Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä

perjantai, 13. elokuuta 2010

Viimeaikoina verkossa ja varmasti muuallakin on noussut taas keskusteluun pyöräilijöiden (sekavat) väistämissäännöt risteyksissä. Aiheesta on kirjoittanut ainakin Osmo Soininvaara osuvalla otsikolla: ”Ota juristi mukaan risteykseen”. Pyöräilyä Helsingissä nosti esille sen epäkohdan, että mediassakin risteyssäännöistä levitetään väärää tietoa: ”Poliisi jakaa väärää tietoa”. Otso Kivekäs ansiokkaasti tiivisti säännöt ”Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn” -artikkelissaan.

Itse olin työmatkalla Mikkelissä ja luin aamiaispöydässä Länsi-Savosta artikkelin, joka kirvoitti alla olevan mielipidekirjoituksen:

Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä

Krista Pellinen (Länsi-Savo 13.8.2010) nosti esille lukuisia pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttavia epäkohtia. Samalla hän tuli kuitenkin levittäneeksi väärää tietoa liittyen väistämisvelvollisuuksiin.

Autoilijoiden vilkun käytön unohtumiseen liittyen Pellinen kirjoitti: ”..suojatiet ovat myös pyöräilijöille surmanloukku: pyöräilijä katsoo, ettei auto ole kääntymässä, joten hän kuvittelee voivansa mennä suojatien yli turvallisin mielin. Mutta kuinka ollakkaan, auto kääntyykin. Jarruta siinä sitten, kun pyörä on jo edessä!”. Tämä antaa sen mielikuvan, että pyöräilijä olisi risteyksissä väistämisvelvollinnen kääntyviä autoilijoita kohtaan ja kaikki olisi kunnossa, mikäli autoilijat vain muistaisivat käyttää vilkkua.

Tieliikennelaissa sanotaan: ”Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.” Erheellinen tieto liittyen pyöräilijöiden väistämisvelvollisuuksiin on perua vuoden 1997 lakimuutoksen jälkeen aloitetusta Liikenneturvan harhaanjohtavasta kampanjoinnista, josta monien mieliin jäi ainoastaan lause: ”Pyöräilijä väistää aina”.

Todellisuus pyöräilyn riskeistä ei muutenkaan ole niin synkkä, kuin Pellisen artikkelista voi ymmärtää. Eniten pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttaa pyöräilijöiden oma liikennekäyttäytyminen, jota hyvä liikennesuunnittelu puolestaan parantaa. Toinen merkittävä seikka on pyöräilyn määrä. Mitä enenmmän pyöräilijöitä on liikenteessä sitä pienempi on pyöräilijän riski joutua onnettomuuteen. Esimerkiksi Tukholmassa, jossa pyöräilyyn on panostettu on pyöräily lisääntynyt radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana pyöräilyonnettomuuksien määrän pysyessä ennallaan.

Antti Poikola
Yrittäjä, Jyväskylä

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

6 thoughts on “Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä

  1. Mukavaa lukea muista paikkakunnista, vielä kun kesäloman maaseutumatkailu suuntautui juuri savonlinnaan (viikko, ei pyöräilyä) ja toiseen vuoden pyöräilykaupunkiin lappeenrantaan (2pv, mistä 2h fillarointia scandicin kronanilla). Siinä jälleen näki eri tavan toteuttaa pyöräilyä. Pyöräilijöitä oli ilahduttavan paljon kaikista ikäluokista ja suurimmat ajot suuntautuivat tyyliin torille ja kirjastoon. Mutta pyöräilyolosuhteet oli rakennettu poikkeuksetta lisäämällä seka jalankulku- pyörätiemerkki kaikkiin jalkakäytäviin, myös niissä rauhallisissa kaduissa. Siitä johtuen sujuvuus, ristiriidat jalankulkijoiden kanssa ja esteettömyys oli poissa. Tämä sama siis molemmissa kaupungeissa. Lisäksi Poljin lehdessäkin ollut Lappeenrannan valtakatu oli täydellistä rahan tuhlausta, lisäksi se vaikeutti kääntymisiä risteyksissä. Katu muistutti liikenteeltä annakatua helsingissä, mutta siihen oli todellakin ollut jokin tarve rakentaa kaksisuuntainen pyörätie! vrt. eino leinon katu, stenbäckinkatu,.. ja se melkein toteutettu arkadiankatu (on niitä kukkasia täälläkin). Ja kaiken tämän lisäksi oli muistaakseni savonlinnassa normaalisuojatiellä suojatiemerkin alla tämä http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/kuvat_ai_wmf/863.wmf
    Hivenen hassun näköinen yhdistelmä ja juridisesti väärin. Harmikseni en jaksanut kuvata sitä.

    No osataan sitä täälläkin. Lie koska maalattu uudelleen ja edelleen pieleen!
    http://kartat.eniro.fi/m/I9x1C
    Mutta missä on pyörätie?

    Uskoa HKR:ään ei ole tähän päivään mennessä tullut. Mutta nyt on uudet suunnitteluohjeet valmistumassa. Joten toivottavasi ottavat uudet ohjeet vakavasti. Mm. oikealle kääntyvät autoilijat, jotka tietenkin västävät pyöräilijöitä. Jotta he voisivat huomata pyöräilijät riittävän hyvin, tulee pyörätien olla risteysalueella kiinni autokaistassa. Siis suojatienjatkeen maalauskohta on katulinjan kohdalla, maksimissaan metrin väli. Tai vaihtoehtoisesti yli 3.5m. Joten kääntyvä auto pysyy suorassa ja peili näyttää pyörätielle. Nyt ratkaisut on siten, että kääntyvä auto kääntää 45astetta ja sen jälkeen vain päätä kääntämällä näkee pyöräilijät ja kuorma-autot eivät näe mitään. Siis kaikkea pieniä yksityiskohtia..

    http://www.stockholm.se/-/Naringsliv/For-foretagare/Byggbranschen/Handbocker-och-policies/Planering-for-cykel/

    No, meikäpoika sotkee taas maanantaina tukholman katuja!! Voi tätä kesäloman loppumisen tai jopa töihin paalaamisen riemua 😉

  2. Itse asiaan vielä kommentti. Todella surkeeta journalismia, jos ei viitsi selvittää sen tarkemmin lain tekstiä tai soittoa paikalliselle nimismiehelle (jos hänkään edes tietää). Ja samaa mieltä infran tärkeydestä ja sen konseptihakuisesta rakentamisesta. Ei kannata joka risteystä väkertää eri tavalla, vaan vain ohjeiden mukaan. Myös autojen asenne merkitsee paljon.

    Ja niiden suojatienjatkeiden maalauksien kanssa pitäis olla todella tarkkana. Ei liikaa. Jos on pelkkä aukko pyörätielle, niin siinä on vain pelkkä aukko ilman jatketta. Hienosäädön tarkkuutta. Vertaa helsinkiä tukholmaan.
    http://kartat.eniro.fi/m/I9kKL
    http://kartor.eniro.se/m/I93Yt

    Molemmissa jatkeet, toinen tuottaa täyden yllätyksen autoille, toinen aivan normaali ryhmitys kadulle.
    Näitä pikkudetaljeja, pikku-pikku viilauksia… niitä tarvitaan.

  3. Jari, kiitos mahtavista kommenteista, etenkin tuo vertailukuva oli NIIN kuvaava, että se kyllä pitäisi lähettää ”lausuntopyynnölle” ao. viranomaisille. Sitten vielä ihmetellään, miksi pyöräilijät ajavat jalkakäytävällä?!

    Itse asun Jyväskylässä ja täällä on valloillaan juurikin samanlainen käytäntö merkitä tavallisia jalkakäytäviä hiljaisillakin kaduilla yhdistetyksi jalankulku- ja pyöräilyväyliksi. Silmämääräisesti vaikuttaa, että niillä jalkakäytävillä, joissa merkkejä ei ole ajetaan kuitenkin lähes yhtä paljo.

    Mikkelissä oli vielä omalaatuisempi käytäntö merkitä tavallisia jalkakäytäviä yhdistetyiksi väyliksi, mutta laittaa merkit vain yhteen päähän.

    PS: Jari haluaisitko ruveta kaupunkifillarin Tukholman kirjeenvaihtajaksi, eli voisit halutessasi kirjoittaa tunnareilla blogiartikkeleitakin? Ei paineita ehdotuksesta, kunhan ajattelin, mutta jos kiinnostaa, niin täällä ohjeet: http://www.kaupunkifillari.fi/tasta-blogista/

  4. En jaksanut vastinetta väsätä kun tämä teksti ilmestyi sinne ja tänne. Nyt sanon sanottavani lyhyesti, kun taas kerran teksti osui silmääni. Valitettavasti jutun kirjoittajalle itselleen on tullut omasta päästä mielikuva, että jaan väärää tietoa pyöräilyn liikennesäännöistä.

    ”Tämä antaa sen mielikuvan, että pyöräilijä olisi risteyksissä väistämisvelvollinnen kääntyviä autoilijoita kohtaan ja kaikki olisi kunnossa, mikäli autoilijat vain muistaisivat käyttää vilkkua.” >>> En ole puhunut tekstissäni mitään väistämisvelvollisuudesta, eikä se ollut aiheeni. Totta ihmeessä tiedän että auto se väistämisvelvollinen on. Monilta törmäyksiltä kyllä vältyttäisiin, jos kääntyvät autot käyttäisivät vilkkua sääntöjen mukaan, sillä on pyöräilijän tietä ylittäessään hyvä tietää kääntyykö auto vai ei, vaikka auto olisikin väistämisvelvollinen.

    ”Erheellinen tieto liittyen pyöräilijöiden väistämisvelvollisuuksiin on perua vuoden 1997 lakimuutoksen jälkeen aloitetusta Liikenneturvan harhaanjohtavasta kampanjoinnista…” >>> Erheellistä tietoa ei ole levitetty, se on ainoastaan Poikolan väärinkäsitys.

    ”Todellisuus pyöräilyn riskeistä ei muutenkaan ole niin synkkä, kuin Pellisen artikkelista voi ymmärtää.” >>> Tekstini käsittelikin vaaroja, joita pyöräilijät kohtaavat. Ja toisekseen, teksti perustuu Savonlinnan teiden kuntoon ja liikennekäyttäytymiseen täällä, en tiedä miten teillä siellä Jyväskylässä asiat on. Täällä vain ei kaupungilla ole rahaa panostaa pyöräilijöihin.

    ”Eniten pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttaa pyöräilijöiden oma liikennekäyttäytyminen, jota hyvä liikennesuunnittelu puolestaan parantaa.” >>> Yhtä paljon vaikuttaa myös se, kuinka autoilijat ajavat ja kuinka kaikki liikenteessä liikkuvat (autoilijat, pyöräilijät, kävelijät) säännöksiä noudattavat (kävelijät kävelevät omalla puolellaan, pyöräilijät ajavat omallaa, autot käyttävät vilkkua yms yms).

    ”Toinen merkittävä seikka on pyöräilyn määrä. Mitä enenmmän pyöräilijöitä on liikenteessä sitä pienempi on pyöräilijän riski joutua onnettomuuteen. Esimerkiksi Tukholmassa, jossa pyöräilyyn on panostettu on pyöräily lisääntynyt radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana pyöräilyonnettomuuksien määrän pysyessä ennallaan.” >>> Totta kai onnettomuuksien määrä vähenee, kun pyöräilyyn on panostettu. Mutta entäs kun ei ole? Niin. Ja riski se on pienikin riski.

    Selventäisin vielä tätä kommentoineen ”jari”n mielipidettä…
    ”Todella surkeeta journalismia, jos ei viitsi selvittää sen tarkemmin lain tekstiä tai soittoa paikalliselle nimismiehelle (jos hänkään edes tietää).” >>> Kirjoitin juttuni siis Itä-Savon JA Länsi-Savon yhteiseen nuortenosio Xon:iin. Xon:issa mukana on opiskelijoita, ja muita journalismista kiinostuneita nuoria Savonlinnalaisia (Itä-Savon puolelta) ja Mikkeliläisiä (Länsi-Savon puolelta). Joten, emme siis ole ammattilaisia. Lohduttavaa tuollainen ”surkeaa journalismia” -teksti, kun tuskin edes alkuperäiseen tekstiini on edes tutustuttu, tai ylipäätään siihen, missä juttu on alunperin julkaistu.

    Tämä joka puolelle levitetty ”väärää tietoa” teksti on mielestäni loukkaava, koska en ole levittänyt väärää tietoa. Poikola ei ole tainnut ajatuksella hänkään lukea juttuani. Saati ottanut selkoa siitä, mikä oli tämä lehden Xon-alue missä juttu julkaistiin.

    Että näin jälkipuintina.

    1. Hei Krista,

      Hyvä, että otit asian esille. Tarkoitus ei tosiaankaan ollut loukata kirjoittajaa, sillä olemmehan varmasti samalla puolella ja pyöräilijän asialla.

      Myönnän, että otsikointi ”Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä” on raflaava. Asiallisemmin olisi pitänyt sanoa: ”Epäselvyyttä pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä”.

      Luin kyllä erittäin ajatuksella kirjoituksesi läpi. Vastineeni mielipideosastolla liittyi erityisesti tähän lauseeseesi autoilijoiden vilkun käytöstä:

      “..suojatiet ovat myös pyöräilijöille surmanloukku: pyöräilijä katsoo, ettei auto ole kääntymässä, joten hän kuvittelee voivansa mennä suojatien yli turvallisin mielin. Mutta kuinka ollakkaan, auto kääntyykin. Jarruta siinä sitten, kun pyörä on jo edessä!“.

      Toistan tässä nyt saman, minkä sanoin jo mielipidekirjoituksessa. Lause antaa ainakin minulle sen mielikuvan, että pyöräilijä olisi risteyksissä väistämisvelvollinnen kääntyviä autoilijoita kohtaan ja kaikki olisi kunnossa, mikäli autoilijat vain muistaisivat käyttää vilkkua.

      Pahoittelen syvästi, jos loukkasin sinua. Tarkoitukseni ei ollut syyllistää sinua erityisesti, vaan nostaa esille se tosiseikka, että autoilijoiden ja pyöräilijöiden väliset väistämissäännöt hyvin usein ymmärretään väärin. Lehdet ovat täynnä epämääräisiä ilmaisuja, jotka antavat ymmärtää, että pyöräilijän pitäisi väistää aina. Jopa poliisi on jakanut julkisuudessa tämänsuuntaisia lausuntoja (ks. linkit blogiartikkelin alussa).

      Yhtä paljon vaikuttaa myös se, kuinka autoilijat ajavat ja kuinka kaikki liikenteessä liikkuvat (autoilijat, pyöräilijät, kävelijät) säännöksiä noudattavat (kävelijät kävelevät omalla puolellaan, pyöräilijät ajavat omallaa, autot käyttävät vilkkua yms yms).

      Toki näin, mutta korostin pyöräilijän omaa roolia, sen takia, että se on ainoa asia, johon yksittäinen pyöräilijä voi suoraan vaikuttaa. Liikenneaiheisessa keskustelussa tuppaa turhan paljon olemaan toisien ryhmien syyllistämistä.

      Pyöräilyyn panostaminen vaikuttaa myös pyöräilijöiden liikennekäyttäytymiseen, mitä parempi infrastruktuuri on, niin sitä sujuvampaa on sääntöjen mukainen pyöräily. Nykyiset yhdistetyt pyöräjalkakäytävät yms. on kuin tehty sitä varten, että saataisiin pyöräilijät ja jalankulkijat toistensa kimppuun tappelemaan pienestä tilasta ja siivottua pois autojen tieltä.

      Valitettavasti samalla, kun pyöräilijät siivotaan pois tieltä toteutuu ”poissa silmistä, poissa mielestä” ja onnettomuudet tapahtuvat risteyksissä, kun esim. kääntyvät autoilijat eivät muista vieressä kulkevan pyörätien olemassaoloa.

      Tukholman liikennesuunnittelusta vastaava virkamies sanoikin hyvin: ”Kaupunki saa sellaiset pyöräilijät, kuin ansaitsee”. Paremmin suunnitelt infra ja vähemmän sääntöjen rikkomista.

Vastaa