyysreunakivet. Näistä on ollut pitkään puhetta, että ”uusia ohjeita ollaan laatimassa”. Mutta millaisia realistisia mahdollisuuksia oikeasti on olemassa sille, että asiassa päästään eteenpäin? Näkövammaisten edustajat lienevät tässä sitkeitä, eivätkä luovu jo saavutetusta ”edusta”. Tottakai kivistä päästään eroon rakenteellisilla ratkaisuilla (pyöräkaistat ja yksisuuntaiset pyörätiet, jotka laskeutuvat risteyksessä kaistaksi), mutta tämä toiminee vain kantakaupungissa. Millaiset mahdollisuudet on päästä eroon kivistä kokonaan? Käykö niin, että kantakaupungin ulkopuolella yhdistetyt väylät tai pelkällä maaliviivalla erotellut pyörätiet ja jalkakäytävät pysyvät käytössä ja tällaisilla pyöräteillä esteellisyyskiviä käytetään hamaan tulevaisuuteen saakka? Tällaisia pyöräteitä on kuitenkin varmaan eniten, eikä niitä kaikkia tulla muuttamaan yksisuuntaisiksi pyöräteiksi.

    Entä millaiset mahdollisuudet olisi soveltaa nykyisiä ohjeita hieman vapaammin? Nythän kiviä laitetaan myös esimerkiksi teollisuusalueille, joilla ainuttakaan näkövammaista ei koskaan liiku eli kivet eivät palvele siellä ketään. (Tästä esimerkkinä Kivikonlaita Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymässä.)

    Pyöräliikenneguruja kannustavin terkuin,
    Timo

  9. 1. Hollannissa on käytössä kolmiportainen luokittelu maankäytön suunnittelussa. Miten se toimii ja olisiko sen tuominen Suomeen järkevää?

    2. Tanskassa maankäyttöä ohjaa normi, jonka mukaan rakentaminen on sallittua vain tietyllä etäisyydellä raideliikenteen asemista. Kuinka vastaava normi toimisi Suomessa?

    3. Ranskassa yli 100 000 asukkaan kaupunkien on laadittava suunnitelma maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi ja asuinrakenteen hajautumisen estämiseksi. Tarvittaisiinko Suomessa tällaisia toimenpiteitä?

  10. Millaisia mahdollisuuksia on korjata perinteisiä virheitä nykyisillä pyöräteillä? Esimerkiksi voitaisiin jälkikäteenkin maalata sopivia teitä Mechelininkadun alikululle. Tai paikata pahimmat reunuskivet pyöräteillä.

  11. Haastatteluajaksi on nyt sovittu ensi maanantai 13.6. klo 10:30, joten siihen saakka on vielä aikaa esittää kysymyksiä.

    Jos Nikolle ja Mrekille sopii, niin haastattelen suoraan myös kuunneltavaan podcast-muotoon, joten mahdollisesti luvassa on luettavan lisäksi jotain kuunneltavaa (en saanut vielä varmistusta tähän).

  12. Mikä mahtaa olla kaupunkisuunnittelijoiden veikkaus baanan valmistumisajankohdalle? Rakennusviraston (moneen kertaan muuttunut) veikkaus vaikuttaisi olevan 12.6.2012.

  13. Tiemerkinnät (pyörätien ja jalkakäytävän erotusviiva, suojatieviivat pyörätiessä,..) ovat todella usein puutteellisia. Tuntuu että suorilla osuuksilla merkinnät ovat välttäviä, mutta risteysalueilla, bussipysäkkiohituksissa, yleensäkin kaikissa vaikeammissa kohdissa ne järjestäen puuttuvat. Eli siellä missä niitä kipeinten kaipaisi, ne puuttuvat. Samoin joku katumaalari on muutama viikko sitten maalaillut erotusviivaa Mannerheimintien pyörätiehen jälleen niin, että kaikki ylitykset talojen pihoille, huoltotiet, jopa bussipysäkille on jätetty viivaan aukko. Rakennettu suorastaan miinoja fillaristeille. Mistä pihasta tuleva auto voisi tietää pyörätien olemassa olon? Kun juuri siinä kohdassa pitäisi olla viiva ja ehdottomasti myös pyörän kuva kadussa autoa varten!

    Suuri ihmetykseni oli, kun näin virallisia liikenteenohjaussuunnitelmia. Siinä oli joka ikinen viiva juuri niin kuin sen pitää olla. Mutta miksi HKR ei noudata viivojen maalauksessa suunnitelmia?

    Muutama esimerkkipaikka:
    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.204559,24.899225&spn=0.029215,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.204666,24.89919&panoid=ZCV4lHfPctmvqOmBKoBR9g&cbp=12,30.68,,1,8.06
    Puiden suojassa liikennemerkki erotettu jalankulku/pyöräily. Viivat puuttuvat. Virallisessa suunnitelmassa pyörätie kulki keskellä jättäen jalankulkijoille mahdollisuuden odottaa bussia kadun reunassa ja kävellen lähellä taloja. Tärkeää että pyörätiellä on sekä oikeanpuoleinen ja vasemmanpuoleinen viiva.

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.195089,24.901714&spn=0.029223,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.195138,24.901509&panoid=qQpu89wV-90pd9XsiRLJZw&cbp=12,147.36,,1,10.41
    Sama tässä paikassa. Pyörätie kulki keskellä jätten jalankulkijoille odotustilan lähellä kadunreunaa (pysäkin jälkeen viiva loppuu reunaan ja jalankulku vain talojen puolella) ja normaali jalkakäytäväpuoli pysäkkikatoksen puolella.

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.193852,24.905834&spn=0.029225,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.193956,24.905452&panoid=jWD5h8b8wFfOpDZt2dpf8w&cbp=12,7.51,,0,19.32
    ja
    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.194151,24.90489&spn=0.029224,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.194199,24.904722&panoid=9TRyU_iQ4KXnfzLjmiXNVQ&cbp=12,338.58,,0,9.61
    Virallisessa piirrustuksessa viiva jatkui yhtenäisenä.

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.195303,24.901199&spn=0.029223,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.195476,24.901213&panoid=wnFy0NVoul-5YmTWaoQ_mw&cbp=12,233.41,,1,6.76
    Näissäkin paikoissa viiva jatkui paperilla kiinni reunatukeen, mikä pakottaa pyöräilijän kääntyessä sivukadulle jatkamaan ajoa kadulla, ei jalkakäytävällä.

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.191207,24.923687&spn=0.058454,0.154324&z=13&layer=c&cbll=60.191129,24.923521&panoid=qO_1p0B4sBnd8RuUubc8aQ&cbp=12,26.23,,0,10.61
    Miksi jälleen haastavin ja konfliktiherkin kohta on unohdettu. Olen maininnut tämän samaisen paikan aiemminkin:
    http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2009/06/15/kevyen-liikenteen-vayla-pyorakaista-vai-arhusin-malli/

    http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.201019,24.875879&spn=0.029218,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.200933,24.876013&panoid=n4vM7ehRlobbfEnrZsL1sA&cbp=12,351.45,,0,25.48
    Viivat hieman kuluneet, mutta miksi pyörätie tormää suoraan bussipysäkkikatokseen. Tämän kohdan virallisista ratkaisua en tiedä, mutta ei se varmaan noinkaan mene.

    Kysymys virkamiehille: Mihin toimiin KSV ryhtyy, jotta HKR toteuttaa ja jatkossa ylläpitää (myös) pyöräilyväyliä vain suunnitelmien mukaisesti?

    Rakentavasti fillaroiden, jari.

    Anteeksi lukuisat kuvalinkit, mutta voisiko joku muuttaa ne kuviksi. Toimisi ehkä paremmin.

  14. Hämeentien kohtalo. Miksi edelleen näin ja koska odotettavissa muutos?

    Pyöräkyselyissä (talvipyöräilykysely, fillarikanava, pykälä, HKR:n kysely, energiatehokashelsinki -kysely,..+valtuuston toivomusponsi) on varmasti tullut esille kyseisen kadun turvattomuus ja epäviihtyisyys. Onnettomuustilastoja ei kannata vertailla. Jos jo nyt 95% välttää tuolla ajoa ja loput 5% omaavat oikeanlaiset hermot ja asenteen, niin onnettomuuksia/läheltäpititilanteita voi olla hyvinkin vähän. Eniten ihmetyttää lukuisten bussien ajo, vaikka metro kulkee samaa reittiä ja liityntäliikenne paikka voisi olla esim. Kalasatama ja raitiovaunut hoitavat jo nyt lyhyet siirtymiset. Helsinki voi helposti saavuttaa 15% kulkutapaosuuden v. 2015 lähinnä muodin siivittämänä, mutta pyöräilykaupungiksi tätä ei voi kutsua ennen kuin tämä + muutama muu katu huomioi myös pyöräilijät.

    jari
    asukas ja perheenisä

    1. Hämeentie mukaan haastatteluun ehdottomasti. Itse olen joskus heittänyt, että Hämeentie on tietyllä tavalla Helsingin liikennepolitiikan sammakkoindikaattori, että sitten kun se on kunnossa, niin todennäköisesti koko kaupunki alkaa olla aika hyvässä kunnossa.

Vastaa