Tieliikennelainsäädännön muutostarpeet

maanantai, 7. lokakuuta 2013

Linkit kaikkiin lainsäädäntöuudistukseen liittyviin kirjoituksiin löytyvät Tieliikennelainsäädännön muutostyö -sivulta. Toivomme aiheesta kiinnostuneita mukaan talkoisiin kommentoimaan ja keräämään taustatietoja, ilmianna itsesi sähköpostitse osoitteeseen antti.poikola[a]gmail.com


Miten tieliikennelainsäädäntöä tulisi kehittää pyöräilyn näkökulmasta? Nyt on alkanut valtakunnallinen suuri tieliikennelainsäädännön uusistustyö. Helsingin Polkupyöräilijät ja Suomen pyöräilyunionin liikennevaliokunta järjestävät lainsäädäntöuudistuksesta kiinnostuneille tapaamisen lauantaina 12.10. klo 14-16 Kulmahuoneeessa (Siltasaarenkatu 15.). Tapaamisessa käydään läpi ja keskustellaan alustavasta muutostarpeiden listasta ja mietitään jatkotoimia.

lakiMuutostarpeiden listaan kannattaa tutustua ja kommentoida jo etukäteen GoogleDocsissa osoitteessa: http://bit.ly/SPU_lainsaadanto

Myös HePo:n Facebookryhmässä voi käydä kantamassa kortensa kekoon aiheesta ryöpsähtäneeseen keskusteluun.

Lainsäädännön muutostarpeita (ei prioriteettijärjestyksessä)

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

18 thoughts on “Tieliikennelainsäädännön muutostarpeet

  1. Yksi tärkeä tavoite: Laista, asetuksista ja virallisesta kielenkäytöstä on poistettava kävelyn ja pyöräilyn syrjintää edistävä käsite ”kevyt liikenne” ja sen johdannaiset kuten ”kevyen liikenteen väylä”.

  2. Jalankulkijan kulkemisen salliminen yhdistetyllä kevyenliikenteen väylällä molemmissa laidoissa tulisi poistaa, ja määrätä jalankulkija kulkemaan vain toista laitaa. Ja selvyyden vuoksi olkoon laita oikean puoleinen.

  3. Sakari, miksi oikea laita? Jalankulkija liikkuu autotiellä vasempaa laitaa, joten jalankulkijat ovat muutenkin tottuneet kulkemaan vasemmalla kun jakavat tietä auton kanssa. Vasemmalla kulkeva jalankulkija näkee lähestyvän ajoneuvon (moottoriajoneuvon tai polkupyörän), kun taas oikealla kulkevaa jalankulkijaa ajoneuvo lähestyy takaa ja jos hän ei huomaa sitä äänestä, silloin voi syntyä vaaratilanteita.

  4. Itse asiassa laissa ja asetuksessa puhutaan hyvin vähän ”kevyestä liikenteestä”, ja varsin paljon polkupyörä- ja jalankulkuliikenteestä. Toki ne vähäisetkin maininnat kevyeen liikenteeseen ja sen väyliin pitäisi poistaa jo ihan sen takia, että ne ovat kovin epäselviä.

  5. No tuosta oikean laidan vaatimuksesta olen valmis luopumaan, Sinulla Timo on hyvä perustelu vasemmalle laidalle. Pääasia kuitenkin on, että kulku sallittaisi vain toisessa laidassa.

  6. Myös LVM oli sitä mieltä, että pyöräily ja kävely pitää erottaa toisistaan, niin eikö siten myös yhdisteväylät pitäisi muuttaa erotelluiksi.

    Jatkossa olisi vai 1) kulkumuodot eroteltuja (erotteluviiva), tai 2) kulkusuunnat eroteltuja (katkoviiva = kaistaviiva) ja niissäkin molemmissa selkeät ja riittävät tiemerkinnät. Ei enää joka puolella hortoilevia musiikkia kuuntelevia alas katsovia kävelijöitä.

    ”Liikenteen suunnittelussa kävelyä ja pyöräilyä käsitellään erillisinä
    liikennemuotoina ja liikenneratkaisuissa ne otetaan huomioon
    tasavertaisina muiden joukossa” (LVM)

  7. 22. Kielletään mopojen mahdollisuus käyttää pyöräkaistaa

    ”Tulevaisuudessa pyörätaskuja rakennetaan myös 1-suuntaisten pyöräteiden risteysalueille, jolloin pyöräilijä saapuu taskuun pyörätiestä jatkuvaa pyöräkaistaa pitkin. Eli nykyinen asetus mahdollistaa pyöräilijän ja mopoilijan saapumisen eri väylää pitkin yhteiseen taskuun.”

    ”Mopon rakenteellinen nopeus on 45km/h, arkipyöräilijän keskinopeus on n. 18km/h. Lisäksi pyöräkaistoja on tarkoitus tehdä vain sellaisille kaduille, missä jo tällä hetkellä on mopoilu sekaliikenteessä helppoa ja turvallista. Esimerkiksi Runeberginkadun pyöräkaistoilla 40km/h kulkeva mopo on vaaraksi sekä itselleen että muille. Sen lisäksi jo nyt rakennetuissa, sekä tulevaisuuden ratkaisuissa (Konalantie, Malminrinne, Runeberginkatu, Ruoholahdenkatu… ja Mechelininkatu jne.) pyöräkaista nousee välillä pyörätieksi, missä mopolla ajo on kielletty. Miksi virkamiehet, poliitikot ja liikennevirasto haluaa mopoille vaaralliset ja katkeilevat väylät, kun turvallinen ja katkeamaton ajorata olisi paras vaihtoehto? ” (lainaukset Kaupunkifillarin artikkelista http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/08/20/autot-pois-kaistoilta-mopot-myos-taskuista/ )

  8. Heikki Hakalan viesti toisesta ketjusta:

    Autoilijoista 99% antaa pyöräilijän ylittää pyörätien jatkeen suojatietä pitkin, vaikka pyöräilijä nykyisen lain mukaan on väistämisvelvollinen.

    Nyt ollaan tieliikennelakia muuttamassa. Eikö olisi syytä kirjata uuteen lakiin todellinen käytäntö, joka lisää selvästi pyöräilijän turvallisuutta?

  9. Otetaanko lakimuutoksessa minkälaista kantaa sähkömoottorilla varustettuihin polkupyöriin? Sähkömoottorilla varustettu polkupyörä on mielestäni moottoroitu ajoneuvo. Sähkömoottorilla varustettu polkupyörä kulkee äänettömästi ja moottorin avulla sillä pääsee useimpia pyöräilijöitä huomattavasti nopeammin. Ovat nopeutensa puolesta miltei verrattavissa mopoihin, mutta moottorin ääni ei kuulu.

  10. Täsmennystä sähköpyöräjuttuun: Wikipedian mukaan sähkökäyttöiselle pyörätuolille on määrätty maksiminopeudeksi 15km/h, mutta lainsäädännön mukaan polkupyöräksi katsottaan sähköavusteinen polkupyöryörä, jonka moottoriapu voi kestää 25km/h nopeuteen saakka. Olisiko tuo 25km/h nopeus syytä pudottaa sähköpyörätuolin tasolle, eli 15km/h?

    1. Eihän 25km/h ole mikään tavaton pyöräilynopeus. Moottorikäyttöisen invalidiajoneuvon 15km/h on suurin nopeus, millä sen käyttäjää pidetään jalankulkijana (tieliikennelaki 45 §.) Pyöräliikenne ja jalankulku ovat kaksi ihan eri asiaa, eikä polkupyörien nopeutta pidä rajoittaa jalankulun tasolle.

  11. Käsiteltäessä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden, myös lenkkeilijöiden nopeuksia huippu maratoonarit juoksee 42km 20km/h nopeudella. Hyvä kuntoilija (maraton 3h) 14km/h ja kaverini, perus perheenisä päätti päästä kuntoon keskimatkoilla. 5km 17 minuuttiin = 17,6km/h. Eli perus jampat juoksee lenkkiä yli 15km/h, niin kyllä fillarilla pitää kovempaa päästä.

    Takaisin aiheeseen. Väistämissäännöt tasa-arvoisissa risteyksissä yhteneväisiksi riippumatta tuloväylästä.

    Toisekseen huonon liikenneinfran suunnittelu/toteutus pitäisi kriminalisoida. Hieman subjektiivinen aihe, mutta suunnitteluohjeet pitäsi saada sille tasolle, että selkeä niiden rikkominen pitäisi vähintään perustella hyvin kaikkien liikennemuotojen kannalta.

    Heijastimien vaatiminen polkimiin pois terveisin lukkiksia harrastava (maasto)sinkuilija.

  12. Niinpä, ei polkupyörien nopeutta ole syytä rajoittaa jalankulun tasolle, Mutta nyt onkin kyse moottoriavusteisesta polkupyörästä. Mopot ollaan häätämässä kokonaan pois taajamien kevytväyliltä. Miksi pitäisi sallia tilalle moottoriavusteisena keskimääräistä liikennevirtaa nopeammin – ja äänettömästikin – kulkeva moottoroitu ajopeli. Moottorin tuoma apu pitäisi fokusoida rakenteellisin vaatimuksin vauhdin lisäämistarkoituksen sijasta enemmänkin hyödyttämään ylämäkiajoa. Ylämäet on mielestäni monelle se suurin este pyörällä liikkumisessa, eikä pärjäämättömyys tasaisella harvoille huippujuoksijoille.
    Rohkenen muuten olla sitä mieltä, että Tuomon mainitsema ”perusjamppa” ei juokse lenkkejään yli 15km/h vauhdilla. Näin arvelen, kun katselen noiden ”perusjamppojen” askellusta lenkeillään. Ja entisaikoja harvemmassa on alle 3h maratoonaritkin – ainakin Finlandiamarathonin tuloksien perusteella arvioiden. Kilpajuoksijat on luku erikseen. En juossut aikoinaan minäkään lenkeillä 4min/km = 15km/h vauhdilla, vaikka pääsin sentään 5 maratonistani kolmesti alle 3h ajassa.

  13. Pyörätien käyttövelvoitetta pitää muuttaa, vain siten voidaan turvata pyörätiellä pyöräily kaikille (uusia pyöräilijöitä tulee jatkossa päivittäin, ja jotta ne pyöräilevät jatkossakin, sen pitää olla mukavaa ja turvallista. Sillä vain uusilla pyöräilijöillä voidaan nostaa nykyistä kulkutapaosuutta).

    Kovaa polkevat + sähköavusteiset pitää päästää ajoradalle. Sähköavusteinen Bullit täydessä lastissa 25km/h pyörätiellä ei ole enää kenellekään turvallista.

  14. Sekä käsitteistössä mainittiin pyöräkaista, että kohdassa 2.3 (Pyöräkaista ja pyörätasku), mutta mikä oli muutos verrattuna nykyiseen. Sitä en huomannut, vai oliko sitä edes?

    Mm. täällä on jälleen ratkaisuja missä välillä ajellaan pyöräkaistaa, välillä pyörätietä. Soveltuuko pyöräkaista mopoilulle? vai pitäsikö lakia yksinkertaisesti ja nopeasti muuttaa. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-15_Kslk_27_El/80FA0024-0BF8-4717-9384-6DC1A2877303/Liite.pdf

  15. Tästä vielä pari sanaa lisää.

    Jalankulkua ja polkupyöräliikennettä koskevat ihan eri liikennesäännöt. Siispä tieliikennelaissa on hyvin vähän tarvetta puhua näistä yhteisellä termillä. Hyvä niin.

    Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslaissa puhutaan hyvinkin paljon kevyestä liikenteestä. Se olisi hyvä korjata. Laista myös selviää ettei kevyt liikenne tarkoita pelkkää jalankulku- ja pyöräliikennettä; se on ”gång-, cykel- och mopedtrafik”.

  16. Ei tosiaankaan pidä rajoittaa! Sähköpolkupyörät eli pedelecit ovat polkupyöriä, niitä pitää polkea, muuten eivät liiku, moottori vain keventää polkemista Ja 25 km raja tarkoittaa, että sitä nopeammin voi mennä, mutta silloin sähköavustus kytkeytyy kokonaan pois päältä ja mennään lihas/painovoimalla. Sähköpyörät, jotka liikkuvat polkematta ovatkin nykylainsäädännön mukaan mopoja. Pedeleceissä on polkupyöräliikenteen tulevaisuus, kun väestö ikääntyy samaan aikaan, kun pyöräily yleistyy, niiden käyttöä pitää lainsäädännössä tukea, eikä rajoittaa.

Vastaa