Pyörätaskuja Helsinkiin

torstai, 15. heinäkuuta 2010

Velo-city 2009-15

Pyörätasku on pyöräilijöille valo-ohjatuissa risteyksissä moottoriajoneuvojen eteen varattu odotustila.

Pyörätasku mahdollistaa pyöräilijän turvallisen pysähtymisen liikennevaloihin ennen pysähtyviä moottoriajoneuvoja. Pyörätaskut tekevät pyöräilystä sujuvampaa ja risteyksissä ajamisesta turvallisempaa, kun pyöräilijät odottavat valojen vaihtumista selkeästi autoilijoiden näkökentässä.

Valtioneuvosto antoi pyörätaskut mahdollistavan tieliikenneasetuksen muutoksen 23.6.2010 ja se astui voimaan kaksi viikkoa sitten, 1.7.2010. Ensimmäiset taskut tulevat Arkadiankadulle, Mechelininkadun liittymään.

Pyörätasku on erinomaisen tehokas tapa käyttää resursseja: tasku koostuu yksinkertaisimmillaan pelkästä maalista. Valkoinen maali maksaa vain murto-osan siitä, mitä erillisten asfalttitöiden tekeminen. Esimerkiksi Brysselissä urakoitiin yhtenä ainoana kesänä useita satoja risteyksiä kuntoon.

Jotta Helsinkiin saataisiin Brysselin tapaan laajempi ohjelmallinen ”taskuprojekti”, sellaisen toteuttamiseksi tarvitaan näkemystä siitä, mihin taskuja pitäisi saada. Perustettakoon sellaisen käynnistämiseksi Kaupunkifillarin wikiin oma sivunsa. Ehdotuksia voi tehdä yksinkertaisesti myös kommentoimalla tätä kirjoitusta. Ehdotukset kootaan yhteen ja toimitetaan kokonaisuutena Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon.

Ei muuta kuin ehdotuksia tekemään!

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

15 thoughts on “Pyörätaskuja Helsinkiin

  1. Erinomainen aloite kerätä nämä paikat nyt, koska on olemassa suuri riski, että jos tulee aluksi vain yksi pyörätasku, niin kukaan ei opi sitä tuntemaan ja se teilataan heikkona kokeiluna. Jos taskuja tulee eripuolille kaupunkia oppivat pyöräilijät ja autoilijat niitä käyttämään ja liikenne sujuvoittuu, kuten esim. mainitussa Brysselissä.

    Laitoin saman kyssärin Fillarikanavaan, jossa ne saa kartalle (edellyttää tosin rekisteröitymistä vielä nykyisellään) http://fillarikanava.hel.fi/r/1241/

  2. Hesarille siltä osin kun siinä ei ole pyöräteitä, eli lähinnä Fredan sekä Kaarlenkujan risteyksiin, koska loput risteykset ovat valottomia. Myös Lönrotinkadulle ja Uudenmaankadulle koko pituudeltaan.

    Antti: meinaatko siis että Annankadulle taskut Bulsan risteykseen? Bulsallahan niissä ei olisi kauheasti järkeä niin kauan kun pyörätiet kulkevat jatkeena Annankadun yli nykyiseen tapaan.

  3. Taskut voisi olla sekä Annankadulla että Bulsalla. Kyllähän niissä on Bulsallakin järkeä, nimenomaan vasemmalle kääntymistä varten. Siksi pitäisi rakentaa pyöräkaistojakin eikä pyöräteitä, koska pyörätieltä ei pääse järkevästi ryhmittymään vasemmalle kääntymistä varten.

  4. Otso, hyppäätkö mukaan tässä kohtaa?

    * Kolmas linja – Sturenkatu: http://kartat.eniro.fi/m/pSWII
    * Lönnrotinkatu: http://kartat.eniro.fi/m/pSO4R, http://kartat.eniro.fi/m/pSOwT, http://kartat.eniro.fi/m/pSOj6, http://kartat.eniro.fi/m/pSOHn, http://kartat.eniro.fi/m/pSOHS, http://kartat.eniro.fi/m/pSOkc
    * Runeberginkatu: http://tinyurl.com/36ua3zs
    * Runeberginkatu: http://kartat.eniro.fi/m/pSfE0
    * Topeliuksenkatu: http://tinyurl.com/33ddv4v
    * Topeliuksenkatu: http://tinyurl.com/2udmw5q
    * Topeliuksenkatu: http://kartat.eniro.fi/m/pSfOR
    * Uudenmaankatu P-E: http://kartat.eniro.fi/m/pSOLz, http://kartat.eniro.fi/m/pSO7Q, http://kartat.eniro.fi/m/pSOcT
    * Uudenmaankatu E-P: http://kartat.eniro.fi/m/pSOOF

    Tätä olisi varmaan fiksua priorisoida jollain metodilla ja jakaa kadut kaupunginosittain. Mutta kunhan nyt saadaan perusdataa ensin kasaan!

  5. Yksi kysymys pyörätaskujen toiminnasta: Miten vasemmalle kääntyvä pyöräilijä toimii silloin, kun risteykseen saapuessa vihreä valo palaa jo ja autoliikennettä on runsaasti? Pysähtyy pyöräkaistalle tukkien sen, odottaa valon vaihtumista punaiseksi, siirtyy taskuun ja odottaa valon vaihtumista vihreäksi? Vai näyttää suuntamerkkiä vasemmalle ja kamikaze-ryhmittyy autojen sekaan ja jatkaa edelleen vasemmalle? Itseltäni varmaan jäisi tuo ryhmittyminen tekemättä ja jäisin tien tukkeeksi odottamaan valojen vaihtumista.

    Entä mikä on ajojärjestys sitten kun valo vaihtuu vihreäksi tilanteessa, jossa kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet taskuun? (Kieltämättä utopistinen ajatus, mutta miksei ruuhkatilanteessa mahdollinen sitten, kun pyöräilyn suosio kasvaa.) Odottaako taskun takana ensimmäisenä oleva autoilija kiltisti, että taskusta ja pyöräkaistalta (siis myös autoilijan takaoikealta tulevat) kaikki halukkaat ovat kääntyneet vasemmalle? Vai meneekö autoilija heti taskussa olijoiden jälkeen vahvemman oikeudella, jolloin tilanne on sama kuin tuossa edellisessä kohdassa (eli odotetaan valojen vaihtumiset ja tukitaan pyöräkaista)?

    Tuossa edellä Martilla on linkki Sveavägenille ja siinä pyöräkaista on niin kapea, että jos joutuu siihen pysähtymään vihreän palaessa, niin yksikään pyöräilijä ei mahdu takaa ohi. Pitäisikö siis ajaa risteysalueelle oikealta tulijoiden eteen ja valojen vaihduttua jatkaa vasemmalle?

    En mitenkään vastusta pyörätaskuja, päinvastoin. Mielestäni liikennesuunnittelussa pitäisi vain huomioida kaikki normaalit tilanteet ja laatia ratkaisut niihin ennen kuin mitään rakennetaan. Teillä viisaammilla ja matkustelevaisilla on varmaan tietoa muiden maiden kokemuksista ja taskujen toiminnasta silloin kun pyöräilijöitä on liikenteessä enemmän kuin vain yksi (kuten tuossa yllä olevassa kuvassa)?

  6. Mun ajatus olisi lähteä mahdollisimman keskeltä kantakaupunkia rengasmaisesti etenemään. Vaikka tästä
    http://kartat.eniro.fi/m/pKpLc

    Sen enempään miettimättä, onko tämä jotain tärkeämpi tai vähemmän tärkeä. Tai tuleeko tähän jatkossa jokin eri ratkaisu nykyisen kadulla ajon sijaan. Oli myöhemmin sitten mikä vaan ratkaisu kyseessä, niin kadulla se risteys aina ylitetään. Tukholmassa tehtiin myös taskuja yli 400 kesässä useampi vuosi sitten. Ja tekeminen on nopeeta ja helppoa. Vanha pysäytysviiva jyrsästään pois ja uusi viiva massasta (ei maalilla) pienellä aukolla ja aukkoon vielä se pienempi pyörän kuva (lev 90cm)3,5-5m päähän suojatiestä ja 175×200 pyörä tohottimella katuun. Ja tasku kaikkiin valo-ohjattuihin risteyksiin joka ilmansuuntaan, on sitten kääntyminen vasemmalle kielletty tai ei. Tai vaikka poikkikatu olisi yksisuuntainen oikealle, niin kaikkiin vain tasku. Lista HKR:lle risteyksistä ja jos poikkeavaan kohtaan tulee aukko (linkki myöhemmin), niin tieto myös siitä. Miksi me ei voitais tehdä niitä 400 vuodessa?

    Itse ajaminen omalla kokemuksella, joka on vain yksi päivä köpiksestä ja 12vuotta tukholmasta. Tärkeintä on että autot pysyttelevät oman kaistansa vasemmassa reunassa suorassa jonossa. Ei niin kuin uudenmaankadulla, jossa ne on niin sekaisin että pyörällä saa pujotella päästäkeen valoihin eturiviin. Tasku myös meillä härmassä lisää toivottavasti sitä. Taas se käytös poistaisi muutaman turhan pyöräkaistan. Esim juuri tuon uudenmaankadun. Mutta myös tieliikkenelakiin pitäisi muuttaa tuo kaistalla ajettava kohta kaksisuuntaisissa kaduissa. Joka nyt velvoittaa ajamaan mahdollisimman oikeaa reunaa.
    http://kartat.eniro.fi/m/pKpBY

    Tasku on myös selvä signaali autoileville (sekä jalkakäytävä -pyöräilijöille), missä pitää liikkua ja missä ne pyörät mahdollisesti liikkuu.

    Taskussa punaisissa on helppo ohittaa se mummo, jota ei mahtunut kaistalla tai kapealla pyörätiellä ohittamaan. Mutta normaalisti ollaan jonossa myös valoissa, vasemmalle kääntyvät yrittävät ohittaa jonoa päästäkseen vasempaan laitaan. Mutta jos jo tullessa valot on punaisina ja pelko niiden vaihtumisesta ennemmin kun kerkiää tai liikaa ruuhkaa, niin vasemman kaistan autojono kannattaa ohittaa reilusti niiden vasemmalta puolelta, jotta pääsee vasempaan laitaan. Liikkeelle lähdetään tulo järjestyksessä lukuunottamatta ohittamaan haluvia, jotka ovat tulleen autojen eteen reilusti.

    Vihreällä vasemmalle haluava joko kiihdyttää autojen vauhtiin ja reilulla käsimerkillä ja pienellä hulluudella ryhmittyy niiden ´yli´ vasemmalle. Tai tarkkailee pientä rakoa autoissa, mihin tunkee käsimerkillä. Tai viimeisenä vaihtoehtona pysähtyy poikkikadun suojatien eteen pois muiden pyörien jaloista odottamaan poikkikadun vihreää.

    http://kartor.eniro.se/m/pKIGJ

    En nyt muistanutkaan missä on semmoinen erikohtaan jätetty aukko -tasku. Mutta ideana on, jos pysäköityjen autojen jälkeen tulee oikealle kääntyvien kaista ja vasenta kaistaa ajetaan suoraan ja käännytään vasemmalle, niin aukko on jätetty suoraan menevän kaistan oikeaan reunaan. Tavallaan keskelle sulkuviivaa. Ja oikealle haluavat menevät oikeaa reunaa taskuun, vaikka siinä ei sitten sitä rakoa olekaan.

    Itse ajelen helsingissä aina sulkuviivan yli jo nyt, vaikka sitä ei lain mukaan saisi tehdä. Mutta näkeepä autot mut varmasti.

    Yksin tasku ei juurikaan turvallisuutta lisää, jos autoilijoiden asenne ei muutu. Helposti lämpeävät kuskit kiihdyttelevät ja kiilailevat tulevaisuudessa jopa enemmän. Siis sama tilanne kun nyt ajaa jonon ohi oikealta ja kehtaa mennä puoli pyörää esimmäisen auton eteen. Siinä se auto sitten rypistelee menemää jo keltasilla seuraaviin punasiin. Ja taas sama uudelleen.

  7. ”Antti: meinaatko siis että Annankadulle taskut Bulsan risteykseen? Bulsallahan niissä ei olisi kauheasti järkeä niin kauan kun pyörätiet kulkevat jatkeena Annankadun yli nykyiseen tapaan.”

    Bulsalle ensisijaisesti, mutta myös Annankadulle.Tottakai ajattelen, että sellaiset pienet modifikaatiot, kuten pyörätien laskeminen pyöräkaistaksi pari metriä ennen risteystä kuuluvat samaan pakettiin pyörätaskujen tekemisen kanssa. Jos tämä on pelkkään maaliin verrattuna liian radikaalia toimintaa, niin ehkä sitten Bulsa ei kuulu toteutuslistan kärkipäähän.

    ”Tätä olisi varmaan fiksua priorisoida jollain metodilla ja jakaa kadut kaupunginosittain. Mutta kunhan nyt saadaan perusdataa ensin kasaan!”

    Priorisointia ei kannata turhaan tehdä, vaan toteuttaa kerralla useampi sata pyörätaskua (esim. 50 risteystä) keskusta-alueella, jolloin taskut huomataan ja opitaan käyttämään. ”Yksi tasku Arkadiankadulla ja toinen Viikissä” -lähestymistapa on tuhoontuomittu, taskut teilataan mediassa huonona kokeiluna, koska kukaan ei koskaan oppinut älyämään, miten niissä toimitaan.

    Sen verran samanlainen liikenneympäristö meillä on, että voimme luottaa Stogiksen ja Brysselin kaltaisiin esimerkkeihin.

    ”Yksi kysymys pyörätaskujen toiminnasta: Miten vasemmalle kääntyvä pyöräilijä toimii silloin, kun risteykseen saapuessa vihreä valo palaa jo ja autoliikennettä on runsaasti?”

    Jari kuvailikin Tukholman käytäntöä yllä, mutta toinen vaihtoehto on, että käyttäytyy, kuten nykyisin, kun mitään taskua ei ole, eli ajaa vihreillä risteykseyn yli ja pysähtyy odottamaan jalankulkijoiden valoa ja taluttaa suojatien yli tai odottaa vielä vähän pidempään autojen vihreää ja ajaa risteyksen yli ajoradalla.

    Yleensä odottelulle joku rako jostain löytyy.

    ”Tukholmassa tehtiin myös taskuja yli 400 kesässä useampi vuosi sitten.”

    Juuri näin, tästä saimme mittatikun tälle projektille, eli valitaan 50-70 risteystä keskusta-alueelta ja sijoitetaan järjestelmällisesti niihin pyörätaskut ja toteutus kerralla.

    ”Tasku on myös selvä signaali autoileville (sekä jalkakäytävä -pyöräilijöille), missä pitää liikkua ja missä ne pyörät mahdollisesti liikkuu.”

    Minä voisin vielä painottaa noita jalkakäytävällä pyöräilijöiden tapausta ja ottaa sulkeet siitä pois!

  8. Tasku sopisi erittäin hyvin Porvoonkadun ja Sturenkadun risteykseen. Varsinkin Alppilasta tuleville ja Porvoonkatua Vaasankadun suuntaan jatkaville tasku olisi erinomainen, sillä kääntyminen/ryhmittyminen vasemmalle tulee hyvin nopeasti risteyksen jälkeen. Kaistan oikeasta reunasta ryhmittyminen vasemmalle autojen kiihdyttäessä vierellä on usein aika taistelua.

Vastaa