Tänään on tullut kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun Kaupunkifillari julkaisi Koirasaarentien pyöräjärjestelyitä kertovan artikkelin. Artikkelissa hehkutettiin yksisuuntaisia pyöräkaistoja sekä kiertoliittymää, jossa pyöräilijät kiertävät ajoradan reunassa ympyrän muodossa. Tällaisia ei oltu aikaisemmin Helsingin suunnitelmissa nähty. Odotettu poikkeus, joka myöhemmin olisi toivottavasti normi, oli vihdoinkin tulossa.
”Pyöräilijöiden kannalta suunnitelma on erittäin kiinnostava, sillä se on ensimmäisiä Helsingin uuden pyöräilypoliittisen linjan pohjalta laadittuja katuja. Uusien asuinalueiden kokoojakaduille pyöräilijöille tulee molemmille reunoille omat yksisuuntaiset kaistat.” (Kaupunkifillarin alkuperäinen kirjoitus)
Koirasaarentien ja Gunillantien kiertoliittymä x 3. Vasemmalla vuoden 2009 esittelytilaisuudessa ja internetissä ollut piirustus, keskellä kuvakaappaus Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2009 julkaisemasta Kruunuvuorenranta julkaisusta ja oikealla kuvakaappaus Rambollin 25.3.2010 piirtämästä katusuunnitelmasta 29640/3. Vasta viimeisestä huomaa, onko pyöräväylä kiertoliittymässä ajoradan tasossa pyöräkaistaa, vai korotettuna pyörätietä. Vasemmanpuolimmainen piirustus oli myös Kaupunkifillarin alkuperäisessä artikkelissä, jonka pohjalta mahdolliset muistutukset olisi pitänyt laatia. Oliko kuva riittävän tarkka yksityiskohtien osalta muistutuksen tekemistä varten?
”Huomionarvoista on myös, miten kiertoliittymät on suunniteltu: pyöräkaista kulkee kiertoliittymässäkin ajoradan reunassa, kuten on syytäkin. Kiertoliittymät, joiden jälkeen tulee vielä erillinen pyörätien risteys, epäonnistuvat, sillä liitymästä poistuva autoilija olettaa jo selvittäneensä tilanteen eikä huomioi pyöräilijää, joka liittyy liikenteeseen vasta autojen jälkeen.” (Kaupunkifillarin alkuperäinen kirjoitus)
Työmaakyltti Kruunuvuorenrannasta, jossa selvästi korostetaan pyöräilyn helppoutta ja mukavuutta.
Artikkeli julkaistiin katusuunnitelmien esittelytilaisuuden jälkeen, jolloin muistutusaika oli vielä käynnissä. Kadun rakentaminen arvioitiin kirjoituksessa alkavan vuonna 2011, mutta myöhemmin tarkentui, että Koirasaarentien rakentamiseen on varauduttu katu- ja puisto-osaston vuosien 2013 – 2014 investointiohjelmissa.
Helsingin karttapalvelun ilmakuvat vuosilta 2014 ja 2015. Koirasaarentie kuvassa keskellä. Kuvaa käännetty, eli oikea pohjoinen kuvan koillisessa. Suurentaminen ja vuosien vaihto mahdollista tästä.
Keväällä 2011 aloitettiin myös Tukholmassa uuden asuinalueen rakentaminen. Hanke käynnistyi kymmenen taloyhtiön rakentamisella. Alueessa oli paljon yhtäläisyyksiä Kruunuvuorenrannan kanssa. Kun Kruunuvuoressa oli vielä 2000-luvun alussa suuret kentät öljysäilijöitä sekä jalostamoita, joita hiljalleen purettiin vuosien 2000-2010 aikana, niin Norra Djurgårdsstadenissa puolestaan oli kaasusäilijöitä sekä tuotantolaitos. Molemmissa paikoissa kulki yksi katu, joka johdatti säiliöille ja laitoksille, suuret parkkikentät työntekijöille, satama aluksille sekä laajasti rakentamatonta aluetta.
Ensimmäisten kymmenen taloyhtiön työmaataulu, etappi 1. Kuvattu 8/2011
Molemmat asuinalueet syntyivät käytännössä puhtaalle paperille, jolloin uusien katujen, sekä näille tulevien toimintojen suunnittelu oli helppoa. Ei ollut ruuhkia, ei loppuvia autopaikkoja, ei kaistamäärästä tappelua, ei katupuiden poistoa, tai mitään muutakaan, joka valmiiden alueiden muutoksissa aiheuttaa suuria tunteita ja poliittista peliä. Tällä kertaa ei ollut mitään syytä tyytyä kompromissiin. Kun taloja ja asukkaita ei Kruunuvuorenrannassa vielä ollut, myöskään muistutuksia ei katusuunnitelmasta jätetty.
Tukholma
Norra Djurgårdsstaden pärjäsi alkuun vanhalla kaasulaitokselle johtavalla kadulla. Vasta syksyllä 2014, kun seuraava kortteli tuli työn alle, valmistui uusi alueen läpi halkova pääkatu. Jo ennen varsinaista käyttöönottoa kadulle oli rakennettu yksisuuntaiset pyörätiet.
Sama kuvapari Norra Djurgårdsstadenista. Ylin kuva vuodelta 2014 ja alempi 2015. Alemmassa uusi pääkatu valmiina sisältäen pyörätiet. Jälleen suurentamaan ja muuttamaan vuosia pääsee täältä. (valikko, vasen yläkulma: ”Meny”)
Tukholma oli vuosikymmen aikaisemmin rakentanut jo yhden pyöräily-ystävällisen kaupunginosan, Hammarby Sjöstadin, joten myös tämä jatkoi luonnollisesti samaa kestävän liikkumisen teemaa. Ensimmäiseksi pääkadun pyöräinfraa saivat kokea talonrakentajat.
Varsinaisten asukkaiden saapuessa uusiin koteihin heillä oli mitä luonnollisin tapa liikkua pyörällä lähipalveluihin sekä reilun neljän kilometrin päähän keskustaan. Myös muu katuinfra sekä katukalusteet: runkolukittavat pyörätelineet, puut, istutukset, penkit ja roskikset, tulivat samanaikaisesti talojen kanssa.
Katu valmiina avattavaksi. Pyörätie, tiemerkinnät, tietullien pylonit ym. valmiina. Kuvattu 11/2014.Sama paikka heinäkuussa 2019. Tietullit ovat poistuneet, sillä tätä kautta ei tullutkaan mahdollisuutta ajaa pois kaupungista. Rakentamista riittää alueella vielä 3-4 vuotta. Sekin on melkein sama kuin Kruunuvuoressa.Onnistuneen näköistä ratkaisua. Kuvattu 7/2015.Välillä poikkeusreittejä, niin kuin muutenkin kaupungissa on tapana. Kuvattu 11/2015.Taas, ja jälleen hyvinkin onnistunut. Kuvattu 9/2016.Pihakaduksi muuttuvan poikkikadun rakentaminen (kuvattu pääkadulle päin): puolet työmaa-aluetta, puolet täysin valmiina. Miksi valmistuneen puolen pitäisi kärsiä esim. jalkakäytävien keskeneräisyydestä tai ylipäänsä viimeistelyn puutteista? Kuvattu 7/2016.Täysin valmis poikkikatu. Kruunuvuorenrannassa ei ole ainuttakaan täysin valmista paikkaa. Kuvattu 7/2016.
Kruunuvuorenrannassa olisi ollut mahdollista tehdä samoin kuin Norra Djurgårdsstadenissa, eli kaikki kerralla valmiiksi ennen kadun käyttöönottoa, mutta jostain käsittämättömästä syystä näin ei haluttu tehdä. Ainoa pyöräilyyn liittyvä asia Koirasaarentiellä on yksi poikittainen pyörätien jatke, joka kylläkin tuli heti asfaltoinnin jälkeen, mutta edelleen tämä johtaa jalkakäytävältä jalkakäytävälle.
Vuoden 2016 ilmakuvasta erottaa myös tämän. Oma kuva kesäkuulta 2017. Pyörätien jatke ilman pyöräkaistoja on hilpeä, vaikka sitä samaa se olisi pyöräkaistojen kanssa. Risteysalueet ja muut mahdolliset kohdat ovat U-käännöksille oikeita kohtia, ei se ainoa suunnitelmaan merkitty pyörätien jatke. Nyt monet luulevat reunakivia failiksi ja jalkakäytäviä yhdistetyiksi pyöräteiksi.
Ensimmäistäkään vuoden 2009 suunnitelmiin piirettyä pyöräkaistaa ei Koirasaarentielle ole vieläkään tehty, vaan pyöräkaistan paikalle on tietoisesti merkitty autojen pysäköinti, ja talouskaistat, jotka valmiissa suunnitelmissa ovat ainoat ajoradat yksityisautoille, toimivat nyt vain kadunvarsipysäköintiin ajoa varten. Taas poikkileikkauksen keskellä oleva tulevan raitiovaunun ja bussien yhteiset joukkoliikennekaistat ovat tällä hetkellä kaikkien käytössä. Busseja sekä kuorma-autoja alueella kulkee tällä hetkellä paljon, joten tämä keskialue pitäisi jo nyt pyhittää vain heille.
Autoilijoille olisi tietenkin pitänyt heti opettaaoikea ajopaikka sekä pyöräkaistan olemassaolo, jolloin ainoa pysäköintimahdollisuus olisi alueen parkkitaloissa. Nyt viisi parkkitaloa pölyttyvät tyhjinä. Voi vaan kuvitella mikä paskamyrsky syntyy, kun pysäköintipaikkoja ruvetaan muuttamaan pyöräkaistoiksi. Silloin syyllinen on tietenkin pyöräilijä, eikä kaupunkiympäristön toimiala.
Kruunuparkki 5 pölyttymässä tyhjänä. Paikkoja 239 autolle, sekä pesupaikka. Pyörille 0 paikkaa. Sama toistuu muissakin neljässä hallissa.Tältä näyttää konkreettinen epäonnistuminen. Jalkakäytävä asfaltoimatta, pyöräkaistan paikalla autojen parkkipaikkoja, jotka ovat jyvitetty vielä tietylle asunto-osakeyhtiölle: Helsingin Kruunulle, jolle oli varattuna kolmessa kohdassa yhteensä 135 metriä. Kysyin aikoinaan päätöstä liikennemerkkien kiinnityksestä, vastausta en saanut, jyvitys hävisi, mutta paikat jäivät. Kuvattu 11/2018.”Ei koske työmaan ajoneuvoja” Myöskään polkupyörällä ei tuota liikennemerkkiä saa ohittaa, mikäli pyöräsi ei ole työmaan ajoneuvo. Kuvattu 6/2017.Parkkikaistaa pyöräkaistan paikalla. Kuvattu 4/2018.Ihme sekoilua liikennemerkkien kanssa. Kuvattu 6/2017.Yksi kortteli asfaltoitu punaisella. Pysäköintiin se ei vaikuta lainkaan. Tässä autoilija voi tehdä päätöksen: vasemmalta puolelta jakajaa pääsee Laajasaloon nopeasti, oikealta puolelta parkkikadulle. Kuvattu 5/2018.Yhtenä perusteena olen kuullut väitteen, että työntekijöitä varten on tämä käytäntö tehty. Kuvassa yksi heppu veneen kera, jollain pelkkiä trailereita mukana (jopa ilman vetoautoja), jotkut taas matkailuvaunuilla ja jollain pop up -grilliauto. Vaihtelevia ovat urakoitsijoiden kulkupelit. Kuvattu 3/2019.LIsää parkkikaistaa, jotta Kruunuparkkeihin ei tarvitse maksaa. Kuvattu 7/2019.Ainoa pyörätien liikennemerkki koko Koirasaarentien uudella osuudella. Loput kymmenkunta keltamustia opastusmerkkejä. Tämäkin pyörätie on yksisuuntainen, sillä toisessa päässä ei merkkiä ole. Muutenkin muistuttaa kovasti jalkakäytävää, eikä tästäkään löydä päätöstä mistään. En ajanut, ajoin ajoradalla.Gunillantien suunnasta kuvattu alkuperäisessä artikkelissa mainittu kiertoliittymä. Ennen liittymää merkitsemätön pyöräkaista nousee merkitsemättömäksi pyörätieksi. Ongelmat ovat aivan samat kuin muualla, mikäli pyöräilijä ei käännykään heti oikealle. 2009/2010 suunnitelmien mukaista järjestelyä on odotettu nyt viisi vuotta.Onnistunut ratkaisu Tukholmasta. Kaikki pyöräkaista ja pyörätie ratkaisut päinvastaisia. Kuvattu 10/2016, ja ikää tällä varmaankin 10 vuotta.
Mitä nyt?
Kaupungin olisi syytä kertoa, miksi kadulle ei ole suunnitelmista huolimatta tehty viimeisen viiden vuoden aikana pyöräkaistoja eikä saatettu loppuun kiertoliittymiä pyöräilyn osalta.
Samalla kaupungin olisi hyvä kerrata pyöräilyn tavoitteet sekä asema Helsingissä ja pyytää anteeksi Kruunuvuoreen muuttaneilta asukkailta. Tällainen pyöräilyn vähättely rakentamalla pyöräkaistan paikalle parkkipaikkoja saa nyt luvan loppua.
Kuka hemmetti on oikeati kehdannut päättää asian näin, ja missä on siitä kirjallinen päätös? Jokuhan tästäkin on vastuussa!
Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan katu on valmis. #fakenews
As Oy Helsingin Fregatti (Koirasaarentie 50) ei enää pyöräkaistoja havainnekuvaansa laita. Liekö usko mennyt, vai eivätkö he vain tiedä, mutta kuvassa on parkkikaista kuten luonnossa.
Kirjoittaja miettii myös edelleen, minne saattoliikenteen on tarkoitus jatkossa pysähtyä? Myös muutto- ja muuta liikennettä tulee varmasti, jolloin liian perinteinen pyöräkaistalle tai jalkakäytävälle ajo olisi voitu eliminoida jälleen hyvällä suunnittelulla. Sekä miksi näin ei tehty?
