Kamppi-Ruoholahti-välin pyöräyhteys

torstai, 26. marraskuuta 2009

Rakennusvirastolla on parhaillaan nähtävillä Ruoholahdenkadun ja Malminrinteen rakennussuunnitelmat. Käytännössä kyse on ratikkalinja 9:n vetämisestä Jätkänsaareen, mutta samalla tehdään myös uusia pätkiä pyöräteitä ja -kaistoja.

Ruoholahdenkatu on jo nyt merkittävimpiä pyöräreittejä Ruoholahdesta keskustan suuntaan. Kunhan Mechelininkadun alikulku valmistuu joskus (2012? Kaunko voi yhtä siltaa rakentaa?), sen suosio tulee kasvamaan. Bulevardin pyörätiet ovat lähes käyttökelvottomia, ja vaikka satamaradan kuiluun tuleekin pyörätie, ei se ole hyvä reitti Kamppiin tai läntiseen keskustaan (Pohjoisemmas mennessä toki erinomainen). Reitille on siis kysyntää, katsotaanpa toteutusta.

Kuva 1: Ruoholahdenkadun pyöräreitti
Kuva 1: Ruoholahdenkadun pyöräreitti

Ruoholahdenkadun länsipäässä ei ole juuri lainkaan autoliikennettä, joten yhteinen katu kaikelle liikenteelle lienee hyvä ratkaisu. Ensimmäinen ongelmakohta tulee Ruoholahdenkadun-Porkkalankadun risteyksessä. Pyöräilijän olisi ilemisesti tarkoitus tehdä kaksi 90-asteen mutkaa heti peräkkäin ylittäen samalla ratikkakiskot kahdesti (kuva 2). Ei ole vaikea arvata, että käytännössä kaikki tulevat kulkemaan kiskojen viertä. Koska pyöräilijän nopeus lienee tuossa suurempi kuin ratikan, ei suurta turvariskiä pitäisi olla.

Ruoholahdenkadun, Porkkalankadun ja Hietalahdenkadun risteysalue
Kuva 2: Ruoholahdenkadun, Porkkalankadun ja Hietalahdenkadun risteysalue. Lännestä (vasemmallta) Ruoholahdenkadulta tuleva pyöräilijä joutuu ensin kääntymään jyrkästi vasemmalle kiskojen yli, sitten jyrkästi oikealle, taas ylittämään kiskot ja lopuksi odottamaan kahdet valot peräkkäin.

Seuraavaksi tulee Hietalahdenkadun risteys, jossa sitten pitää ylittää kaksi katua peräkkäin. Ilmeisesti tarkoitus on odottaa joka kerta koko liikennevalokierto (kuva 2). 200 metrin jälkeen saakin sitten taas vaihtaa takaisin Ruoholahdenkadun eteläreunalle Lapinlahdenkadun risteyksessä (kuva 3). Järkevin ja ylivoimaisesti nopein polkureitti kulkee siis kadulla autojen seassa. Se voi olla myös turvallisinta: pyörätiellä joutuu menemään suoraan parkkiluolan suuaukon edestä, mistä voi tulla yllätysautoja.

Albertinkadun risteyksessä onkin sitten suunnitelman mielenkiintoisin yksityiskohta: liikenneympyrä, jossa on pyöräkaistat (kuva 3). Ympyrän ulkoreunaa kulkeva kaista on taatusti parempi kuin Runeberginkadun epäonnistuneet ympyrät, mutta hiukan opettelemista siinä voi olla tielläliikkujilla. Luulen, että fiksuinta on ajaa autojen keskellä: rinnalle ajava auto on ympyrässä riski, kun se voi koska vaan kääntyä varoittamatta oikealle. Ympyrän länsipäähän on laitettu häiritseviä parin metrin pyörätiepätkiä, jotka pakottavat pomppimaan edestakaisin (jos niitä käyttää)

Kuva 3: Vasemmassa reunassa Albertinkadun, Lapinlahdenkadun ja Malminrinteen liikenneympyrä. Ylävasemmalle jatkuu Ruoholahdenkatu, jossa siis vain pyöräkaista pohjoisreunalla. Keskellä Malminrinteen pyöräkaistat
Kuva 3: Vasemmassa reunassa Albertinkadun, Lapinlahdenkadun ja Malminrinteen liikenneympyrä. Ylävasemmalle jatkuu Ruoholahdenkatu, jossa siis vain pyörätie pohjoisreunalla. Keskellä Malminrinteen pyöräkaistat

Malminrinteessä on hyvän näköiset pyöräkaistat ja Malminkadun kohdalla taas samanlainen pyöräkaistaympyrä. Kampintorin joutuu ohittamaan ratikkakaistaa, mutta jos henkilöautot eivät siitä mene, ongelmia tuskin tulee. Korkeintaan joutuu joskus odottamaan pysäkillä olevan ratikan perässä, kun toinen tulee vastaan.

Summa summarum: suunnitelma kyllä parantaa tämänhetkistä tilannetta, mutta enemmänkin voisi tehdä.  Jos toteutus perustuu tähän suunnitelmaan, suurin osa matkasta on syytä edelleen ajaa autojen seassa, koska pyöräreitti on liian epäkäytännöllinen. Erityisesti Ruoholahdenkadulle pitäisi laittaa pyöräkaistat eikä -tietä (joka menee vain pohjoisreunaa). Lisäksi Porkkalankadun ja Hietalahdenkadun risteysaluetta pitäisi vielä vähän miettiä. Kommentointiaikaa on vielä maanantaihin asti, yhetystiedot rakennusviraston sivuilla.

14 thoughts on “Kamppi-Ruoholahti-välin pyöräyhteys

  1. Otso: Oletkos kommentoinut tai kommentoimassa kyseistä luonnosta?

    Eikö täällä tosiaankin pitänyt jatkossa rakentaa vain yksisuuntaisia pyöräteitä tai -kaistoja? Yksisuuntaisina niihin on äärimmäisen helppo toteuttaa kääntymiset kaikkiin samoihin suuntiin, kuin autoilla. Vielä kun saataisiin ne pyörätaskut. Ja vielä piirrettäisiin autokaistojen sulavat linjat pyöräkaisoihin ja annetaan jalankulkijat tehdä risteyksissä omat tiukat käännökset. Ja itse toteutukset pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia ja johdonmukaisia, että niitä käytetään. Ei mitään jatkuvia 90mutkia ja kadunylityksiä. Jo nyt Tukholmassa esim. fillarilähetit ajelee normaalikaistalla ja se on oikeastaan parempikin niin, että pyöräkaistoilla on mahdollista ajaa kaikki muut ja leppoisaa vauhtia. Pyöräkaistat on hyviä, mutta niissä on ilmeisesti vain liikaa liikennettä ammattilaisille.

    Tuon suunnittelijan aivotuksia ei voi oikeen ymmärtää, miksi välillä on kaistat ja kulmantakana kaksisuuntainen pyörätie? Noiden ratkaisujen monistaminen kaikille kaduille olisi tärkeämpää, kun vaikka se ettei kadulle ei mahdu kunnollisia yksisuuntaisia pyöräkaistoja. Olen ajanut monesti 90cm (viivoijen väli, viivat 20×20, eli viivan keskeltä keskelle110cm) kaistoilla ja hyvin mahtuu. Monesti olen ihmetellytkin noita Runeberginkadun kaistoja, jotka ovat paikoitellen jopa kaksi kertaa normaalia leveämpiä. Malminrinteeseenkin on tulossa 1,5m kaistat.

    Kritiikki:
    – Ruoholahdenkatu: Porkkalankudun sillalla voisi olla jo yksisuuntaiset pyörätiet. Nyt kuvissa näyttäisi olevan pyörämerkkejä molempiin suuntiin. Ruoholanden kadun länsipäässä voisi pohjoispuolen 2,5m kaksisuuntainen pyörätie muuttaan pohjoispuolen 1,1m yksisuuntaiseksi pyörätieksi (tarvitsee 0,45m erotuskaistan, tukholmassa tuo 2,5m pyörätiekin tarvitsisi erotuskaistan) ja etelä puolen 1.1m pyöräkaistaksi. Erotuskaista pysäköityihin autoihin 0,75m, pysäköinti 2m ja jalkakäytävä kapenisi. Lapinrinteen kohdalla olevaan poikittaisuojatien eteen pyörille oma ylitys (ruoholahdenkadulta lapinrinteelle) ja omat valot (odotusalue kaistan oikealle puolelle, josta valoilla vasemmalle). Tuon ylityksen ei tarvitse olla samaa viivotinvetoa jalankulun kanssa, vaan luontevampi ja SUOREMPI ja selvästi erillään jalankulun omasta. Toisella puolella n.6m kaksisuuntaista pyörätietä, josta selvä ohjaus lapinrinteen pyörätielle, kun kys. pyörätie muuttuu yksisuuntaiseksi vastasuuntaan. Kaksisuuntainen 6m matka jää 2m leveäksi mutta sen jälkeen alkava yksisuuntainen osuus jälleen 1,1m leveyteen. Leveämpi pyörätie keventaa pohjoispuolen jalkakäytävää. Eli uudet leikkauset välillä Hietalahdenkatu-Abrahaminkatu olisi jalkakäytävä 2.39m-pyörätie1.1m-erotuskaista 0,45-ajokaista3m-ajokaista3m-erotuskaista1m-ajokaista3,5-kiskoalue 5,6-ajokaista3m-pyöräkaista1,1m-erotuskaista0,75-pysäköinti2m-jalkakäytävä2m. Ja seuraava, jalkakäytävä jo valmiina: pyörätie1,33m-erotuskaista0,45-ajokaista3m-ajokaista3m-pysäkki2,1m-kiskoalue5,5m-pysäkki2,5m-ajokaista3m-pyöräkaista1,1m-erotuskaista0,75-pysäköinti2m-jalkakäytävä2m. Abrahaminkadun kieroliittymään myös pyöräkaista kiertamään ympyrää.

    Ja välillä Abrahaminkatu-lapinlahdenkatu. Tuossa jälleen absurdi ajatus, että jalankulkijat vaihtaisivat puolta vain siksi, että toisella puolella on jopa 3,91m leveä jalkakäytävä, joka on vielä sallittu kuorma-autojen tukkimiseen. Miten on oikeasti niin vaikea piirtää luvallisia lastipaikkoja, jotta jalankulkijat altistuisi jatkuvalle autohaitalle. Vielä kun autot on normaalisti sekaisin jalkakäytävällä. Luulisi tuostakin jalkakäytävästä riittävän osa pyöräilijoille ja osa laillisille lastipaikoille?

    Leikkaus: Jalkakäytävä1,57m-pyörätie1,1m-erotuskaista0,45m-ajokaista3m-kiskoalue5,6m-ajokaista3m-pyöräkaista1,1m-erotuskaista0,75-pysäköinti2m-jalkakäytävä2m. Ja sitten se vaiken leikkaus, pituus n.24m.: Jalkakäytävä 1,08m-pyöräkaista kadulla kiinni jalkakäytävässä, viivana sulkuviiva. 0,8m-ajokaista ja kiskot 5,8m-ajokaista 2,75m-pyöräkaista kiinni jalkakäytävässä 0,8m-jalkakäytävä3,2m, jossa kaksi luvallista lastipaikkaa, levyey 2,2m, joten niissä kohdissa jalkakäytävä 1m leveä. Lastipaikat katutasossa ja niihin pääsee ylittämällä pyöräkaistan. Pyöräkaistojen merkitys on lähinnä estää autoja olemasta eri laidoissa kaistalla, joten jonon ohi pääsee vaivatta ja turvallisesti.

    Sitten malminrinteen ja lapinlahdenkadun kiertoliittymä: Todellakin molemmat luoteeseen päin olevat pyörätienpätkät ovat turhia ja tuo liittymästä pois oleva estää järkevän ajon lapinlahdenkadulle ja ruoholahdenkadulle kääntymiseen tulee jälleen turhia mutkia. Molemmissa vain kavennus jalkakäytävään ja pyöräkaista (1m) ajoradalle. Myös albertinkadulle voisi olla pienet pyöräkaistan pätkät liittymästä pois ja liittymään. Samoin kaakkoon lapinlahdenkadulle lyhyen pyöräkaistat ajoradalle molempiin suuntiin.

    En ole maanmittaaja, olen pyöräilijä!

  2. Aion soittaa suunnittelijalle/vastuuhenkilölle, ja luultavasti laittaa maililla täsmällisempäö palautetta maanantaina. Tänään en ole työkiireiltä sitä kerennyt vielä tekemään. Luonnollisesti lisäilen omiin kommentteihini esiin tuomiasi asioita (ja annan linkin tähän keskusteluun myös).

    Mutta ei missään tapauksessa haittaa, jos suunnittelijaan on yhteydessä useampikin henkiilö! Päin vastoin.

    Käytännössä luulen, että suunnitelmissa ei ole hahmotettu, mitä reittejä pyöräilijät oikeasti kulkevat, ja myös selkeiden pyöräreittiohjeiden (vielä toistaiseksi) puuttuessa ratkaisut ovat suunnittelijan oman pyöräilykokemuksen varassa Ja se kokemus on parhaimmillaankin lähinnä Helsingistä…

    Yksisuuntaisten pyöräteiden kanssa olisin varovainen: Bulevardilla huomaa, että pyöräilijät eivät koe niitä yksisuuntaisiksi, vaan ajavat kumpaankin suuntaan kumpaakin pyörätietä. Yksisuuntainen pyöräväylä pitä tehdä selkeästi kaistaksi autojen kanssa samaan tasoon, silloin kukaan ei aja sitä väärään suuntaan.

  3. Totta, Bulevardilla ajellaan vähän miten sattuu. Tosin näillä pyöräilijä määrillä se on vielä mahdollista. Mutta hyvin tehtyyn yksisuuntaiseen pyörätiehen kuuluu risteysylitykset samassa tasossa autojen kanssa (alkaa 5-10m ennen suojatietä ja loppuu vasta seuraavan suojatien jälkeen) ja `pyöräkaista´ on tuotu mahdollisimman lähelle autoja. Samoin bussipysäkki ohitukset on samassa tasossa. Pysäkki on vedetty pyörätien verran sisään, että mahdollisen bussin ohittamiseen jää tilaa ja pysäkin jälkeen pyörätie jatkuu loivalla ja loivasti toteutetulla rampilla. Niillä toteutuksilla ei ainakaan vahingossa enää kukaan aja väärään suuntaan. bulevardi on huono. Bussi nro20 purkaa kansan suoraan pyörätielle ja valoissa seisovat ovat samoin aina pyörätiellä. Jos se korjattaisiin nykyaikaiseksi, niin noita ongelmia ei enää olisi. Ainoastaan ratikat purkavat väen, mutta pysäkkikorotukseen voisi laittaa kaiteen ja pysäkin molempiin päihin pyörätiehen suojatieviivat. Nykyisen kaaoksen sijasta asiakkaat purkautuisivat ohjatusti.

    Hybridi ratkaisu on paras. Välillä kaista, välillä tie. Jos paljon liikkeitä tai/ja kaupunkipyöräteline (esim. Forumin edusta) ja kadulle saa pysäköidä. Pyöräkaistalta on vaikea päästä pyörätelineelle ja liikkeisiin. Se houkuttelee jälleen jalkakäytävällä ajoa ainakin viimeisen korttelin verran. Jos normaaleja taloja ja vieläpä porttikongit, niin kaista on paras. Ja pitää muistaa, että kaista on 10 kertaa halvempi toteuttaa, joten samalla rahalla saa kymmenen kertaa enemmän hyviä pyöräilyolosuhteita ja nopeasti. Mikäli tahtoa on?

    Aion itsekin laittaa KSV:lle kommentin. Ei tuollaisia jo valmiiksi vanhanaikaisia piirroksia saa toteuttaa.

  4. Jari on oikeassa – liikennesuunnitelmia, jotka on tehty vanhan poliittisen linjan mukaan, ei pidä toteuttaa sellaisina kuin ne on suunniteltu vanhan poliittisen linjan ohjaamina.

    Kyse on samasta kuin silloin, kun vasemman puoleisesta liikenteestä on siirrytty oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    Kun kaupunginvaltuusto on kääntänyt Helsingin pyöräilypolitiikkaa tänä syksynä 180 astetta, ei vetele, että toteutus noudattaa uuden poliittisen linjan asemesta vanhaa linjaa!

    Kommentin lähettäjille huomio: liikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2008. Tämä on katusuunnitelma, joka on tehty sen pohjalta. Siitä tehtävät huomautukset on osoitettava HKR:lle – ei KSV:lle.

  5. Soitin vastaavalle virkamiehelle. Kuulema kymmenkunta muutakin oli jo soittanut, ja nimenikin oli tuttu. Kiitos kaikille lukijoille aktiivisuudesta siis myös! 🙂

    Pyörätie Ruoholahdenkadulla kuulema tulee suoraan liikennesuunnitelmasta, eikä sitä voi katusuunnitelmassa muuttaa enää kaistoiksi, ellei suunnitelmaa siirretä takaisin KSV:lle ja kaupunkisuunnittelulautakuntaan, mihinei välttämättä riitä aika, kun ratikkaliikenne pitää saada kohta alkamaan. No, ainahan siinä voi ajaa lännestä tullessa autokaistalla. Tieliikenneasetus kun sanoo: Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. (merkki 422)

    Sen sijaan ehdotuksiini Ruoholahdenkatu-Porkkalankatu-risteyksen oikaisusta ja Lapinlahdenkadun pyörätiepätkien muuttamisesta -kaistoiksi Huhtonen suhtautui positiivisesti ja arveli että ne hyvinkin voitaisiin saada mukaan suunnitelmaan. Nuo Lapinlahdenkadun pyörätiepätkäthän ovat oikeasti liikenneturvallisuusriski, koska niitä pitkin Ruoholahdenkadun pyörätietä tuleva pyöräilijä ajaa luonnostaan liikenneympyrään väärälle reunalle.

  6. Soitin myös ja casen palautus KSV:lle olisi kyllä kiva. Vaikka siihen tehtäisikin vain pikkumuutoksia. KSV voisi muuttaa Lapinlahdenkadun pyörätien pätkät ammattimaisesti (loivasti kaartuvaksi kaistaksi ja kaistaksi) ja vähän muutakin ja sillä kaikella viestiä HKR:lle uusia linjoja, siis ei niin suorakulmasia mitä nyt. Itse toivoisin edelleen vain yksisuuntaisiin ratkaisuihin kantakaupunkialueella. Olkoon esikaupungeissa mitä tahansa. Eli hetkellinen pyöräily Ruoholahdenkadullakin autoliikenteen seassakin olis ok, kun se on vielä tässä alamäkeen ja muuttuisi sitten yksisuuntaiseksi pyörätieksi heti keskisuojatien jälkeen länteenpäin mentäessä. Sen vain pitäisi alkaa selvästi, kaista pakottaa liikenteen sekaan. Ja loppua yhtä selvästi, ramppi ja merkki ohjaa väkisin pyöräilijän pyörätielle. Samassa kohdassa, missä alkaa jalankulku. Näin ollen jalankulku voisi jatkua koko osuuden. Ja loppuosan 2,5m leveää voisi kaventaa esim. 1,3m, jotta toiselle puolelle voisi ajatella kaistaa koko matkalle. Kahta asiaa en usko, että jalankulkijat pysyvät poissa pyörätieltä ja 1,3m leveä pyörätie soveltuu hyvin kahteen suuntaan ajettavaksi! Lännestä Porkkalankadulta tullessa pyörätie jatkuisi loivasti kaartaen kaistana. Abrahaminkadun kietoliittymään myös pyörät, jotta olisi mahdollisuus kääntyä Lastenkodinkadulle ja Lapinrinteelle. Ja liittymästä eteenpäin jälleen kaistaa. Pysäköityjen autojen kohdille tarvitaan erotuskaista 0,75m. Mutta loppuosan 3,91 jalkakäytävän kanssa sitä ei enää tarvita, eikä vastapuolelle 0,42 kiveyttä. Siinä puolen metrin kavennus jalkakäytävään ja 0,9m pyöräkaista katuun. Ja jäljelle jäävään jalkakäytävään selvat ja viralliset lastipaikat. Esimerkiksi?

  7. hienoa suunnitelmien tarkastelua pyöräilijöiden vinkkelistä. toivottavasti kaikista suunnitelmista saadaan myös vastaisuudessa yksityiskohtaiset tiedot ja pystytään vaikuttamaan suunnitteluvaiheessa.

  8. Todella hienoa analyysia, Jannea komppaan. Heti, kun muutin pois Helsingistä niin pyöräilyryhmä on alkanut toimia juuri haaveitteni mukaisesti 🙂

    Sen verran virkamiehistöä tuntevana kuitenkin sanoisin, että kyllä asialliset viestit menevät perille ilman massapaukutusta. Tietysti useampi yhteydenotto on hyvä silloin, kun kaikki tuovat oman lisänsä asiaan ja edustavat itseään tai eri taustaryhmiä. Ilmiselvä masinointi, jossa 50 ihmistä lähettää sanasta sanaan samaa meiliä taas helposti aiheuttaa vaan ärsytystä. Kuulin, pelottavan luvun, että liikennesuunnittelijoiden työajasta jopa kolmannes menisi aloitteisiin ja kansalaispalautteeseen vastaamiseen, se on paljon se.

    Joka tapauksessa ensivuodeksi tavoitteeksi, että ryhmä pystyy kommentoimaan suurinta osaa, ellei kaikkia suunnitelmia. Ja tähän kaavan yhteydessä menevän liikennesuunnitelman (KSV) ja katusuunnitelman (HKR) kommentointien sekamelskaan tarvitaan ryhtiä, jotta voidaan kommentoiuda asioita oikea-aikaisesti, eikä palautuskierroksista tarvitse edes keskustella.

    Palautukset ovat mielettömän työläitä ja kunnollista resurssien haaskausta, mutta tärkeissä asioissa niitäkin saatetaan tarvita. Silloinkin, jos palautusta ei edes haluta, niin voi olla hyvä ystävällisesti viestiä KSV:n suuntaan, miten toivoisimme tämän asian olevan.

    Tämä pyöräilyliike on selvästi saamassa voimaa ja yhä useammat havainnoivat pyöräily-ympäristöä arjessaan. Julkisuus ja tällainen blogityöskentely varmasti auttavat asiaa, joten kiitos teille taas.

  9. Liike alkaa selvästi saada vauhtia, mutta jotta ihmiset ehtisivät oikeaan aikaan arvioimaan suunnitelmia , tarvittaisiin lisää innostuneita pyöräilijöitä, jotka ottaisivat asiakseen esitellä suunnitelmia juuri siten kuin Otso esimerkillään mainiosti näytti.

  10. kansalaisaktiivisuus muuten on vaikuttanut ainakin tässä tapauksessa. Liikennesuunnitelma palautettiin KSV:lle korjattavaksi, ja nyt uusi versio on lautakunnassa. On aika paljon parantunut.

    Esittelyteksti tässä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-06-17_Kslk_21_El/9B54B5D7-7E6F-4FFF-9C47-73AF9DFE004D/Malminrinteen_ja_Ruoholahdenkadun_pyoratiejarjeste.html

    Ja itse piirros tässä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-06-17_Kslk_21_El/E479B6F1-451B-45C9-8A7A-14DE8FCAD15F/5873-54_uusi.pdf

    Nyt vaan tuo Ruoholahdenrannan ja Mechelininkadun väli hämää. Toivottavasti kaartelu on vain artistista tulkintaa, eikä oikea suunnitelma. tussahan katkotaan Baanan pyöräväylä pahan kerran söpöön puistoon.

  11. Minna Raatikan diplomityö http://civil.aalto.fi/fi/tutkimus/liikennetekniikka/opinnaytteet/diplomityo_raatikka_2012.pdf

    Mukana ystävät Huhtonen, Poikola, Kivekäs, Palo ja Salermo..

    Itselläni iski pieni masennus Helsingin pyöräilykaupunki -tahdosta. Fiilis on lähinnä se, että mitään ei konkreettisesti tapahdu. Puheita on vain entistä enemmän ja nekin osittain ovat muuttuneet huonommiksi. Missä vastuulliset virka- ja luottamusmiehet (ja naiset) ja missä teot?

    Helsinki, näytä edes vähän.

Vastaa