Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, kommentteja

keskiviikko, 10. marraskuuta 2010

Helsingin seudun liikenne (HSL) on julkaissut luonnoksen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi 2011 (HSL2011). Kaupunkifillari aikoo antaa suunnitelmasta oman kommenttinsa, ja pyrimme myös aktiivisesti välittämään kommenttejamme eri kuntien Vihreille luottamusmiehille.

Tässä ensimmäisiä omia huomioitani, mitä lisäyksiä ja muutoksia ajattelin suunnitelmaan ehdottaa. Kommentoikaa, jos keksitte muita puuttumisen aiheita. HLJ2011 on jo itsessään satasivuinen, ja siihen liitteet ja taustaselvitykset päälle, joten koko settiä harva ehtii tai jaksaa lukea. Viestin lopussa on listattu pyöräilyn kannalta mielenkiintoisia kohtia.

Toteuttamisvastuut

Pyöräilyn (ja jalankulun) osalta konkreettiset toimenpiteet ovat melko abstrakteja, eikä niille ole mainittu toteuttamisesta vastuullista tahoa. Tämä lisää riskiä, että hankkeet myös jäävät toteuttamatta. Kaikille pyöräilyn ja jalankulun hankkeillekin tulisi määritellä toteuttamisesta, tai ainakin koordinoinnista vastuullinen taho.

Pienten hankkeiden aiesuunnitelma

Suunnitelmassa korostetaan pienten ja kustannustehokkaiden hankkeiden ensisiajaista roolia (sivun 93 taulukossa 1. sija). Lähes kaikki pyöräilyä edistävät hankkeet ovat juuri tälläisiä pieniä ja kustannustehokkaita hankkeita.

Kuitenkin nämä hankkeet on suurelta osin väljästi määritelty, ja niiden vastuut ovat osin epäselviä. Pienistä hankkeista tulisi tehdä HSL:n ja kuntien yhteinen aiesopimus, jossa listataan hankkeita ja hanketyyppejä, ja sitoudutaan niiden rahoitustasoon.

Pyöräilyn fokus lyhyisiin matkoihin.

On hyvä, että suunnitelmassa pohditaan seudullisia pyöräreittejä. Kuitenkin valtaosa osa pyörämatkoista on alle 5km pitkiä, eikä siis kovinkaan seudullisia. Pyöräväylien kehityksen painopiste tuleekin olla seutureittien lisäksi paikalliskeskusten alueellisessa saavutettavuudessa, sekä Kehä yhden sisäpuolisella alueella. Konkreettisia ehdotuksia tähän liittyen on lueteltu alla.

Konkreettisia hankkeita

Seuraavat pyöräilyä tai jalankulkua edistävät hankkeet pitäisi lisätä suunnitelmaan:

1) Kaikille raskasraideasemille ja jokerin pysäkeille pitäisi tehdä saavutettavuustarkastelut, ja niiden pohjalta kehittämissuunnitelma. Saavutettavuustarkastelussa mitataan tosiasiallisesti 400 metrin kävelyllä saavutettavissa oleva alue, ja kehittämissuunnitelmassa arvioidaan miten sitä voisi kasvattaa. Esimerkiksi lisäportaat Käpylän asemalle lyhentäisivät kävelymatkaa Metsälän suuntaan 150 metriä.

Laajemmin saavutettavuustarkasteluista puhutaan mm. Human transit blogissa, josta ylläolevat kuvat on otettu. http://www.humantransit.org/2010/11/san-francisco-a-rational-stop-spacing-plan.html

2) Kaikille raskasraideasemille ja jokerin pysäkeille tulisi tehdä pyöräilyn saavutettavuustarkastelu 2 kilometrin säteellä ja kehittämissuunnitelma. Tarkastelussa tulee selvittää tehokkaat reitit eri suunnista asemalle, sekä asianmukaiset liityntäpysäköintitilat pyörille. Yli 2km päästä asemaa ei sinänsä tarvitse enää huomioida, vaan asemille johtavat reitit integroituvat osaksi seutrureittiverkostoa.

3) Mainittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen tulee varata rahaa pienten hankkeiden aiesopimuksessa.

4) Kaikille runkolinjojen pysäkeille tulisi laatia vaihtovaivatarkastelut, joissa arvioidaan vaihdoissa tarvittava kävelymatka, odotustilojen sopivuus, matkustajainformaatio sekä muut järjestelyt. Tarkastelujen pohjalta tulee laatia myös kehittämissuunnitelmat.

Esimerkiksi Pasilassa K-junasta Ysiin vaatii useamman sadan metrin kävelyä laiturilta pysäkille. Rakentamalla 1. raiteelle sivulaituri toisellekin puolelle matka supistuisi muutamaan kymmeneen metriin.

5) Suunnitelmassa ehdotetaan parempaa teidotusta pyöräväylien talvikunnossapidosta, että pyöräilijät saisivat reaaliaikaista informaatiota. Tämä ei riitä, vaan lisäksi väyliä pitää myös pitä kunnossa. Suunniteltu laatuverkosto tulee pitää talviajettavassa kunnossa kokonaisuudessaan vastaavin standardein kuin autoilun päätietkin.

6) Pienten hankkeiden aiesuunnnitelmassa tulee varata vuotuinen raha keskeisten pyöräväylien kuntoselvitykseen ja perusparannukseen kussakin kunnassa. Pyöräväylien laadun nostaminen on halpaa, ja parantaa pyöräilyn sujuvuutta ja siten kulkutapaosuutta merkittävästi.

7) Kaikilla seudun kunnilla ei ole varaa palkata ammattimaisia pyöräliikennesuunnittelijoita. HSL:n tuleekin luoda pyöräväylien suunnittelutapaohjeet kuntien avuksi. Perustana työlle voi toimia Helsingissä valmistumassa olevat suunnittelutapaohjeet, joihin lisätään maaseutumaisempiin oloihin sopivat ohjeistukset.

8 ) Kaikilla raideliikenteen asemilla ja Jokerin pysäkeillä tulee tarjota laadukas pyöräparkki. Parkin tulee olla sateelta suojattu, valaistu ja vartioitu. Romupyörät tulee siivota pois säännöllisesti. Pyöräkaappeja ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa, koska ne vievät liikaa tilaa eivätkä ole kustannustehokkaita. Parkkien yhteydessä tulee varautua kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamiseen.

Luonnos on erittäin optimistinen liikennehankkeiden rahoitustason suhteen. Jos ja kun, rahoitus ei toteudu toivotussa suuruudessa, on tärkeää, että halvat ja erittäin kustannustehokkaat kävelyä ja pyöräilyä edistävät hankkeet toteutetaan ensimmäisenä.

HSL2011 luonnos löytyy täältä:
http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/aineistot/hljluonnos/Sivut/default.aspx

Relevantteja osia pyöräilyn kannalta ovat:

  • Luku 5.3, s. 53-62
  • Luku 5.6, s. 72-86
  • Liite 1, sivut 11-12

Lisäksi mielenkiintoinen on taustaraportti ”HLJ 2011 Kävely ja pyöräily Helsingin seudulla”
http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/Documents/24_K%C3%A4vely%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4ily%20Helsingin%20seudulla.pdf

3 thoughts on “Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, kommentteja

  1. Nimenomaan tuo kävely- ja fillarimittakaava on olennaista, eikä tämä voi olla kustannuskysymys, hyödyt suhteessa kustannuksiin verrattuna uudishankkeisiin on niin paljon suurimmat. Tingitään sitten vaikka uusista teistä tai radoista.

  2. Hyvä Otso, että jaksat! Yritän vilkaista ainakin noita huomioimiasi kohtia. Huomautuksessa kannattaa ehkä jopa ehdottaa suoria tekstimuotoiluja, koska se helpottaa lausunnon käsittelijän työtä sikäli, jos huomautus päätetään huomioida.

    Mikäs onkaan dedis?

Vastaa