Geneve vs. Helsinki – Osa 1 – Miten pyöräily näkyy katukuvassa?

keskiviikko, 27. huhtikuuta 2011

Teksti aloittaa vertailevan kirjoitussarjan pyöräilykäytännöistä Genevessä, Sveitsissä. Sarja esittelee paikallisia pyöräilyyn liittyviä ratkaisuja kuvin ja havainnoin, hyvine ja huonoine puolineen. Ideana on tutkia, mikä toimii. Genevessä asuu 200 000 asukasta ja suur-Geneven alueella 2 miljoonaa asukasta. Ensimmäisessä osassa näytetään, miten pyöräily voi näkyä kaupunkikuvassa:

Kuva 1: Rue des Alpes on yksi keskustan pääkaduista. Se johtaa Geneven rautatieasemalle (pikkaisen kuin Mannerheimintie Helsingissä tai Hämeenkatu Tampereella, mutta lyhyempi). Pyöräilijän baanaa väritetään punaisella risteyksissä ja lisäksi päällystys on erilainen. Neljästä kaistasta pyöräilijöille on oma kaistansa, yksi busseille ja kaksi autoille. Merkinnät ovat selkeät. Julkinen liikenne ja pyörätiet erottuvat keltaisilla viivoilla. Kaistat ovat vapaita autoilijoista.

Kuva 2: Pyöräilijällä on oma kaista muun autoliikenteen seassa. Kaistaa ajetaan liikennevaloihin. Kun autot ja pyöräilijä kääntyvät kuvan pään risteyksestä vasemmalle, pyöräilijöillä jatkuu pyöräkaista tien oikeassa reunassa.

Kuva 3: Pyöräilijä tulee Rue des Alpesille pieneltä sivukadulta. Katu jota pyöräilijä tulee on autoille yksisuuntainen, mutta pyöräilijöille kaksisuuntainen. Kääntymistä varten pyöräilijällä on kadussa omat merkintänsä. Lisäksi jalkakäytävän yli pääsee kääntymään helposti luiskaa pitkin, missä pääkadun pyöräkaista odottaa.

Yleisesti: Kaupungilla pyöräillessä tulee fiilis, että pyöräilijä on osa kaupunkiliikennettä. Kylttejä, merkintöjä ja ohjeita on enemmän. Autoilijat tiedostavat pyöräilijät liikenteessä. Tuntuu, että pyöräilijä näkyy liikenteessä. Ei jää kellekään kakkoseksi.

Joni Karjalainen

avatar

Asuu Helsingissä, fiilistelee kestäviä kaupunkitilan ratkaisuja aina kun löytää niitä ja kirjoittaa siinä sivussa graduakin.

Lisää tältä kirjoittajalta

16 thoughts on “Geneve vs. Helsinki – Osa 1 – Miten pyöräily näkyy katukuvassa?

  1. Haa Pekka, tunnen hyvin kuvan kadun, Rue du Fribourgin. Pitää tsekata seuraavan kerran, onko tilanne sama kuin linkin kuvassa (myös yksisuuntaisella Rue du Fribourgilla voi pyöräillä kahteen suuntaan, mikä on loistavaa).

    Yleisesti pyöräkaistat ovat mielestäni kuitenkin suhteellisen vapaita. Street View-linkin väärästä pysäköinnistä huolimatta tuntuu, että autoilijat Genevessä osaavat kohtalaisesti odottaa mahdollisia pyöriä, vaikka ajotavat olisivat välillä välimerellisiä.

    Myös monien suomalaisten kaupunkien ydinkeskustojen pikkukortteleissa on yksisuuntaisia katuja ja näillä pyöräily kahteen suuntaan olisi erittäin kätevää. Mutta lakiuudistusesitys aiheesta Suomessa ei tainnut mennä vielä läpi?

    Pyörien pysäköinnistä tulee muuten lisää tulevissa kirjoituksissa.

    1. Niin ja vaikka olisikin autoja parkissa ja fillari ohittaa ne nöyrästi keskeltä katua/autokaistaa, niin toisten autoilijoiden viha ei kohdistu pyöräilijään, vaan pysäköineeseen autoilijaan (siis vain suomalaisella luonteella varustettu autoilija vihastuu). Keskieurooppalaisella luonteella otetaan vain lungisti matalalla sykkeellä.

      1. Ja Jari, juuri tätä lunkiutta ja yhteisymmärrystä soisi yhtä lailla Suomeen. Itse asiassa koko vastakkainasettelu on vaan niin väsynyttä ja nähty.

        Martin Malmö-linkki on oiva esimerkki nokkelasta, luovasta ja positiivisesta pyöräilyn edistämisestä.

    2. ”Myös monien suomalaisten kaupunkien ydinkeskustojen pikkukortteleissa on yksisuuntaisia katuja ja näillä pyöräily kahteen suuntaan olisi erittäin kätevää. Mutta lakiuudistusesitys aiheesta Suomessa ei tainnut mennä vielä läpi?”

      Liikenne- ja viestintäministeriön järjestämällä lausuntokierroksella ilmeni, että asia oli huonosti valmisteltu: monet lausunnonantajat olivat saaneet väärän käsityksen, että muutos tekisi automaattisesti kaikista yksisuuntaisista kaduista sellaisia, että niillä saa ajaa pyörällä molempiin suuntiin.

      Siksi asia pudotettiin pois. Eli seuraavalla hallituskaudella pitäisi yrittää uudestaan, mutta LVM:n on silloin huolehdittava tarkemmin käyttämistään sanamuodoista.

      Brysselissä, josta kirjoita tätä, yli 80 % yksisuuntaisista kaduista on muutettu liikennemerkillä sellaisiksi, että niitä saa kulkea molempiin suuntiin. Toimii täällä todella hyvin. Kaikki autoilijat tietävät täällä, että vastaan tuleva pyöräilijä on luvalla liikkeellä.

      Ne kadut, joilla uudistusta ei ole tehty, ovat sellaisia, että niillä ei pidäkään pyöräillä kuin autoliikenteen suuntaisesti – esimerkiksi ovat liian leveitä tai ajonopeudet ovat muutoin liian korkeita.

        1. Joo ja ei. Fredalla on etelään menevä kaista Bulevardilta etelään, jota autot eivät saa käyttää. Eli fillaroijat ja ratikat jakavat tämän. Hoidettu ”moottoriajoneuvoilta kielletty”-liikennemerkillä:

          Fredan yksisuuntainen pätkä

          En muista tarkkaa muotoa lakiesityksestä, ehdotettiinko siinä pyöräkaistojen sallimista yksisuuntaisille kaduille vastavirtaan. Fredan malliin pitäisi olla täyskokoinen kaista toiseenkin suuntaan, eli ei liene yleistettävissä.

          1. Nyt en ihan tajunnut. Mikä estää yleistämästä Fredan mallia ja rakentamasta katua, jossa yhteen suuntaan kulkee ainoastaan pyöräkaista ja toiseen tavallinen ajokaista?

  2. Fredahan ei siis tuolla välillä ole yksisuuntainen, vaan siinä on ainoastaan kielletty moottoriajoneuvoilla ajo toiseen suuntaan. Itse tuosta yleistämättömyydestä kirjoittaessani ajattelin täysikokoisen ajoradan kaistan kokoa – niitä ei ihan jokaiselle yksisuuntaiselle mahdu, ja se pelkän pyöräkaistan laittaminen vastakarvaan ei ole sallittu, koska sitä koskeva lakimuutosehdotus kaatui. Lakituntijat voivat täydentää, mikä pykälä sen tällä hetkellä kieltää.

  3. Tällaistakin järjestelyä Helsingistä löytyy:
    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.157587,24.879213&spn=0.00394,0.009645&z=17&layer=c&cbll=60.157587,24.879213&panoid=PHX7q4wOJDwodUYAthQkcw&cbp=12,314.34,,0,22.63

    Tuokaan ei ole juridisesti yksisuuntainen katu. Kuvaa kääntämällä näkee, että toiseen suuntaan on liikennemerkki ”kaksisuuntainen liikenne” polkupyörän lisäkilvellä.

    Pyöräkaistaa ei ole merkitty katuun, mutta käytännössä tilanne menee niin, että autot väistävät vastaantulevia fillareita, koska ohittaessaan pysäköityjä autoja ne joutuvat ylittämään kadun (kuvitellun) keskiviivan (esimerkkinä linkin kuvassa näkyvä lähestyvä punainen pakettiauto).

    Erinomaisen toimiva ratkaisu vähäliikenteisillä sivukaduilla. Vilkkaassa liikenteessä tuo järjestely ei oikein toimi, koska liikenne ei mahdu kunnolla kohtaamaan.

    1. Tuohan on erikoinen ratkaisu. Ei välttämättä aivan tieliikennelain mukainen? Kukakohan tuonkin on piirtänyt ja koska (+katusuunnitelman)?

      Kerran eräs KSV:n virkanainen totesi, ”että ei riitä pelkkä valkoinen sulkuviiva erottamaan väärään suuntaan kulkevaa pyöräkaistaa, vaan ratkaisun pitää olla rakenteellinen”. En tiedä mihin lakiin tuo väite nojaa, mutta hölmöähän se on, jos riittävän leveään ja vain toisella puolella pysäköinnin sallivaan katuun ei voi tehdä vastavirtaista ei-pysäköinnin puolelle edullisesti. Ja varsinkin jos sille olisi oikea tarve, eli jo nyt sitä ajellaan laittomasti väärään suuntaan.

      1. Ainakin 80-luvulta asti tuo järjestely on ollut olemassa, kenties kauemminkin. Pyöräliikennettä kyseisellä kadulla on ehkä jopa enemmän kuin autoliikennettä. Pyörille tuo on luonteva läpikulkureitti, autoille ei.

Vastaa