Leppävaaran asematunneli: shared space, erottelu vai ei mitään?

maanantai, 9. toukokuuta 2016

Leppävaara-projektissa suunnitellaan asematunnelin pikaista ehostusta ja samalla myös pyöräily-yhteyksien ja pyöräpysäköinnin parantamista. Kysehän on Espoon toisesta tasoerotellusta pyörätiestä, siis laadukkaimman erottelun pätkästä mitä Espoossa toistaiseksi on. Tunneli vain on hämärä, jyrkkä mutka estää näkyvyyden ja Läkkitorin päässä on solmu.

Olin 11.4. työpajassa Sellon kirjastossa, jossa WSP:n konsultit esittelivät ideoitaan pyöräpysäköinnistä sekä kävelyn  ja pyöräilyn vielä parempaan erotteluun asematunnelissa. Yksi ajatus oli rakentaa kevytrakenteinen valaistu seinä erottamaan pyörätie. Valaistusta ja pyöräpysäköintipaikkoja parannetaan varmasti jollain tapaa.

Kaikkein vaikein kohta on asematunnelin pohjoispääty, jossa viidestä eri suunnasta tulevat kävelijät ja pyöräilijät kohtaavat ilosessa sekasotkussa. Tilaa ei ole paljon. Nyt siinä on ahtaasti pakattu shared space-tyyppinen aukeama, joka ei pyöräilijöiden ja kävelijöiden palautteen mukaan toimi hyvin. Kaupunki on luvannut miettiä parannusta.

Asematunnelin päädyssä tilaa riittää keskellä päivää. Ruuhkahuiput ovat junien lähdöt ja saapumiset aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteessä.

Tässä pari maallikon ehdotusta, jotka todennäköisesti eivät ole toimivia, joten keksikää parempi! Yritin myös etsiä maailmalta esimerkkejä vastaavanlaisesta paikasta, mutta en vielä löytänyt.

Vaihtoehto 1: Erottelu

Eroteltu ratkaisu

Entä jos punaisella värillä eroteltu pyörätie kaartaisi hieman kauempaa suuaukosta, jolloin pyöräilijät risteäisivät kävelijöiden kanssa  hieman kauempana? Keskellä olisi kivetty hieman kohollaan oleva liikennesoikio ohjaamassa, etteivät jalankulkijat ja pyöräilijät oikaise. Pyörätien poikki voisi olla sen molemmin puolin suojatiet.

Tämä kiveys pois, jolloin kävelylle tulisi enemmän tilaa.
Tämä kiveys pois, jolloin kävelylle tulisi enemmän tilaa.

Asuintalon aidan vieressä on iso kivetty alue, joka tasoittamalla saataisiin jalankululle lisää tilaa. Samoin tunnelin suuaukon molemmin puolin rinteen leikkausta jos saisi kavennettua, niin saataisiin enemmän tilaa.

Tunnelin reunan leikkauksen loiventaminen antaisi pyörätielle lisää tilaa ja paremman geometrian.
Tunnelin reunan leikkauksen loiventaminen antaisi pyörätielle lisää tilaa ja paremman geometrian. Sähkökaappia ja valaisinpylvästä joutuisi siirtämään. Vasemmassa reunassa on ylempänä olevan kuvan kivetyksen reuna.

Ratkaisu antaisi selkeämmät ajolinjat pyöräilijöille ja erottelu lisää turvallisuudentunnetta myös kävelijöillä. Perinteisesti Espoon suunnittelussa on pelätty erottelun lisäävän pyöräilijöiden nopeuksia ja siten onnettomuusriskiä. Suojateiden reunoilla voisi olla poikittaiset nupukiviraidat muistuttamassa pyöräilijöitä hiljentämisestä. Tätä ratkaisua voisi ehkä kokeilla väliaikaisesti maalattuna ja katsoa, miten toimii käytännössä.

Leppävaarantaitti uusittiin Läkkitorin remontin yhteydessä hyvin hankalasti pyöräiltäväksi keskellä kulkevien istutuslaatikkoineen, että ajatuksena on ilmeisesti ohjata pyöräilijät muualle. Siksi en piirtänyt sinne mitään yhteyttä.

Punaisella merkitty tulevat laatureitit mm kaupunkiradan yhteyteen, jonka toteutus näyttää nyt siirtyvän tulevaisuuteen. Sinisellä seutureitit ja vihreällä paikallisreitit.
Punaisella merkitty tulevat laatureitit mm kaupunkiradan yhteyteen, jonka toteutus näyttää nyt siirtyvän tulevaisuuteen. Sinisellä seutureitit ja vihreällä paikallisreitit.

Espoon käyttämässä Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely -ohjeessa s. 38 linjataan ”Liikekeskustoissa, aluekeskuksissa ja muilla tiiviillä asuinalueilla pääpyörätiet toteutetaan laatukäytävien osalta erillisenä pyörätienä (kantakaupungin tapaan)” Tähän ei pikakorjauksena pysty erillistä 3-4 metriä leveää pyörätietä tekemään ja Leppävaara-projekti hakee nyt pikakorjauksia. Tässä olisi yksi mahdollisuus. En ole mitannut miten leveät pyörätiet tuohon mahtuisi, mutta toisaalta kapeus ohjaisi myös hiljentämään nopeutta.

Vaihtoehto 2: shared space

Nykytilannetta voisi kuvailla toimimattomaksi shared spaceksi. Mutta miksi nyt ei toimi ja Amsterdamin keskusaseman paljon vilkkaampi shared space toimii?

Itse olen miettinyt, että johtaako yhdistetyn pyörä- ja jalkakäytävän kaikkialle ulottuva shared space siihen, etteinäissä tilanteissa osata ajaa riittävän rauhallisesti? Jos ja kun laatureitti rakennetaan hyvin erotelluksi ja sujuviksi, niin onko silloin selkeämpää, että tällaisissa kohdissa pitää hidastaa? Auttaisiko, jos pyörätiet olisivat eroteltuja tähän tunnelin suulle saakka? Samalla aluetta voisi myös laajentaa vaihtoehdon 1 mukaan, jolloin kävelijöillä ja pyöräilijöillä olisi enemmän tilaa sovitella ajolinjoja.

Satelliittikuva Google.
Lähtökohtaisesti laatureittiä ei pitäisi vetää tällaisen kävelysolmun läpi, mutta minkäs teet kun näin on tehty. Satelliittikuva Google.

Muita huomioita

Pyörätien kaartaminen jo metrin verran seinästä kauemmas parantaisi näkyvyyttä oleellisesti. Tilaakin tälle on.
Pyörätien kaartaminen jo metrin verran seinästä kauemmas parantaisi näkyvyyttä oleellisesti. Tilaakin tälle on. Muuten tasoerottelu toimii kiitettävän hyvin ja sen soisi lisääntyvän muuallakin Espoossa.

Asematunnelin vaarallisin paikka on jyrkkä mutka Sellon sisäänkäynnin kohdalla, josta ei näe kulman taakse. Hyvät näkymät lisäävät turvallisuutta ja siksi monet pyöräilijät jo nyt ottavat ajolinjan kauempaa seinästä, mikä ohjaa törmäyskurssille. Pyörätien kaarretta pitäisi linjata metri kauemmas seinästä, jolloin näkyvyys paranisi oleellisesti. Jätin tämän toiveen työpajan pitäjille ja he nyökyttelivät ymmärtävästi.

Voisiko Turuntien varren laatureitti voisi tulevaisuudessa näyttää tältä? Kuvan Houtenin keskustasta on ottanut Kalle Vaismaa /Kulkulaari.fi

Leppävaara-projektissa suunnitellaan Lintuvaarantien liittymän siirtämistä Ratsukadun kohdalle ja kävelysillan rakentamista Turuntien yli Sellon keskiosaan. Silloin poistuu ainakin yksi ylitys, joten pyöräily sujuvoituu. Ja aluekeskusten laatureittien piti HSL:n linjausten mukaan olla erillisiä pyöräteitä, eikö niin? Tiedän, että tämä kuulostaa utopistiselta, vaikka on vain HSL:n ohjeiden noudattamista, ei edes niiden ylittämistä kuten Helsinki tekee uusissa ohjeissaan. Jos Hämeentien pyöräkaistat kuulostivat utopistiselta vuosia sitten ja nyt ne ovat totta, niin ehkä tulevaisuudessa, kun Leppävaara-projekti ja Turuntien bulevardisointi etenevät.

9 thoughts on “Leppävaaran asematunneli: shared space, erottelu vai ei mitään?

  1. Parhaaksi vaihtoehdoksi näen ykkösvaihtoehdon, sillä tämänhetkinen ratkaisu muistuttaa pitkälle tuota kakkosta ja se on melko hämmentävä paikka ensikertalaiselle.

    Ykkösvaihtoehdossa kuitenkin näen ongelmana edelleen että huonoilla näkyvyyksillä päästään liian kovaa nelihaaraiseen risteykseen Jos eri haarat sijotettaisiin erille toisistaan, vauhdit laskisivat luonnollisesti mutkittelun takia. Esimerkiksi etelän tunnelista tulevan haaran voisi ilman mutkaa viedä tuohon ehdotettuun linjaukseen, jolloin näkyvyys olisi mahdollisimman hyvä (luonnollisesti jotain reunakiveystä tarvitaan ajolinjojen varmistamiseksi). Myös pohjoisesta tulevaa haaraa kannattaisi tarkastaa, sillä etenkin nykyinen linjaus on hankala idästä länteen ajaessa kun tie tulee oikealta takaviistosta ja siten erittäin hankala edes hahmottaa että kyseessä on pyörätie ennen kuin on liian myöhäistä. Esimerkiksi jos yrittäisi kulman saada linjauksella 90-asteiseksi, niin ainakin tulevan pyöräilijän saattaisi nähdä hieman aiemmin.

    Tuo tunnelin paikka on erittäin huono. Sen lisäksi että kaarretta vietäisiin metri tuosta tunnelin seinästä, olisi hyvä huomata että tuossa ongelmana on lisäksi hyvin kapea pyörätie sekä yhtäkkinen kulman muutos linjaukseen, eikä kaistaviivoja, eli ikäänkuin kaikki pielessä. Erityisesti äkillinen kulman muutos tekee tuon lähes mahdottomaksi ajaa ilman vaaratilanteita vaikka muuten olisikin kohtuu täsmällinen kuski. Myös kuvan takana oikealla taisi olla joku pyöräparkki josta lähtiessä on suuri vaara ajaa jonkun kulman takaa tulevan eteen.

    1. Tuo ykkösvaihtoehdon pyöräteiden haarojen sijoittaminen eri kohtiin voisi olla hyvä idea. Leppävaara-projektin johtaja kommentoi jo Facebookissa lähettäneensä blogin suunnittelijoille. Jäämme jännityksellä odottamaan.

  2. Ajan tosta päivittäin ohi Turuntien suuntaisesti, kuten suuri osa muistakin pyöräilijöistä aikaisin aamulla. Jos Turuntietä seuraileva pyöräreitti olisi kunnolla reititetty ja merkitty esimerkiksi katkoviivalla, tuollainen shared space toimisi hyvin. Varsinkin, jos sille olisi olemassa omanlaisensa katkoviiva tai tietyn väriseksi maalattu alue. Ei kuitenkaan missään nimessä kivetty katu. Leppävaaran läpi ei valitettavasti oikein tahdo päästä kulkematta tuon risteyken kautta. Olisikohan se paikan varsinainen ongelma?

  3. Totta. Muutettuani seudulle ensimmäinen havaintoni oli, ettei Leppävaaran läpi kulje yhtään loogista ja opastettua reittiä. Onhan niitä vuosien varrella löytynyt useita toimivia reittejä kun on etsimällä etsinyt. Sen ei pitäisi olla lähtökohta, että reittiä joutuu arpomaan. Tuo infra on siltä ajalta, jolloin on suunniteltu kevyen liikenteen väyliä katu kerrallaan eikä yhteysväleinä. Toivottavasti Vantaan kanssa löydetään nyt yhteinenlonja opastukseen ja saadaan laatureitit kyltitettyä. Tuo asematunnelin pääty on hankala paikka eikä pääreitin pitäisi kulkea tuollaisen läpi. Sama tulee toistumaan Otaniemessä, jossa laatureitti kulkee tulevan Korkeakoulunaukion läpi, joka on kävelyaluetta. Ja Tapiolassa seutureitti mutkittelee kapealla yhdistetyllä Kauppamiehentiellä kohti kulttuurikeskusta. Katutila on niin vähissä.

  4. Itse näen ainoana järkevänä vaihtoehtona tuoda pyöräily (ja myös kävely) samalle tasolle Turuntien kanssa. Oma ylitys omilla valoilla suoraanajavien valosyklissä. Alareitti kääntyville, yläreitti suoraan jatkaville.

    Ja tätä tukee jo vuonna 2014 Espoo on omassa tiedotteessa mainittu Turuntien kaupunkibulevardisoiminen. ”Tarkoituksena on parantaa myös Leppävaaran merkitystä liikenteen solmukohtana, mahdollistaa kaupungin palvelujen sijoittuminen alueelle, tehdä Turuntie katumaiseksi kaupunkibulevardiksi, sujuvoittaa kevyen liikenteen yhteyksiä ja suunnitella tehokas pysäköinti.” Lähde: http://www.espoo.fi/fi-FI/Leppavaaran_pohjoisosaan_suunnitteilla_k(53985)

    Ja samaa uutisoi Yle noin kuukausi sitten http://yle.fi/uutiset/helsingin_kaupunkibulevardeja_arvostellut_espoo_haluaa_oman_bulevardinsa/8937751

    Ja vaikka risteys kuinka kaupunkimaistetaan, niin kävelyn ja pyöräilyn alikulku varmaankin jää.

    Itse käytin viimeksi yläreittiä suuntaan Karakallio, kun kuorma-auto tukki täysin alareitin. Tasaista oli ja ihan sujuvaakin. Vastasuuntaan ei tietenkään oikein voi vetää, mutta mikään ei todellakaan estä tekemästä ylitystä tähän.

    Näissä asioissa asenteella ja tahdolla on vain merkitystä.

  5. Ongelma järkevän toteutuksen kannalta on ettei espoo panosta rahallisesti pyöräilyyn toisin kuin helsinki. Tämä rajottaa erityisesti erilaisia silta/tunneliratkaisuja, joita etenkin turuntie niin kipeästi kaipaisi. Samaa indikoi myös espoon epäonnistunut suunnitelma tehdä pyörätien muutokset samalla kun ajorataa uusitaan, eli logiikka on sama kuin monta edellistä vuosikymmentä, joka näkyy juuri tässä että reitit on yhtä sotkua eikä siis kannusta ajamaan kuin ihan tuttuja reittejä (eikä aina niitäkään).

    Kyseisen sijainnin ongelmana lienee sovittaa jalankulku, jota on paljon pohjois-etelä-suunnassa (galleria-asema) sekä pyöräily joka on huomattavasti yleisempää itä-länsisuunnassa sekä nopeatempoista. Paras olisi nostaa pyörätie turuntielle, koska reitillisesti tuo olisi se loogisempi vaihtoehto, mutta sillalla ei tällä hetkellä taida olla tilaa tälle siihen malliin että kaupunki siihen haluaisi ryhtyä. Nykyistä linjausta noudattelevassa ratkaisussa pyörätiestä huolimatta tuosta tulisi shared-pace juuri sen kannalta että jalankulkijoiden aiheuttama liikenne käytännössä katkaisisi ”pyöräilyn valtatien”, ja lähinnä siis mahdollista on vähentää pyöräilijöiden välisiä onglemia jotka tulee huonoista näkyvyyksistä yhdistettynä ajonopeuksiin.

  6. On se vaan kumma, et ei vaan voida vetää yksinkertiasesti sitä pyörätietä junarataa pitkin. Se nyt vaan olis nopein ja kätevin tapa ohimenijöille. Pasila nyt on pommi tällähetkellä, kun lähtee Rautatieasemalta rantarataa pitkin, mutta jos määränpää on vaikka Tuomarila, ni homma toimii helsingin puolella hyvin, mutta sitten reitti alkaa seikkailla vaikka kuinka ihmeellisesti.
    Olis sillee ihan kiva, jos jossaan vaiheessa kaavoittajat ja suunnittelijat hoksais, et polkupyörää voi käyttää paljonkin ja tehokkaasti hyötyliikuntaan, polkupyöräilyn ei ole pakko olla vain vapaa-ajan kuriositeetti tai hauskaa kuntoilua, jossa ei ole väliä miten pääsee paikasta A paikkaan B.

    1. Tähän ongelmaan on tulossa korjaus kunhan kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen saadaan rakennettua. Tosin sen aloitus on nyt arvoitus (huokaus). ”Espoo-radan kustannusennuste välille Leppävaara – Kauklahti on 265 milj. €, joka jakautuu välille Leppävaara–Espoon keskus 225 milj. € ja Espoon keskus–Kauklahti 40 milj. €” Vähän huolestuttaa, miten metron, raide-Jokerin ja kehä I:n 90 Me tunneloinnin jälkeen riittää rahaa kaupunkirataan?
      Kaupunkiradan laatukäytävän suunnitelmia saatiin parannettua Hepon kommenteilla ja tulos on kohtalaisen hyvä. Ratasuunnitelma A3 -raportista löytyy laatukäytävästä: http://www.liikennevirasto.fi/espoonkaupunkirata#.V9juwrORLEV

Vastaa