Kalasataman katusuunnitelmia: Parrulaituri

perjantai, 4. maaliskuuta 2011

Yleisten töiden lautakunta käsittelee Kalasataman eräiden katujen katusuunnitelmia kokouksessaan tiistaina 8.3.2011. Alla on Parrulaiturin suunnitelmapiirrokset. Suunnitelmissa on pyöräilyn kannalta sekä paljon hyvää että joitakin kysymyksiä herättäviä kohtia.

Parrulaituri välillä Junonkatu-Capellan puistotie
Käännökset on suunniteltu erityisen luontevasti: pyörällä käännytään aina loivassa kulmassa, mikä on huomioitu ansiokkaasti kaarevina käänteinä aiempien vuosikymmenten suorakulmaisten käännösten sijaan.

Aivan erinomaista on, että pyöräteiden asfaltti on punaista. Se auttaa jalankulkijoita erottamaan, missä kulkee jalkakäytävä ja missä taas pyörätie.

Parrulaituri välillä Arielinkatu-Junonkatu
Myös risteysten yksityiskohtien suunnittelu vaikuttaa kiitettävältä. Kun pyörätie laskeutuu ajoradan tasalle risteysalueilla, pyöräiljän tarkkaavaisuus herää; tämä ohjaa hidastamaan risteysalueella, kuten pitääkin.

Neljäs kiitosta ansaitseva yksityiskohta on pyöräteiden yksisuuntaisuus. Se merkitään kaistaviivoin ja nuolin. Myös suunnitelman varsinaisen toteutuksen yhteydessä on korostettava selkeitä ja riittävän toistuvia katumerkintöjä.

Parrulaituri Kalasatamanpuiston kohdalla

Sen sijaan ihmettelen, miksi Parrulaiturin pyörätiet on suunniteltu kulkemaan vain toisella puolella katua. Tämä poikkeaa Kalasataman alueen muista kaduista, joilla yksisuuntaiset pyörätiet kulkevat selkeästi eri puolilla katua.

Lisäksi Helsingin uudet pyöräväylät pitäisi mieluiten toteuttaa niin, että ne kulkevat fyysisesti matalammalla kuin jalkakäytävät. Näin siksi, että pyöräilystä tulee sujuva, nopea ja häiriötön liikennemuoto vain erottamalla pyöräväylät rakenteellisesti sekä jalkakäytävistä että ajokaistoista.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

5 thoughts on “Kalasataman katusuunnitelmia: Parrulaituri

  1. Hmmmm.

    Ainoa järkevä syy tuohon kaksisuuntaisuuteen on ilmeisesti rannan läheisyys (on ihan vieressä?) ja sen johdosta oleva kiva näköalapyörätie. Varsinkin jos toisella puolella ei ole palveluita, ja rannan ja pyörätien väliltä niitä löytyy. En kyllä muuta selitystä yksisuuntaisen ajatustavan vallitessa keksi. Ja mikä estää ajamasta kadulla (parrulaituri) vaikka molempiin suuntiin?, asukaskadulta 30km/h:ta ainakin piirrustuksesta se näyttää.

    Arielinkatu rantaan päin näyttäisi olevan yksisuuntainen. Siitä voisi oikoa/poistaa tuon lenkuran ja luopua suojatienjatkeista/pyöräkaistan pätkistä molemmin puolin. Ainoa suojatienjatke parrulaiturikadun ylitykseen. Muuten ajo normaali liikennesääntöjen mukaisesti.

    Noista nuolista olen hieman eri mieltä. Minusta täysin turhia. Pidättäydyttäisiin vain 90cm leveissä pyöräsymboleissa ja pyöränsuunta kertoo ajosuunnan ja välimatka kuvien välillä max 25-30m + vaaralliset paikat. Ja kaksisuuntaisen ollessa kyseessä pyöräkuva pari aina vierekkäin, ei tipottaen.

    Hmm.

  2. Ööh, Martti, mistä päättelit, että ”pyörätie laskeutuu ajoradan tasalle risteysalueilla”? Vai tarkoititko, että ajoradalle laskeudutaan perinteisesti töksähtävän reunakiven yli? Jokaiseen risteykseen on nimittäin ohuella katkoviivalla piirretty luiskattu reunatuki (eli nk. esteettömyysreunatuki, joka tosin muistuttaa enemmän esteellisyysreunatukea). Ja tärkeää tässä on huomata se, että reunatuki on piirretty nimenomaan pyörätien ja ajoradan väliin, eikä suinkaan pyörätien ja jalkakäytävän väliin! Detaljina vielä sellainen huomio, että reunakivi on myös Arcturuksenkadun itäpäässä kohdassa, josta noustaan Capellan puistotien pyörätielle. Ko. kohdassa ei pitäisi olla jalankulkijoita (eikä siis näkövammaisiakaan) lähimainkaan.

    Suunnitelmaselostuksissakaan ei mainita pyörätien tasosta mitään (en ainakaan huomannut). Löysin vain tämän kohdan: ”Pyörätie erotetaan viereisen jalkakäytävän asfaltista harmailla nupukiviraidoilla.” Korkeuserosta ei siis ole kyse. Mutta korjatkaa toki, jos tulkitsen piirroksia väärin.

    Ei tämä nyt näytä alkuunkaan siltä miltä pitäisi. Ja mutka Arielinkadun ja Parrulaiturin risteyksessä pitäisi todellakin oikaista. Nythän siinä joutuu kääntymään 90 astetta Arielinkadulta tulevan oikealle kääntyvän väistämisvelvollisen autoilijan eteen. Kovin on perinteikäs ratkaisu!

    Reunakivien lisäksi vielä toinen juttu: Onko tässä vaiheessa suunnittelua tiedossa, että alueelle tulisi sellaisia toimijoita, jotka vaatisivat tavarantoimittajille LAST-ruutuja? Tämäkin pitäisi huomioida. Eli millaista liiketilaa tulossa, tarvitaanko pyöräpysäköintiä? Pyöräparkkitolppia voi tietysti lisätä jälkikäteenkin, mutta kai se on helpointa tehdä heti. Jälkikäteen voi olla vaikeaa poistaa yksi autoparkkiruutu ja muuttaa se pyöräpysäköintiin. Tällaisesta nousee hirveä älämölö.

    Näitä Kalasataman suunnitelmia on ollut tavalla tai toisella esillä aiemminkin, mutta onko mistään tehty vielä lopullisia päätöksiä? Jos joku kadunpätkä on jo hyväksytty, niin ei näistäkään enää reunakiviä lähdetä muuttamaan. Vai?

    Timo

  3. Arielinkadun ja Parrulaiturin risteys on selvästi huonoin kohta.

    Arielinkadulta etelään tullessa pyöräily siirtyy pois ajoradalta ja tekee todella tiukan S-mutkan aivan turhaan. Monessa paikassa, mm. Parrulaiturilta lännestä Arielinkadulle pohjoiseen kääntyvä kohtaa 10-senttisen reunakiven, kääntösäde pyörätien jatkeelle 0. Päinvastaiseen suuntaan mennessä vallitsevan lainsäädännön mukaan on koukattava risteyksen lounaiskulman kautta, kahden pyörätien jatkeen ja kolmen tiukan mutkan kautta.

    Arielinkadun vastakarvaan ajamisen mahdollistava pyörätie on hyvä.

    Koskas nämä ovat olleet esillä? Muistutuksia on turha tehdä lautakuntakokouksen aatonaattona.

  4. Nyt tuolla alkaa jokainen uhkakuva valmistumaan (^ jarin (siis mun), TJH:n ja Pompon). Jo pelkästään pyöräsivistystä ajatellen toivon että jokainen tekisi viikonlopun pyöräretken tuonne. Nyt on jälleen hyvä tilaisuus arvioida, mikä on Helsingin laadullinen taso tammikuussa 2014.

    Suunnitelmat runnottiin kiireellä läpi, ettei aikataulusta myöhästytä. Nyt 200 metriä on valmiina, mutta yhtään taloa tai mitään muutakaan ei vielä ole. Lisäksi pyörätit ja jalkakäytävät alkaa tyhjästä ja päättyy tyhjään. Tuolla olo on kuin olisi jossain edesmenneessä ja tuhoutuneessa paikassa. Talot ränsistyi ja purettiin, mutta ainoana muistona menneestä on pala katua.

    Suosittelen visiittiä lämpimästi, ja eväiden kera.

Vastaa