Yleinen

Kuvia Tukholmasta – reunakivetön pyörätien jatke

lauantai, 5. huhtikuuta 2014

KTH Ap

Karlav.-GrevTureg.p

Karlav.-Braheg.p

IMG_4194p

IMG_4080p

IMG_4063p

IMG_3685p

IMG_3684p

IMG_3548p

IMG_3491p

IMG_3287p

IMG_3285p

IMG_3283p

IMG_3262p

IMG_3233p

IMG_3140p

IMG_3067p

IMG_3036p

IMG_2976p

IMG_2975p

IMG_2881p

IMG_2543p

IMG_2537p

IMG_2490p

2013-09-13 13.47.47p

2013-09-13 13.46.08p

2013-09-13 13.44.33p

2013-09-13 13.44.12p

2013-08-08 14.39.54p

2013-08-08 14.39.22p

2013-08-08 14.36.18p

2013-08-06 15.54.44p

2013-08-04 13.34.45p

2013-07-01 14.28.26p

2013-03-05 15.02.53p

2012-08-21 15.20.53p

2012-06-04 16.47.34p

2012-05-31 16.26.08p

2012-04-25 14.25.31p

2012-04-05 16.31.38p

2012-04-03 16.46.54p

2012-03-14 13.35.17p

213_1359p

212_1258p

209_0949p

209_0942p

209_0917p

209_0915p

208_0895p

208_0828p

208_0827p

207_0788p

207_0780p

207_0719p

205_0579p

205_0546p

205_0545p

205_0531p

203_0339p

203_0338p

203_0337p

203_0334p

203_0332p

203_0330p

203_0327p

203_0326p

203_0323p

203_0320p

203_0319p

203_0311p

203_0305p

201_0158p

201_0148p

201_0143p

201_0141p

201_0139p

201_0136p

201_0109p

200_0097p

200_0052p

200_0047p

200_0043p

200_0042p

196_9620p

196_9603p

195_9530p

195_9518p

195_9516p

195_9507p

194_9481p

194_9467p

194_9471p

194_9474p

194_9475p

194_9451p

194_9433p

187_8760p

187_8748p

187_8745p

187_8741p

180_8070p

180_8066_r1p

180_8034p

180_8027p

180_8025p

180_8015p

179_7963p

179_7952_r1p

179_7939p

179_7934p

179_7933p

176_7632p

176_7631p

176_7617p

176_7604p

175_7591p

175_7578p

175_7566p

173_7397p

173_7389_r1p

173_7343p

173_7339p

173_7306p

173_7305p

173_7304p

172_7296p

172_7281p

169_6958_r1p

169_6954p

169_6951p

Kuvattu vuosina 2009-2014. Kaikkiaan kuvia on n. 3 000 kpl.

10 thoughts on “Kuvia Tukholmasta – reunakivetön pyörätien jatke

    1. Pohjoiset erityisolosuhteet, onhan Helsinki melkein 100km Tukholmaa pohjoisempana.

  1. Nyt kun vihdoin saatiin Helsingin pyöräteiden suunnitteluohjeisiin tolkkua noiden rotvallien ripotteluun pyöräteille, mitäs veikataan aikatauluksi rotvallien poistolle jo olemassaolevista risteyksistä?

    A) Vuosi
    B) 5 vuotta
    C) Ennen Jeesuksen uutta tulemista
    D) Joku muu, mikä? __________________

    1. Veikatkaapa samalla, kauanko naapurikaupunki Espoossa menee siihen, että pyörätienjatkeet ovat reunakivettömiä, kun reilu vuosi sitten tyyppipiirustuksia päivitettiin näin:

      KATUALUEITA JA HIDASTEITA KOSKEVIEN TYYPPIPIIRUSTUSTEN PÄIVITYKSET
      2013 (18.1.2013)

      ”(…) Tyyppipiirustuksia käytetään mallina sekä uusilla alueilla että korjaustöiden toteutuksille (…) Luiskattuun reunatukeen on leikattu viiste, joka 150 mm:n matkalla nousee 40 mm. Luiskattu reunatukimalli on testauksissa todettu varsin hyvin toimivaksi sekä polkupyörille että muille pyörällisille liikkumisvälineille kuten rollaattorille tai pyörätuolille. Riittävän selkeän kulmansa ansiosta myös monet näkövammaiset pystyvät tunnistamaan sen. Sitä tulee käyttää myös pyöräteiden kohdalla, jotta se estää ainakin joitakin näkövammaisia harhautumasta ajoradalle.(…) Luiskatun reunatukiosuuden esittämiseksi piirustuksissa on kehitetty esitystapa, joka selkeästi erottaa sen uutena suunnitteluratkaisuna muista merkinnöistä.”

      1. Jännä että nämä esteettömyysreunakivet ”on testauksissa todettu varsin hyvin toimiviksi polkupyörille”, kun minä olen kuullut ettei niitä lainkaan edes testattu asianmukaisesti eikä pyöräilijöiden mielipiteitä kysytty.

        Nythän meillä on Helsinki täynnä testipaikkoja ja internet täynnä pyöräilijöiden kokemuksia siitä, mitenkä varsin hyvin ne esteettömyysreunakivet polkupyörille toimivatkaan.

        Mutta pyöräilijöiden kokemukset ovat varmaankin vääriä, sillä testauksissa on varsin hyviksi todettu.

  2. Olisi kiva tietää miten Ruotsissa nähdään tämä meillä suuren merkityksen saava näkövammaisongelma, vaikka alan nyt ymmärtää logiikan.
    Rotvalleja ei voida poistaa meillä siksi, koska meillä käytetään yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä. Ruotsissa pyöräväylä kulkee ajoradan puolella, joten näkövammaiset eivät harhaannu ja rotvallit voidaan poistaa.
    Ongelmien ydin on siis kevyen liikenteen väylämalli.

  3. Lähtökohta on se, että näkövammainen ei juurikaan pysty missään maassa liikkumaan ensimmäistä kertaa itsenäisesti. Ei edes opaskoiran kera. Vaan hän tutustuu käyttämiin reitteihin yhdessä näkevän kanssa, ja jatkossa itsenäistä tuttua liikkumista infrastruktuuri avustaa.

    Se tarvitaanko reunakiviä, vai ei, niin vastaus on, että tarvitaan (ja niitä tarvitaan myös talvisin), sillä silloin on vaara, että näkövammainen eksyy sinne minne ei pitäisi kuten esimerkiksi pyörätielle.

    Helsingissä on jostain kumman syystä haluttu estää vain ajoradalle pääsy, koska pyöräilyhän ei ole äänetöntä, vaarallista, tai edes liikennettä. Kun taas Tukholmassa näkövammaiset yritetään pitää mahdollisimman hyvin poissa sieltä missä heidän ei kuulu liikkua (pyörätie, ajorata, oja, meri,…).

    Risteysalueilla liikkuu myös toinen yhtä tärkeä – mutta huomattavasti runsaslukuisempi – liikkujaryhmä, esteettömyyttä tarvitsevat. Nämä rollaattori, pyörätuoli, lastenvaunu ihmiset tarvitsevat nolla tasoisia luiskia. Tukholmassa nämä luiskat on toteutettu siten, että esteettömyyttä tarvitsevat näkevät itse omat luiskansa, mitä käyttävät, ja näkövammaisia ei milloinkaan opasteta niihin. Siis vain näkövammaisille on tehty pesubetoniset lähestymislaatat ja reunaan valkoinen huomiolaatta 30-40mm reunakivellä. Lisäksi näkövammaisten ratkaisut ovat loogisesti suoraan jatkuvalla reitillä, toisin kuin luiskat ovat usein hieman tästä reitistä sivussa. Ja mikäli pyöräväylä kulkee vieressä, esteettömät on poikkeuksetta sijoitettu pyöräilyn ja näkövammaisten väliin toimimaan lisäsuojana.

    Kolmas ryhmä, pyöräilijät, kulkevat risteyksien välissä lähellä kahta edellistä ryhmää, mutta välissä on aina noppakiveys (3-6 riviä), nupukiveys (min. 2 riviä), reunakivi (ns. kolmitaso) tai massaviiva (jopa 4mm paksu). Mutta risteysalueilla erottelu on aina rakenteellinen (pituussuuntainen tasoeroteltu reunakivi). Rakenteellinen erottelu pitää olla niin hyvä, että missään tilanteessa pyörätielle ei voi kukaan tietämättään eksyä (oletetaan kuitenkin, että reitit ovat jo ennestään hieman tuttuja). Kun nämä asiat on kunnossa, niin pyörätie voidaan rakentaa ajoradan tapaan täysin sileänä.

    Tietenkin Tukholmassa asiaa helpottaa vielä laatoitetut jalkakäytävät, jotka viestivät kävelytilan hyvin, myös näkövammaisille sekä jalkakäytävälle aikoville pyörille.

    Helsingissä pyöräväylää ei nähdä vaarana, sillä sinne eksymistä ei maalattu erotteluviiva estä. Vasta ajorataa pidetään ehdottomana vaarana, minne pyörätiellä hortoilevaa sokeaa ei haluta päästää, joten joku on keksinyt laitatuttaa reunakiven pyörätien ja ajoradan väliin. Täysin järjetön ajatus, mistä ollaan toivottavasti pääsemässä eroon. Myös yhdisteväylistä olisi syytä päästä eroon mahdollisimman pian. Viimeistään lisääntyvä pyöräily konkretisoi väylien huonouden ja vaarallisuuden.

  4. ”Rakentamisen laatuongelmat johtuvat insinööriajattelusta ja vastuunpakoilusta, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja (…) laatuongelmat johtuvat alan kehittymättömyydestä. ”Vallalla on tuottajalähtöinen insinööriajattelu, kun tarvittaisiin asiakaslähtöistä palveluajattelua.” (…) ”Alalla ajatellaan edelleen, että onpa vittumainen asiakas, sen sijaan, että ajateltaisiin, että meidän pitäisi tehdä jotain.”

    Näin siis Rakennusliitto ry:n puheenjohtaja talojen rakentamisen nykytilasta Suomessa (HS 7.4.2014).

    Voisikohan vastaava olla ainakin osittain totta muuallakin kuin talonrakennusalalla, vaikkapa katujen rakentamisessa?

    Ja olisikohan niin, että Ruotsissa ollaan meitä aika paljon pidemmällä diskuteeraamisen kulttuurissa ja se näkyy siellä esimerkiksi katujen rakentamisessa käyttäjälähtöisempinä ratkaisuina kuin meillä?

  5. Autoilu on osa hiipuvaa modernia eetosta, kuten kaikkien vanhojen talojen tuhoaminenkin ja tuo moderni eetos taisi mennä 60 ja 70-luvun Suomessa vähän yli. Haluttiin tuhota kaikki vanha totaalisesti, ja antaa uudelle täysi valta. Tämän seurausta on nykyinen kevyen liikenteen systeemimme, jonka päätarkoitus vaikuttaa olevan pyöräilijöiden pitäminen pois autojen tieltä. Voimakkaassa modernissa ajan hengessä nähtiin itsestään selvänä, että pyöräily tulee katoamaan kokonaan. Tuskin kukaan tätä kyseenalaisti. Autoilulle haluttiin antaa Suomessa täydellinen dominanssi. Kun katselee vanhoja valokuvia, niin se oli suorastaan hurmoksellista. Esimerkiksi se nakkikioskin näköinen pömpeli siinä ympyrätalon kupeessa rakennettiin autopankiksi. Että ihmisten ei tarvitse nousta autostaan käydessään pankissa. Siinä toimi pankki, ja ympyrätalon viertä kulki ajokaista.
    Voi siinä se diskuteeraamisenkin taito vaikuttaa.

Vastaa käyttäjälle PeterPeruuta vastaus