Espoon pyöräilyn edistäminen pykälää isommalle vaihteelle 2015

keskiviikko, 30. joulukuuta 2015

Valinta_505Moni pieni asia nytkähti eteenpäin pyöräilyn edistämisessä Espoossa. Pyöräilyn edistämisohjelma alkaa näkyä suunnittelussa ja katukuvassa. Isot laivat kääntyvät hitaasti ja mitä näitä sanontoja nyt on. Ensi vuonna tärkeintä olisi saada Espooseen pyöräilyn edistämisen koordinaattori tai suunnittelija polkemaan lisää vauhtia tähän työhön.

Ensimmäinen talvikunnossapidetty laatureitti

Valinta_503Tässä se nyt on: Espoon ensimmäinen laatureitti, jossa kokeillaan tämän talven aikana harjausta ja suolausta. Tosin ei suolalla, vaan biohajoavalla 3Ice-aineella, jonka kehittelyssä Espo on ollut mukana. Yllättävintä tässä oli, että aloite talvikunnossapitokokeilusta tuli virkamiehiltä, jotka olivat pohjoismaisessa teknisen alan konferenssissa saaneet innostuksen siihen.

Useampaan kertaan olin tätä ennen ehtinyt kysellä talvikunnossapidon parantamisen perään ja saanut vastaukseksi, ettei rahaa ole. Nyt sitä järjestyi tällaiseen kokeiluun ja tästä voi tulla vielä ainetta kehittävälle yritykselle hyvät markkinat. Kävin pyöräilemässä ja hyvältä näytti ja tuntui. Lisää tätä.

Ensimmäinen laatureitti valmistui

Olarin laatureittiä
Olarin laatureittiä

Olarin baanaksi nimetty Espoon ensimmäinen laatureitti valmistui. Eroteltu 2+2 m jalkakäytävä + pyörätie (jk+pp), joka vielä ennen Isoa Omenaa kulkee hetken yhdistettynä kun katutila ei riittänyt erotellulle. Sivuteiden ylityksiä ei ole tehty laatureittimääritelmien mukaisina korotettuina, koska ne ovat tulvareittejä eikä siksi voinut korottaa. Laatureitti tarkoittaa Espoon käyttämissä HSL:n määrityksissä yleensä tällaista 2+2 m eroteltua jk+pp:tä ja sivuteiden kohdalta korotettua ylitystä, kertomaan pyöräreitin etuajo-oikeudesta.

Laatureittien suunnittelu on uusia asia, jonka harjoittelussa on selvästi edistytty tänä vuonna. Nyt ovat suunnittelijat pikku hiljaa oppineet huomioimaan pyöräilyn edistämisohjelman määrityksiä. Olen heille niistä aina ystävällisesti soitellut katusuunnitelmien yhteydessä, kysellyt lautakunnassa ja lisäksi Hepo on muistuttanut niistä omissa kommenteissaan. Kaitaan katusuunnitelmassa suunnitteluja oli tiennyt laittaa korotetut pyörätienjatkeet laatureittiin ihan ilman muistutusta. Ja kun ennen suunnittelijoilta tuli aika paljon vastustusta, ettei tällaisia voi tehdä, niin loppuvuodesta ovat olleet pahoillaan unohduksista.

Kun hyvien laatureittien suunnittelusta tulee suunnittelijoille yhtä arkista kuin hulevesien, autokaistojen ja suojateiden merkitsemisestä, niin sitten systeemi alkaa edetä omalla painollaan. Parasta olisi, kun he tuntevat ylpeyttä suunnittellessaan ohjeiden mukaisia laatureittejä, tai pistäessään vielä paremmaksi. Kehitystä on siis näkyvissä ja suunta on parempaan päin.

Ensimmäiset Helsingin malliset reunakivettömät liittymät Espooseen 2016

Torpparinmäessä reunakivetön liittymä parhaaseen helsinkiläiseen tyyliin.
Kuusmiehentiellä reunakivetön liittymä parhaaseen helsinkiläiseen tyyliin.

Tänä vuonna päästiin vihdoin eteenpäin päätöksellä, että ensi vuonna rakennetaan Helsingin mallin mukaisesti kaksi tai kolme kokeilukohdetta! 2013 piti Espoossa aloittaa tyyppipiirustusten välitön uusiminen. Vantaa teki juuri päätöksen siirtyä reunakivettömään liittymään pyöräilijöille, joten ehkä sekin kannustaa Espoota vauhdittamaan päätöstä. Päätöstekstistä voi lukea, että Vaantaallakin oli asiasta keskusteltu paljon.

Tämä saaga alkoi omalta osaltani 2013 ja siihen on käytetty sen jälkeen yhteensä varmaan toista sata tuntia omaa ja virkamiesten työaikaa. Kävimme syksyllä vammaisneuvoston kanssa teknisen keskuksen pyynnöstä testaamassa Helsingin esteettömiä ja reunakivettömiä tyyppipiirustuksia sekä Olari laatureitin suraku-kiviä. Näkövammaiset kokivat Helsingin mallin toimivaksi. Sähköpyörätuolinkäyttäjille suraku-luiska on liian jyrkkä. Tukholman mallissa pyörätuoliluiska on sivukalteva ainakin joissain kuvissa, mikä on vaikea pyörätuoleille kun pyöriä pitää rullata eri tahtiin.

Paras, vielä Suomessa kehittämätön ratkaisu, olisi saada pyörätuolin-, rollaattorin- ja rullaluistinten käyttäjille sekä lastenvaunuille oma luiska vähintään esteettömyyden erityistason kohteissa. Näiden käyttäjiä tulee olemaan yhä enemmän ja nyt metroasemien ympäristöt rakennetaan suraku-luiskareunatuilla, jotka ovat esteelliset pyörätuolinkäyttäjille ja pyöräilijöille. Espoossa on haluttu kehittää jotain parempaa kuin Helsingissä, joten tässä olisi paikka tehdä luiskattu, esteetön versio, myös muille pyörilläkulkijoille.

Laatureittivälin inventointi 2016

Ensi vuoden talousarvioon saatiin yhden laatureittivälin maastoinventointi. Tähän asti laatureitin pätkiä on rakennettu tai suunniteltu jonkin kadunpätkän yhteydessä aina satakunta metriä kerrallaan. Näin on tehty metroasemien ympäristössä, Kaitaalla ja Pohjantiellä. Ensi vuonna tutkitaan jokin kokonainen yhteysväli ja miten se korjattaisiin laatureitin vaatimukset täyttäväksi. Sen avulla korjaukset saadaan työohjelmaan, ehkä 2017.

Idea tästä syntyi virkamiesten keskustelussa elokuun pyöräilyseminaarissa ja on nyt kirjattu talousarvioon. Espoon pyöräilyn edistämisohjelmassa muiden kuin metroasemien laatureittien toteutus pitäisikin alkaa 2017. Kun reitin vaatimat kunnostukset on selvitetty, ne voidaan laittaa työohjelmaan ja tilata rakennustyöt. Pieni asia, mutta ilman tätä ei laatureittejä saada rakennettua. Tässä voisi olla hyvä paikka auttaa virkamiehiä ensi vuonna keräämällä valittavan reitin varrelta laadukas palaute kunnostustarpeista pyöräilijöiltä. Tästä on hyviä kokemuksia aikaisemmilta vuosilta.

Paljon hyvää julkisuutta

”Espooseen on tulossa valtavasti lisää asukkaita. Jos kaikki matkat tehdään jatkossakin autoilla, niin ei mikään määrä tietä riitä.” ”Lisäksi pyörällä liikkumisen terveyshyödyt ovat merkittävät. Onhan se myös ympäristön kannalta hyvä liikenteen muoto.”

Ja näin sanoo teknisen keskuksen johtaja, kaupungininsinööri Harri Tanska HS:n jutussa 26.10.2015. Olin pienessä määrin mukana tuon reissun järjestelyissä ja pyöräilemässä tuolla haastattelumatkalla Finnevikin sillalta Leppävaaraan. Matkalla tosin pidin lähinnä perää toimittajan ja kaupungininsinöörin pyöräillessä edessä ja yritin pitää suuni kiinni ollakseni rikkomatta hyvää tunnelmaa.

Tekniseen keskukseen palkattiin tiedottaja, mikä on näkynyt hyvin pyöräilyviestinnässä, kuten tässä. Se, mistä puhutaan, kasvaa ja alkaa toteutua.

Kriittinen pyöräretki Länsiväylällä 11.8.
Kriittinen pyöräretki Länsiväylällä 11.8.

Elokuussa pyöräiltiin Länsiväylä-kriittinen pyöräretki, joka päättyi Silkkiniitylle. Länsiväylää ajaessa saattoi tuntea millaiselta laatureitti voisi tuntua: tasainen, ei liikennevaloja eikä kävelijöitä tai autoja, joita tarvitsisi varoa. Espoo Cinen järjestäjät tekivät hyvän valinnan näyttämällä vaikuttavan Bikes vs Cars -elokuvan, jonka jälkeisessä paneelikeskustelussa olin mukana.

Tapiolan pyöräilykaupunkisuunnitelman päivitys

Tiina Elo sai valtuuston kannatuksen toivomukselleen, että ”Tapiolan taseyksikkö varmistaa sujuvat ja turvalliset pyöräreitit päivittämällä ja toteuttamalla toteuttamalla Tapiolan pyöräilykaupunkisuunnitelman.”

Tapiolan taseyksikön kautta rakennetaan paljon katuja ja urheilukenttiä. Alkuperäisen hyvän pyöräilykaupunkiselvityksen reiteistä paljon on jätetty toteuttamatta, joten tämä voisi olla uudelleentarkastelun paikka. Etenkin kun pyöräilyn edistämisohjelma on tehty tuon pyöräilykaupunkiselvityksen jälkeen.

Pyöräilysuunnittelija tarvitaan kipeästi

Pyöräilyn edistamisohjelman seuranta
Espoon pyöräilysihteerien tekemä hyvä yhteenveto siitä, missä pyöräilynedistämisohjelmassa mennään. Linkki pdf-esitteeseen.

Jos tuntuu, että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti uusia baanoja, pyöräkaistoja pyöräilykatuja ja jopa tunneleita, eikä Espoossa tapahdu juuri mitään, niin se johtuu suunnitteluresursseista. Helsingissä on useita pyöräilyn edistämistä tekeviä virkamiehiä. Espoossa kaupunkisuunnittelukeskuksessa yksi suunnitteluja tekee pyöräilynedistämistä kaavoituspuolella oman työnsä ohella. Teknisessä keskuksessa asia ei suoraan kuulu kenellekään. Onneksi kaupunkisuunnittelukeskus on palkannut kaksi pyöräilysihteeriä, jotka konsultteina ovat laittaneet useisiin yllä mainittuihin asioihin vauhtia.

Esite Espoon onnistuneista ratkaisuista
Pyöräilysihteerit kokosivat esitteen pyöräilijän kannalta hyvistä ratkaisuista. Linkki pdf-esitteeseen.

Teknisestä keskuksesta tämä resurssi puuttuu, mikä näkyy toteutuksessa. Kiireisistä virkamiehistä kukaan ei ehdi panostaa tähän niin, että seuraisivat mitä pyöräilyn edistämisessä Suomessa ja maailmalla tapahtuu ja veisivät Espoon pyöräilynedistämisohjelmaa järjestelmällisesti eteenpäin. Luottamushenkilönä pystyn rajoitetusti juttelemaan virkamiesten kanssa.

Kovin usein kaikki, mitä yritetään ulkopuolelta työntää kohtaa vastustusta. Kuten talvikunnossapitokokeilussa huomataan, se mikä on itse keksitty, tehdään paljon suuremmalla panoksella. Pieniä merkkejä tästä alkaa siis olla. Siksi muutos tapahtuu vasta, kun virkamiehet ovat sisäistäneet Espoon pyöräilyn edistämisohjelman sekä uudet Liikenneviraston suunnitteluohjeet.

Talousarvioon ei saatu tänä vuonna rahoitusta pyöräilysuunnittelijalle tekniseen keskukseen. Toivottavasti ensi vuonna saadaan asia jotenkin järjestymään, koska nyt moni asia jää tekemättä koska sitä ei ehditä tai huomata tehdä kun rakennetaan enemmän kuin koskaan ennen.

Pyöräilyn edistäminen on sinnikästä yhteistyötä

Voisi valita kirjoittaa kaikesta siitä, mikä ei ole edennyt. Valitsin toisin. Koen, että 2015 tapahtui iso muutos edellisvuoteen verrattuna. Olarin laatureittiä ja talvikunnossapitokokeilua lukuunottamatta olen jollain tavalla ollut mukana jokaisessa näistä pienistä edistysaskeleista. Samaan hengenvetoon voin todeta, etten ole mitään näistä tehnyt, vaan muut ovat kaiken todellisen työn tehneet. Se mitä teen, on ihmisten ja asioiden yhdistämistä, jotta ne, jotka oikeasti voivat tehdä asioita pääsevät niitä tekemään. Yleisötilaisuuksia, työpajoja, tapaamisia ja teknisen lautakunnan kokouksia on ollut parisenkymmentä vuoden aikana. Taustamateriaaleihin perehtymiseen ja yhteydenpitoon on mennyt ilta jos toinenkin.

Tätä on pyöräilyn edistäminen käytännössä. Pientä vaikuttamista, asioiden seuraamista ja tuulen puhaltamista purjeisiin. Kiitos ja kumarrus kaikille Espoon pyöräilyä 2015 edistäneille, joiden kanssa olen saanut tätä tehdä. On ollut iso apu Hepon aktiiveista ja Fb-ryhmien tuesta sekä hyvästä yhteistyöstä virkamiesten ja pyöräilysihteerien kanssa. Ilman teitä ei oltaisi näin pitkällä. Ensi vuonna sitten lisää ja otetaan kiinni Helsingin etumatkaa.

3 thoughts on “Espoon pyöräilyn edistäminen pykälää isommalle vaihteelle 2015

  1. Hienoa että ainakin tahtoa on ja hiljalleen saataisiin yleisesti suunnitteluun mukaan myös pyöräilyyn sopivia ratkaisuita. Viimeisin pätkä, turveradantie, onkin jo saanut kritiikkiä reunakivistä ja oman arvion mukaan ei näkyvyydetkään ole aivan riittäviä turvallisuuden kannalta. Selviä ongelmia jotka pitäisi tyyppipiirustuksia päivitettäessä ottaa huomioon. Mutta jos jotain hyvää tuosta etsii, niin kyllä se on kohtuu suoraviivainen reitti leppävaaraa kohti (vaikka ihan loppuun asti se ei vie).

    Espoolla on valitettavasti hyvin paljon urakkaa vielä edessä päin, ja sitä tehdään puolibudjetilla ja -miehityksellä Helsinkiin verrattuna.

    Joitakin huomioita mitä voisi uusiin tyyppipiirrustuksiin saada mukaan:
    – ajoradan ja pyörätien välille ei pitäisi risteykseen tultaessa jättää ojia tai muita viheralueita koska se käytännössä tarkoittaa että sivupeili ei näytä viherkaistaleen ylitse, ja valitettavasti monella ei niska taivu, eikä sekään aina auta jos takana on isompi palkki haittaamassa näkyvyyttä takaviistoon.
    – Autoilijat kyllä lähes aina väistää myös kolmion takaa tullessaan T-risteykseen jos näkee pyöräilijän ajoissa. Syitä miksi väistämisvelvollisuus unohtuu on useimmiten näköesteet, eli mm. (hoitamattomat) puskat ja aidat, sekä toisinaan vain hankala kulma pyörätiehen nähden. Joskus myös vasemman puolen pyörätie, jolloin pyöräilijä tulee toisinaan oikealle kääntyvällä autoilijalla takaraivon osoittamasta suunnasta.
    – Malttia niiden koristekasvien kanssa risteysalueella… ei niitä kukaan kuitenkaan hoida kovin aktiivisesti jolloin ne peittää näkyvyyttä kriittisessä paikassa.
    – Pyöräteiden väliset tunnelit/sillat ja vastaavat rakennelmat kaipaisi myös parempia näkyvyyksiä ja geometrioita. Nykyisissä uusissakin toteutuksissa on rakennettu tie kuoppaan huonolla näkyvyydellä.

    Talvikunnossapidosta toivoisi erityisesti että päätiet hoidettaisi esimerkillisesti, jolloin huonolla kelillä voisi ottaa varmasti hoidetun reitin, toisin kuin nykyään… Tämä parantunee valittamisella hiljalleen. Myös sohjokeleillä voisi käyttää suolaa tms. sulattamaan sohjo mahdollisimman vauhdikkaasti pois ennen mahdollista uutta pakastumista, koska uudelleen pakastuessaan sohjo muuttuu sekä pyöräilylle että kävelylle vaaralliseksi. Kovettunut lumi ei ole niin paha ongelma vaikka se lisääkin matkan rasittavuutta.

  2. Mainittakoot tosiaan että Espoon osalta ei ainakaan omien tietojen mukaan ole tapahtumassa mitään budjetin osalta vaan tämä pyöräprojekti tapahtuu ”samalla kun alueella tehdään muutakin remonttia”. Moni (lue kaikki) Espoolainen kehätie kärsii pahasti pienen budjetin aiheuttamista taudeista kuten mäkisyydestä sekä katkeavasta väylästä.

    On hyvin vaikea kuvitella että ilman lisäbudjettia ei toistuisi kehä-1 ja kehä-2 hölmöilyt tunnelien osalta tunnelin rakennuksen yhteydessä pyöräilyn ratkaisua ei ole mietitty, vaan yhdistettiin pyörätie olemassa olevaan infraan tunnelien päissä. Tunnelien pituus on aika lyhyt, mutta pyörällä eksyminen on taattua sekä optimitilanteessakin matkan tuplaaminen ja matka-ajan kolminkertaistaminen on käytännössä pakollista siihen nähden että voisi ajaa tunnelia käyttäen.

Vastaa