Pyöräilyn määrärahat tärkeysjärjestykseen

torstai, 27. tammikuuta 2011

Copenhagen February Traffic

Kuva: Mikael Colville-Andersen

Helsingin valtuustoryhmät sopivat syksyllä 2010, että pyöräilyyn liittyviä määrärahoja korotetaan kahdella miljoonalla eurolla. Yleisten töiden lautakunta päätti tiistaina 26. tammikuuta, että rahojen tarkemman käytön määrittelee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Pyöräilyprojekti.

Miten valtuuston myöntämä lisämääräraha kannattaisi käyttää, jotta se palvelisi parhaiten tarkoitustaan? Kaupunkipyöräilyn edistämisen kannalta keskeisimpiä asioita on listattuna alla tärkeysjärjestyksessä.

Läpileikkaava teema: Pyöräilyprojektin on päätettävä pyöräilyn prioriteettien järjestyksestä ja ohjattava virastoja pyöräilyyn liittyvissä asioissa. Häntä ei voi enää jatkossa heiluttaa koiraa.

  1. Pyöräilyn kokonaissuunnitelma. Laadittava Bicycle Master Plan tilaustyönä. Vetovastuu ehdottomasti KSV:lle. HKR erittäin mieluusti mukaan kumppanina, esimerkiksi 49 % osuudella.
  2. Kuntokartoitetun 100 km peruskorjaus. HKR:n tilaama ja Helsingin Polkypyöräilijät ry:n toteuttama runkoverkon kuntokartoitus on valmis. Se on peruskorjattava vuonna 2011.
  3. Liikennesuunnitelmat keskeisille väylille. Isoin pullonkaula pyöräilyn edistämisessä on, ettei KSV:llä ole riittäviä resursseja tuottaa kohtuullisessa ajassa liikennesuunnitelmia keskeisille pyöräväylille.
  4. Katusuunnitelmat keskeisille väylille. Kaksi muuta pullonkaulaa ovat puuttuvat ja puutteelliset katusuunnitelmat. HKR:llä ei ole tällä hetkellä valmiutta tuottaa pyöräilyä edistäviä katusuunnitelmia. Osaamisen tasoa on nostettava ja suunnitelmien tekoa nopeutettava.
  5. Talvikunnossapidon menetelmät. Pyöräväylien talvikunnossapidon menetelmiä on päätetty kehittää, mutta määrärahojen puutteesta johtuen työtä ei ole käynnistetty.
  6. Pyöräilyprojektin työvoima. Pyöräilyprojekti ei ole edennyt toivotulla tavalla. Syynä on koordinaation puute projektin sisällä. Projektilta puuttuu koordinoiva toimistotyöntekijä, ”vääpeli”.
  7. Pyöräilyprojektin käyttörahat. Pyöräilyprojektilla on oltava myös jonkin verran tarkasti kohdentamatonta käyttörahaa. Sen käytöstä on voitava päättää joustavasti vuoden edetessä.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

12 thoughts on “Pyöräilyn määrärahat tärkeysjärjestykseen

  1. Itse näkisin tärkeäksi panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

    Helsingissä on jo määrällisesti sangen paljon pyöräilyreittejä, mutta ne ovat laadultaan vaihtelevia. Olemassaolevien reittien laadun parantamiseen tulisi panostaa pitkäjänteisesti, esimerkiksi 100 km vuodessa seuraavien 5-6 vuoden ajan. Luonnollisesti tulisi priorisoida kokonaissuunnitelman kannalta tärkeimpiä reittejä. (Vastaavasti huonoimpia ja turhimpia pyörätien pätkiä ei välttämättä kannata kunnostaa ollenkaan, vaan mieluummin muuttaa ne vaikka jalkakäytäviksi.)

    Sikäli kuin uusia reittejä rakennetaan, tulisi ne luonnollisesti suunnitella ja toteuttaa kunnolla, jolloin ei tarvitse myöhemmin investoida resursseja tehtyjen virheiden korjailuun. Ja reitit pitäisi sijoitella sinne missä niissä on kokonaissuunnitelman kannalta eniten hyötyä (eikä sinne minne niitä on helppo tehdä, kuten tähän mennessä on usein toimittu).

    Yllä oleva tietysti edellyttää, että kokonaissuunnitelma ensin laaditaan, ja että Pyöräilyprojektin alaisuuteen saadaan virkamies jonka pääasiallinen tehtävä on valvoa pyöräilyn kokonaissuunnitelman toteutumista.

    1. Vai olisiko tuon ”vääpelin” palkkaaminen sittenkin se ensimmäinen prioriteettijärjestyksessä? Nykyinen projektiorganisaatio pystyy varmaankin huolehtimaan tuon BMP:n tilaamisesta vaikka jostakin suunnittelutoimistosta, mutta riittävätkö resurssit suunnittelun valvontaan ja ohjaamiseen? Joka tapauksessa itse BMP:n toimeenpanon kannalta olisi hyvä, että siitä vastuussa oleva henkilö olisi osallistunut jossakin määrin itse BMP:n suunnitteluun.

      Itse olisin olettanut että tähän mennessä pyöräilyprojektille oltaisiin saatu hankittua 1-2 päätoimista työntekijää (projektikoordinaattori ja tämän mahdollinen avustaja), mutta ilmeisestikin olen ollut tämän suhteen turhan optimistinen. Mutta niin on myös oletus että nykyiset projektiryhmän jäsenet pystyisivät huolehtimaan kunnolla noista koordinointitehtävistä ”oman toimen ohessa” – ja jaettu vastuuhan on ei tunnetusti ole lopulta kenenkään vastuu.

  2. Läntisessä naapurikaupungissakin tekisi oikein hyvää, jos alettaisiin panostaa laatuun määrän kustannuksella :p

    Varsin mielenkiintoista on, että Helsingissä määrärahoja on korotettu 2 miljoonalla, Espoossa 0,1 miljoonalla. Jälkimmäinen summa tuskin kertoo oikeasti siitä, että Espoossa laadunparannustarpeet olisivat pienempiä.

  3. Juuri näin. Laatua priorisoituun tarpeeseen, määrällä ei ole merkitystä.

    Tuo kaksi miljoonaa voitaisiin aivan hyvin sijoittaa vanhojen jo tehtyjen reittien korjailuun uusien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Aloituksia, lopetuksia, merkintöjä, merkkejä, kanttikivettömiä viisteitä, johdonmukaisuutta,… Korjaukset voisi aloittaa vaikka Elielinaukion pyörätiestä, sitten bulevardi,.. Sitä sarkaa riittää.

    Mikä mahtaa olla tilanne lastipaikkojen suunnittelussa jatkossa? Nyt kun kaikki ”helpot” kadun kulmat on täynnä lunta, niin nuo kekseliäät kuorma-auton kuljettajat ovat muuttuneet vielä röyhkeimmiksi jalkakäytävä/pyörätie pysäköinnin suhteen. Missä viipyy tarpeeseen merkityt lastipaikat (Lastplats 7-17). Infraa pitäisi kehittää myös tällä saralla niin, että tulevaisuudessa jalkakäytävät, pyörätiet ja pyöräkaistat ovat aina autottomia!

    1. Lastauspaikkoja taitaa olla ydinkeskustassa jo kolminumeroinen määrä, niitä vain ei ole juuri sellaisiksi merkitty (vaan pelkästään pysäköinti kielletty arkisin 8–17) eikä niitä lastaukseen ihan hirveästi myöskään taideta käyttää kun lähemmäs pysähtyminenkin onnistuu käytännössä seuraamuksitta.

      1. Tukhomassa saattaa olla jopa 10 yhdessä korttelissa. Jopa katuremonttien aikana olevaan betonimuuriin on sellaiset tehty! Ja niitä todellakin kunnioittaa sekä Nackalaiset autoilijat että lastaajat. Täällä kun tapana on vetää lava ainoastaan jalkakäytävälle ja kauppias käy sen itse purkamassa.

        Autot tekevät ”haitat” vain autoille, jalankulkijat vain jalankulkijoille.

  4. Hyviä kommentteja Ristolta, samaa mieltä asioista. Ilman tätä tärkeää henkilöresurssia koko hanke ja sen mukana 2 miljoonaa euroa menee harakoille. Yhden ihmisen palkkaaminen maksaa maksimissaan 60 000 euroa. Ilman tätä sijoitusta loput 1 940 000 euroa valuvat hujan hajan ympäri laajan kaupunkimme loputtomia sivupolkuja ilman mitään tuloksia pyöräilyn helpottamiseksi.

    Tämän asian hoitaminen on kuitenkin osoittautumassa valitettavasti arvioimaani huomattavasti vaikeammaksi. Muutosvastarintaa on ilmassa. Lautakunnan tekemä päätös aiheuttaa virastossa jupinaa. Raportoin tilanteen etenemisestä, kunhan saan riittävällä varmuudella lyötyä lukkoon, että näitä 2 miljoonaa ei tuhlata siten kuin ne oli alunperin investointisuunnitelmassa aiottu käyttää.

    Sinänsä minua harmittaa, turhauttaa ja jopa suututtaa todella paljon, että yleisten töiden lautakunnan alainen virasto vastustaa lautakunnan tekemää virallista päätöstä.

    Koen kunnallisena luottamushenkilönä velvollisuudekseni pitää huolta siitä, että pyöräilyyn tarkoitetut rahat käytetään siten, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä. Viraston pitäisi tyytyä rooliinsa; vaaleilla valitut luottamushenkilöt päättävät ja virkamiehet toteuttavat päätökset.

    1. Vaikuttaisi yleisten töiden lautakunnan ja toteuttavan portaan välillä olevan eriäviä näkemyksiä muissakin asioissa, tai ainakin sellainen vaikutelma tästä tulee:

      http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kulosaaren_silta_puhdistui_holkkatahtiin/

      Kuulemma Kulosaaren siltaa päivittäin käyttävät pyöräilijät olivat kovin ilahtuneita tuon lingon demoamisesta siellä.

      Joka tapauksessa niin kauan kuin tuota suunnittelupuolta ei saada kuntoon, ei liene kauheasti järkeä investoida suuria summia uusien reittien rakentamiseen, vaan laittaa mieluummin ne panokset olemassaolevien reittien kunnostamiseen. Tuohon Jarin mainitseman Bulevardin kunnostamiseen ei tosin taida kaksi miljoonaa vielä riittää…

      Pakosta tulee mieleen ajatus, että olisiko noita määrärahoja pitänyt lisäämisen sijaan leikata. Sillä tavalla oltaisiin ehkä saatu priorisointi toimimaan paremmin. Tai sitten ehkä ei.

      1. Puolustan edelleen Bulevardia erittäin nykyaikaisena pyöräily reittinä. Ainoastaan risteysalueet ja pysäkkialueet vaativat pikaista parannusta. Ja niiden avulla siitä saadaan oikeasti yksisuuntainen. Se muistuttaisi kovasti Sveavägeniä, joka on hyvä pääreitti siihen suuntaan.

        Mutta hyvä pyöräilykaupunki syntyy siitä, että kaikilla kaduilla voi pyöräillä. Jos Uudenmaankatua ja Lönkkaa ei uskalla ajaa (ilman pyöräkaistoja!). Niin koko kuormitus on vain Bulevardilla, ja sen jälkeen se jo mielletään huonoksi. Kaikki eivät voi ajaa riittävän kovaa ja niitä pahuksen mummoja (ja jari) on aina edessä. Ehkä jokin parannus olisi pakollinen myös Uudenmaankatuun ja Lönkkaan. Kaistan hinta vanhaan infraan n. 50e/metri, uusi pyörätie n. 500e/m.

        1. Vakavammin ottaen, yksi Bulevardin isoimmista ongelmista on, että tuota Bulevardin pyörätietä tunnutaan käyttävän yleisenä varastoalueena. Tuntuu olevan harvinaista ajaa sitä edes ja takaisin, ilman että matkan varrelle ei osuisi pyörätietä tukkivia lumikasoja, pakettiautoja, kaapelikeloja, henkilöautoja, lautakasoja, takseja, mainoskylttejä, kuorma-autoja, tiilikasoja, katumaastureita tai muita mitä ihmeellisimpiä esteitä.

  5. Päättäjien ja virkamiesten väliset näkemyserot ovat tabu. Kaikki kaihtavat konfliktia. Minäkään en todellakaan sellaista rakasta, mutten myöskään pelkää.

    Nämä 2 000 000 euroa ovat minun henkilökohtaisesti Helsingin kaupungin budjettiin lobbaamiani ja aion pitää niistä myös kiinni.

    Olen taipunut jo monista asioista, mutta tähän vedän viivan. Nämä rahat kuuluvat Helsingin pyöräilyprojektille, eivätkä mihinkään rakennusviraston yleisiin investointihankkeisiin. PISTE.

    Se, että rahat on kirjattu budjettiin HKR:n rahoiksi oli jo virhe. Ne olisivat kuuluneet KSV:lle. Koska emme voineet muuttaa budjettiin tehtyä virheellistä kirjausta jälkikäteen, lautakunta kirjasi budjettiin, että niiden käytöstä päättää pyöräilyprojekti.

    HKR pankoon joko näille rahoille keksimänsä alkuperäisest suunnitelmat jäihin TAI maksakoot ne muilla rahoilla. Näitä rahoja ei kylvetä epätarkoituksenmukaisesti.

    Linkin päässä olevassa artikkelissa mainittu Stara on muuten rakennuspalvelulautakunnan alainen yksikkö. HKR tilaa Staralta palveluita ja yleisten töiden lautakunta ohjaa HKR:ää.

Vastaa