Kaupunkifillari-blogin lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muistioon pyöräilyyn liittyvistä säädöksistä

maanantai, 18. tammikuuta 2010

Oheinen lausunto on tänään lähetetty LVM:lle. Kiitos kaikille hyvistä ideoista, ja mahdollisista typeryyksistä ja virheistä voi syyttää lähinnä minua.

Otso

————-

Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muutosehdotuksista eräisiin jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liityviin säädöksiin (LVM098:00/2009).

Lausunnon antajat Kaupunkifillari-blogin kirjoittajat ja Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmä katsovat, että muutostyön tavoiteet ovat hyvät ja linjaukset pääosin oikeita. Joissakin yksityiskohdissa on kuitenkin parannettavaa, erityisesti mitä tulee pyörätien käyttöpakkoon.

Yleiset linjat

Kannatamme muutosehdotusten tavoitteita edistää pyöräilyä ja jalankulkua, niiden turvallisuutta sekä selkeyttää säädöksiä. Tästä lähtökohdasta näemme muutamia parannuskohteita ehdotuksissa.

Mitä tulee turvallisuuteen, ajorataan liittyvä pyöräkaista on lähes aina turvallisempi ratkaisu sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille kuin reunakiveyksellä ajoradasta erotettu ja jalkakäytävän yhteyteen tehty pyörätie. Kaupunkioloissa myös ajoradalla ajaminen on usein turvallisempaa kuin pyörätiellä. Tämä liikenneturvallisuuden realiteetti on syytä muistaa säädöksissä.

Muistion otsikkossa mainitaan kevyt liikenne. Tekstissä siitä ei kuitenkaan puhuttu, mikä onkin hyvä. Kävely ja pyöräily ovat erillisiä liikkumistapoja, eikä niitä voi mapittaa yhden käsitteen alle. Erityisesti kaupunkioloissa pyöräily rinnastuu useimmiten enemmän autoiluun kuin kävelyyn.

Yksittäiset kommentit

Käymme tässä läpi muistiossa ehdotetut muutokset yksi kerrallaan.

1. Jalkakäytävän määrittely

Ajoradan yhteyteen rakennettu pyöräkaista on lähes aina korotuksella erotettua pyörätietä parempi vaihtoehto niin kaikkien osapuolten turvallisuuden kuin liikenteen sujuvuudenkin kannalta. Toisaalta nykytilanteessa mahdollinen ajoradan tasolla pyörätie on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, koska sitä koskevat eri säännöt kuin pyöräkaistaa.

Siksi muistiossa ehdotettu selkeytys on hyvä. Ajoradan tasoon tehdään pyöräkaistoja ja korotettuina pyöräteitä, ja nämä on syytä erottaa selkeästi.

2. Jalkakäytävällä pyöräily

Pyöräilijä ei ole avustettu jalankulkija, vaan ajoneuvon kuljettaja. Pyöräilijän nopeus ja infrastruktuuritarpeet ovat usein lähempänä autoa kuin jalankulkijaa.

Muistiossa esitetty kanta säilyttää nykytila sekä sille esitetyt perusteet ovat hyviä.

3. Töyssyistä varoittaminen

Ei huomautettavaa.

4. Pyörätien jatke

Ehdotettu lainsäädännön selkeytys pyörätein jatkeiden osalta on hyvä ja parantaa sekavaa nykytilannetta.

Muutoksen tultua voimaan tienpitäjiä tulisi kehottaa korjaamaan merkinnät pikimmiten niissä paikoissa, joissa käytetään nykyään suojatiemerkintää pyörätien jatkeena. Realistisesti on syytä olettaa, että pyöräilijät käyttävät niitä entiseen tapaan huolimatta lainmuutoksesta. Eikä vika ole heidän, vaan tienpitäjän, joka ei ole korjannut liikenneopasteita vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Pysäköinnin selkeytysehdotukset ovat myös perusteltuja ja hyviä.

Pyörätien jatkuvuuden määrittely jätetään ehdotuksessa epämääräiseksi. Ei ole selvää, jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen tilanteessa, jossa ei erikseen ole merkitty jatkumista eikä loppumista.

Olisi syytä kirjata selvästi, jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen, mikäli mitään merkintää jatkumisesta tai loppumisesta ei ole.

Ehdotamme, että pyörätie jatkuisi aina siihen asti, kunnes sen loppumisesta erikseen ilmoitetaan. Pyöräilijä ei tosiasiallisesti etsi joka risteyksen jälkeen uudelleen pyörätiemerkkejä, vaan mikäli ajorataan/pyörätiehen tehdyt merkinnät viittaavat jatkuvuuteen, kulkua jatketaan. Pyörätien merkit voidaan aina erikseen asettaa niihin risteyksiin, joissa ne ovat tarpeen.

Tämä muutos selkeyttäisi liikenneympäristöä.

5. Pyörätunnus ja ajokaistanuoli

Pyörätaskut ovat tarpeellinen lisäys kaupungeissa. Pyörätaskut voitaisiin sallia myös teillä, joilla ei ole pyöräkaistaa. Ei ole perustetta rajata niitä lain tasolla vain kaduille, joilla on pyöräkaista. Tällä tavoin pyöräilyä voitaisiin helpottaa myös niillä kaupunkien kaduilla, joille pyöräkaistojen ei koeta mahtuvan.

Sen sijaan kaduilla, joilla on pyöräkaistat, pyörätaskuista olisi syytä tehdä pakolliset liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä. Pyörätaskut tuovat pyöräilijät autoilijoiden näkökenttään ja parantavat näin liikenneturvallisuutta sekä pyöräilyn sujuvuutta.

Oikealle kääntyvien atoilijoiden oikeus käyttää pyöräkaistaa ryhmittymiseen risteyksissä on ongelmallinen, koska se voi estää pyöräilijöiden pääsyn pyörätaskuun. Sääntöä olisi syytä täsmentää.

Ehdotetut tiemerkintöjen muutokset ovat muilta osin hyviä ja kannatamme niitä.

Ehdotamme, että pyörätaskut sallittaisiin myös silloin kun pyöräkaistoja ei syystä tai toisesta ole tehty.

Ehdotamme myös, että kaduille, joilla on pyöräkaistat, tulisi tehdä aina pyörätaskut, ellei ole erityistä syytä olla tekemättä niitä.

Ehdotamme myös, että autojen oikeutta ryhmittyä pyöräkaistoille täsmennetään siten, että pyöräilijöiden mahdollisuus päästä pyörätaskuun ei vaarannu.

6. Pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla

Ehdotus pyöräilyn mahdollistamisesta molempiin suuntiin yksisuuntaisilla kaduilla, joilla nopeusrajoitus on 30km/h tai alle, on hyvä, ja kannatamme sitä lämpimästi.

30km/h nopeusalueella pyöräily molempiin suuntiin ei aiheuta merkittäviä liikenneturvallisuusriskejä, kuten kansainvälinen kokemuskin osoittaa. Autoilijat näkevät hyvin vastaantulevat pyöräilijät, ja ainoa huolellisuutta vaativa kohta ovat risteykset.

Ryhmittyminen hitailla vauhdeilla ei ole suuri ongelma. Tyypillinen 30km/h yksisuuntainen katu on joka tapauksessa tukossa kaikkiin suuntiin, jos joku kääntyy vasemmalle. Toki kaistamerkintöihin ym. syytä kiinnittää huomiota, mutta ne tulisi jättää tienpitäjän harkintaan.

Ehdotamme, että pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin voitaisiin sallia erillisellä lisäkilvellä. Myös pyöräilyn sallimista k.o. kaduilla ilman erillisiä kilpiä Tanskan mallin mukaan tulisi harkita.

Ehdotamme myös, että pyöräkaistat olisi mahdollista rakentaa molempiin suuntiin kadulle, joka on autoliikenteelle yksisuuntainen.

7. Pyörätiemerkin velvoittavuus

Pyörätien käyttövelvoite on merkittävä ongelma, ei vain pyöräilyn sujuvuudelle vaan myös liikenneturvallisuudelle. Tapa, jolla pyöräteitä on rakennettu monissa ympäristöissä harkitsemattomasti ja kokonaisuutta ajattelematta, tekee niiden käyttämisen ongelmalliseksi.

Tutkimusten mukaan kaupunkiympäristössä pyörätietä ajaminen altistaa pyöräilijän suuremmalle riskille autoihin törmäämiselle kuin ajoradalla ajaminen johtuen lähinnä siitä, että autoilijat eivät muista huomioida pyöräilijöitä risteyksissä. Lisäksi jalkakäytävien yhteyteen tehdyt pyörätiet lisäävät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisten onnettomuuksien riskiä.

Tästä syystä tulisi huolella tutkia kaikki mahdollisuudet sujuvammin yhdistää pyöräilijät ajoradan liikennevirtaan. Tekninen juristetia ei saisi olla este järkevälle säädösten kehittämiselle.

Wienin liikennemerkkisopimus ei ole riittävä peruste torpata muutosta. Kaikki maat poikkeavat sopimuksesta jonkin verran. Esimerkiksi useat vertailumaat (Norja, Hollanti) sallivat ajoradalla ajon, vaikka olisi olemassa pyörätie. Suomen nykyinen lakikaan ei tässä noudata tälläistä sopimuksen ehdotonta tulkintaa, koska ajoradalla ajo on sallittu tietyissä erityistilanteissa.

Asiantila on mahdollista korjata Wienin sopimuksen kirjainta noudattaenkin tekemällä uusi, ei-velvoittava pyörätiemerkki Norjan tapaan. Tällä voitaisiin korvata nykyiset pyörätiemerkit. Vaihtoehtoisesti myös velvoittava pyörätiemerkki voitaisiin jättää käyttöön ei-velvoittavan rinnalla, mutta se olisi omiaan aiheuttamaan sekaannusta, ellei sen käyttöä rajata erityistilanteisiin.

Vaihtoehtoisesti ei-velvoittava pyörätie voitaisiin merkitä pyörätiemerkillä, johon on lisätty Hollannin tapaan lisäkilpi. Kolmas vaihtoehto on käyttää jalkakäytävän merkkiä lisäkilvellä ”sallittu pyöräilijöille” kuten Itävallassa tehdään, mutta tämä sotii selkeystavoitetta vastaan sekoittaessaan pyöräilijät jalankulkijoihin.

"http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Zusatzzeichen_1022-10.svg/120px-Zusatzzeichen_1022-10.svg.png"
Esimerkkejä ei-velvoittavista pyörätien liikennemerkeistä: Hollannin ei-velvoittavan pyörätien merkki, Saksan liikennemerkki 1022-10 (käytetään lisäkilpenä) sekä Norjan ei-velvoittavia pyöräilijöiden liikennemerkkejä.

Ehdotamme, että velvoittava pyörätiemerkki tulisi korvata uudella ei-velvoittavalla pyörätien ohjemerkillä. Velvoittava pyörätien merkki voidaan jättää erikseen käyttöön erityistilanteisiin, joissa ajoradalla ajaminen on muista syistä kielletty (moottoriliikennetiet jne).

8. Pihakadut

Ei huomautettavaa.

Muuta

Muistiossa esitettyjen muutosten lisäksi ehdotamme, että liikennemerkkien sijoittelua pyöräteille ja muille pyöräilyväylille tulisi rajoittaa. Liian keskelle pyörätietä sijoitetut liikennemerkit saattavat viedä kolmanneksenkin pyörätien leveydestä ja heikentää merkittävästi turvallisuutta. Mikäli liikennemerkin sijoittaminen pyörätien ja ajoradan väliin on tarpeen, se tulisi sijoittaa välittömästi kiinni reunakiveykseen.

Yhteenveto

Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmä kannattaa muutosestitysten tavoitteita ja pitää ehdotettuja muutoksia pääsääntöisesti hyvinä.

Ehdotamme lisäksi seuraavia parannuksia:

  • Kohtaan 4 ehdotamme, että pyörätie jatkuisi aina siihen asti, että sen loppumisesta erikseen ilmoitetaan.
  • Kohtaan 5 ehdotamme, että pyörätaskut sallittaisiin myös silloin kun pyöräkaistoja ei syystä tai toisesta ole tehty.
  • Kohtaan 5 ehdotamme myös, että kaduille, joilla on pyöräkaistat, tulisi tehdä aina pyörätaskut, ellei ole erityistä syytä olla tekemättä niitä.
  • Kohtaan 5 ehdotamme myös, että autojen oikeutta ryhmittyä pyöräkaistoille täsmennetään siten, että pyöräilijöiden mahdollisuus päästä pyörätaskuun ei vaarannu.
  • Kohtaan 6 ehdotamme, että pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin voitaisiin sallia erillisellä lisäkilvellä.
  • Kohtaan 6 ehdotamme myös, että pyöräkaistat olisi mahdollista rakentaa molempiin suuntiin kadulle, joka on autoliikenteelle yksisuuntainen.
  • Kohtaan 7 ehdotamme, että velvoittava pyörätiemerkki tulisi korvata uudella ei-velvoittavalla pyörätien ohjemerkillä.

Kaupunkifillarin kirjoittajat pyrkivät edistämään pyöräilyasiaa kunnallispolitiikan kautta. Tuomme esille epäkohtia ja ehdotamme parannuksia taajamien, erityisesti Helsingin pyöräilyoloihin. Kaupunkifillaria ylläpitää Helsingin Vihreiden pyöräilytyöryhmä.

Kaupunkifillari-blogi sijaitsee osoitteessa http://www.kaupunkifillari.fi/

Tämä lausunton on luotu kaupunkifillarin wikissä, osoitteessa http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Pyorataskulaki

8 thoughts on “Kaupunkifillari-blogin lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muistioon pyöräilyyn liittyvistä säädöksistä

  1. Hienoa että tuokin lausunto pääsi ministeriöön huomioitavaksi! Sillä on varmasti tärkeä rooli tasapainottamassa niitä ehkä hyvin erilaisia lausuntoja joita voi ministeriöön saapua esim. liikenneturvalta tai autoliitolta. Hepokin lähetti oman lausuntonsa.

  2. Muutamia asioita en ymmärrä.

    -Pyörätaskut: Todellakin niitä tarvitaan kaikkiin valo-ohjattuihin risteyksiin, mikäli sillä kadulla saa ajaa pyörällä (kadulla ajo, pyöräkaista tai yksisuuntainen pyörätie, jossa risteyksen ylitys tapahtuu järkevästi kadulla pyöräkaistan tapaan mahdollistaen vasemmalle kääntymisen ja samalla se kivasti eriyttää ylityksessä jalankulun ja pyörän paikkoja. Suojatie ja pyöräkaista eivät mene kiinni toisissaan. Ja autoilijat huomioivat pyöräilijät paremmin.) Silläkään ei ole väliä, onko kaksisuuntaiselle kadulle maalattu keskiviivaa tai jos kääntyminen on vasemmalle kielletty. Kaikissa tapauksissa vain tasku risteykseen. Menisivät päättäjät fyysisesti ajelemaan Tukholmaan ja itse oivaltavaisivat niiden hyödyn sekä pyörille että JALANkulkijoille. Siis myös niille muutos tuo turvallisuutta.

    -Pyöräkaistalle saisi ryhmittyä oikealle kääntyessä? Siis mitä! Eikö lakimuutoksen pitänyt lisätä turvallisuutta. Kun kerta siltä pyöräkaistalta saa ajaa suoraa ja kääntyä oikealle, niin jos siihen laitetaan yksi auto odottelemaan oikealle kääntymistä estäviä jalankulkijoita, niin pitäisikö suoraan ajavan pyörän odottaa?, vai ohittaa auto vasemmalta? Ihan käsittämätön lain teksti. Pyöräkaista on PYHÄ pyöräilijöiden ajopaikka. Niille ei pysäköidä, ei pysähdytä ottamista tai jättämistä varten, eikä ryhmitytä, piste. Mulla on hyvä kuva Tukholmasta järkevästä kuorma-auton kuljettajasta, joka on päättänyt purkaa tavaran keskellä ajokaistaa häiritsemättä pyöräkaistaa. Siinä kuvassa kiteytyy kaikki. Vaikka se auto olisi suoraan pyöräkaistan päällä, niin siitä ei millään mahdu kahta kaistaa normaaliautoja ohi. Tuolla tavalla liikenne on sujuvinta. Voin meilata kuvan kiinnostuneille.

    -Yksisuuntaista katua kahteen suuntaan ajo pyörällä pitäisi ratkaista katukohtaisesti. Kaikilla niillä yksisuuntaisillakaduilla jossa on vain oikealla puolella pysäköinti, niin niihin on perin helppo tehdä sulkuviivalla eroitettu kaista vastavirtaan ja myötävirtaan ajellaan liikenteen seassa. Taas jos kadulla on molemmin puolin pysäköinti, asia on huomattavasti vaikeampi toteuttaa. Mutta katukohtaisesti.

    Muita huomioita:

    -Tieliikennelakiin pitäsi tehdä muutos 2 Luku 9§ (…Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä säännös ei koske ajoa yksisuuntaisella ajoradalla…)
    Eli kaupunkiliikenteessä tuo on äärimmäisen vanhanaikainen pykälä. Jos autot ajaisivatkin edes keskellä kaistaa tai jopa vasenta reunaa (mitä laki voisi velvoittaa), nin oikealle jäisi aina mukava tila pyöräillä ja autojonoissa pääsisi kivutta valoihin pyörätaskuun. Eli taas pyöräkaistoja tehtäisiin tarpeen mukaan, ei vain tuon edellä mainitun takia. Olisi huomattavasti mukavampaa ajaa Uudenmaankatua pitkin kun 1.5kaistasella kadulla autot olisivat suorassa jonossa ja reilusti vasemmalla. Nyt sinne kadulle mahtuu pykälän tulkitsijoita ja joustavia autoilijoita ja pyörän tehtävä on pujotella. Sinnekin voisi päättäjät mennä. Luulisi tuonkin lisäävän turvallisuutta pyörille.

    -Samoin hupaisa on tuo suojatien merkitsemistapa. Tämä koskee lähinnä pyörätelineeseen pyöränsä jättänyttä pyöräilijää. Suojatie merkitään joko merkillä TAI maalauksella. Täysin käsittämätön teksit talviseen suomeen. Tällä hetkelläkin noin 30% suojateistä on poissa ja niitä on mm. Kaartin poliisitalon edessä, pohjoisespalla mikonkadunkulmassa yms… Siihenkin olen odotellut jo pidempään muutosta ja samalla merkkien vähimmäismääriä. Mutta eihän nuo päättäjät kävele.

    jari

    ps. Kiva kuva edellisessä postauksessa. Tuo kadunpätkä alkaen ratakadulta päättyen tehtaankatuun kuuluu mun kaikken aikojen turhimmista turhimpien ja vaikeasti käytettävien (sinne meno tai pois tulo vaatii muuttumisen jalankulkijaksi) pyöräteiden TOP10:iin. Miten juuri tuo tuo kohta on esim fredaa tai tark´ampujankatua kummallisempi?

Vastaa