Hämeentien pyöräväylä nytkähti tuuman verran eteenpäin

maanantai, 16. marraskuuta 2009

IMG_5975
Pyöräilijöitä Hämeentiellä Autottomana päivänä 22.9.2008.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli tänään valtuustoaloitetta, jossa toivottiin pyöräilijöille väylää Hämeentielle.

Ongelma on aiemmin väistetty vetoamalla siihen, että pyöräilijät voivat kiertää Sörnäisten rantatietä pitkin. Yhtä hyvin pyöräilijöiden voisi toivoa kiertävän vaikka Sturenkadun kautta, mutta lopputulos olisi silti sama: Hämeentiellä tarvitaan pyöräväylää, sillä sitä käyttää päivittäin todella moni mm. työmatkallaan.

Koska kaupunginhallitus oli antamassa aloitteeseen kielteisen vastauksen, päätimme esittää, että aiemmista yrityksistä poiketen pyöräväylää ei yritettäisikään toteuttaa kertarysäyksellä Hakaniemen torilta Teollisuuskadulle asti, vaan aluksi vain Helsinginkadun ja Mäkelänkadun väliselle osuudelle, jonka kaupunkisuunnitteluvirasto jo totesi mahdolliseksi lausunnossaan.

Kaupunginhallitus otti ajatuksen suopeasti vastaan ja hyväksyi ehdotuksemme yksimielisesti. Nyt eräpallon paikka on kaupunkisuunnitteluvirastolla, jota kaupunginhallitus kehotti selvittämään mahdollisuuden katuosuudelle.

Parannus olisi merkittävä. Hämeentien pyörätiet ovat puhuttaneet Helsingissä vuosikausia. Pyöräilytyöryhmämme syksyllä 2008 toteuttamassa kyselyssä Hämeentie nousi Helsingin pyörätieverkoston suurimmaksi puutteeksi. Helsingin polkupyöräilijät ry:n kevääällä 2009 tekemän kyselyn perusteella kaksi kolmesta pyöräilijästä kokee Hämeentien nykyisellään vaaralliseksi.

Hämeentien ongelma tiivistyi Suomen Kuvalehden artikkelissa: Helsingin pyöräväylistä suurin osa on rakennettu sinne, minne ne mahtuvat helposti – ei sinne, missä niitä tarvitaan. Vaikka yhtäjaksoisen pyöräväylän toteuttaminen Hämeentielle onkin haasteellista, se onnistuu, kunhan tilannetta oikeasti halutaan parantaa. Keinoja kyllä löytyisi, kunhan tahtoa vain on.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

11 thoughts on “Hämeentien pyöräväylä nytkähti tuuman verran eteenpäin

  1. Mä edelleen ihmettelen sitä toteuttamisen vaikeutta? Mä voisin piirtää sinne samantien kaistat/tiet pyörille. Ainoa todellinen kapea kohta tulisi maallepäin kurviin, juuri siihen missä on nyt se pesubetoninoppa portaineen. Mutta siinäkin jäisi kaikille kolmelle riittävät tilat (yks.autot, bussit ja pyörät). Nyt kun ne lähtee piirtämään hesarilta mäkelänkadulle, lähes koko matkalla on bussipysäkkiä ja kantakaupungissa pyöriä ei ohjata pysäkin takaa, vaan pyörät tuodaan kadulle ennen pysäkkiä ja pysäkkien jälkeen jatkuu joko tie tai kaista. Ja pysäkkikohdissa autoliikenteen kaistaviivaa viedään vasemmalle päin, jotta pysäkillä olevan bussin voi helposti ohittaa ja turvaväliä jää vahintään 0,75m. Ja autojen normaali kaistaleveys kapenee esim. 2.5 metriin.

    Muutenkin noiden nyt olemassa olevien pysäkin takaa ohjaukset pitäisi pikkuhiljaa muuttaa konsepti lähtöisesti kaikissa kantakaupunkiin tehdyissä pyöräteissä. Oli sitten rajana Porkkalankadun silta, Kuusitie, Mäkelänkatu,.. Johonkin sen rajan voisi vetää. Oli sitten kyseessä Manskulla Sokoksen edessä oleva 24. pysäkki, vaikka sitä ajettaisiin kuinka harvaan, niin kaikkiin sama toteutus (vrt. esim. Sveavägen, Sthlm).

    Ja miksi niitä inhimillisiä pyöräilyolosuhteita tarvitaan? Kaikilla kaduilla pitää pystyä ajamaan 13v ylöspäin kaikki miehet, naiset, ensikertalaiset ja turistit. Niinhän se rakennus- ja maankäyttölaki jo nyt velvoittaa.

    Samoin Mannerheimintien (Stenbackinkatu-Runeberginkatu) voisi ottaa työnalle vaikka heti. Ja seuraavaksi Runeberginkatu-Erottaja yksisuuntaiset pyörätiet molemmille puolille katua.

  2. Toteuttamisen vaikeus johtuu siitä, että liikennesuunnitteluasioissa KSV:n liikennesuunnitteluosasto on tsaarin asemassa. Heidän näkemyksensä ohittaminen edellyttää poliitikoilta niin suurta yksimielisyyttä, että sellaista harvoin missään asiassa saavutetaan.

    Rauhallinen eteneminen tuottaa pitkällä aikavälillä toivomamme lopputuloksen, kun taas vaatimuksilla koko kadun mittaisen pyöräväylän välittömästä toteuttamisesta johtaa vain tappioon.

    Manskun Sokoksen edessä oleva 24-linjan pysäkki on muutenkin turha: henkilö, joka tahtoo Erottajalta osoitteesta Mannerheimintie 1 osoitteeseen Mannerheimintie 9, ei tarvitse kyytiin bussia. Saman välin voi matkustaa tarvittaessa kolmella eri raitiovaunulla. Eli ensimmäinen Erottajan jälkeinen pysäkki voidaan hyvin siirtää osoitteeseen Arkadiankatu 7 kenenkään siitä kärsimättä.

    Muistakin asioista kanssasi pitkälti samaa mieltä.

    Muuten: näitä yksittäisiä helposti toteutettavia muutoksia voisi listata Fillarikanavan lisäksi esim. meidän wikisivullemme. Avataanpa sinne osio tätä varten!

  3. Mutta jotenkin ihmetyttää, miksi niitä ei voisi jo piirtää. Haetaan poliittinen päätös myöhemmin ja toteutus sitten kun rahaa/tahtoa on. Mutta miksi juuri tuo Hesari-Mäkelänkatu? Kun se on todellakin molempiin suuntiin melkein pelkkää pysäkkiä. Älkää vaan alkako puuhastelemaan niitä pyöräteitä kiertämällä pysäkit takapuolelta. Hesarista alaspäin keskustaan alkaa luvattoman leveä jalkakäytävä. Muutama pysäkki (esim. Tannerin kenttä) jo valmiiksi sisäänvedetty ja ainakin yksi, missä kuski pysäyttää kaistalle. Sitä voisi vetää 0.75-1m sisään, että jälleen jäisi ohittamiselle turvallinen tila. Sama toisinpäin, osassa on leveitä jalkakäytäviä on puuistutuksia ja niiden taakse on helppo vetää pyörätie risteyskohdat osana katua.

    Tukholman eräässä PDF:ssä oli kivasti priorisoitu kolmeen eri luokkaan jo toteutettuja ja suunniteltuja pyöräväyliä. Siitä meidänkin olisi kiva ottaa mallia, niin asukasvaikuttaminen voisi olla jo ennen kuin kaivurit tulee paikalle. Vaikka onkin luvattu, että niitä tehdään vain tarpeeseen, ei sinne minne mahtuu.

    Mutta edelleen tuon kyseisen kadun vaarallisuudesta johtuen pyöräolosuhteiden välitön parantaminen ei ole liian suuri vaatimus. Läheltä piti tilanteita kun tulee harvasen hetki. Itsekin meinasin jäädä erään Pohjolan liikenteen bussin alle. Linja 64, kylkinumero 802, muistaakseni.

  4. Siksi, että poliitikot ovat tottuneet kuuntelemaan asiantuntijoita tilanteissa, joissa tuntevat itsensä maallikoiksi. Suurin osa päättäjistä ei pyöräile, joten pyöräily tuntuu heitä helposti ”vaaralliselta”. Kyllä minustakin ratsastaminen näyttää vaaralliselta, kun en ole itse istunut hevosen selässä yli 15 vuoteen 🙂

    Miksi juuri Hesari-Mäkelänkatu? Koska KSV oli todennut sen jo aiemmin lausunnossaan toteuttamiskelpoiseksi.

    Mutta kyllä tämä lähtee tästä käyntiin! Ennemmin tai myöhemmin koko Hämeentie saadaan kuntoon.

  5. ”miksi niitä ei voisi jo piirtää”

    KSV ei niitä varmasti kaikilta muilta kiireiltään ehdi piirtää ilman poliittista päätöstä. Suunnittelutaitoiset kansalaiset voivat esittää havainnekuvia siitä, miten se olisi mahdollista, siitä voisi syntyä mielenkiintoista keskustelua, kun puhuttaisiin todellakin asioista.

  6. Ja piirustusten ei tarvitse välttämättä olla ammattilaisen kynästä. Jo se olisi huikeaa edistystä, että ihmiset ottaisivat esim. Bing Maps -palvelusta tai muista vastaavista ilmakuvia (Bingin lintuperspektiivi on aivan päräyttävä), joihin piirtäisivät punaisilla viivoilla, miten ehdottaisivat ratkaisuja toteutettavan. Se lisäisi varmasti painetta ksv:n suunnalla.

  7. Ajatuksena oli juuri piirtää katu kokonaisuutena ja toteutus todellakin vaikka heti. Mutta tieto ja YMMÄRRYS pyöräväylän tarpeesta, valmis suunnitelma yms lopettaisi tämänkin kirjoittelun, mikäli ratkaisu edustaa 2000-lukua ja on oikeasti tätä päivää. Kun lukee KSV:n vastinetta, niin kaikessa näkyy pieni vanhanaikaisuus. Halutaan tehdä pätkissä ja varmastikaan pätkät ei sovi yhteen taas seuraavan ratkaisun kanssa. Pätkälle pääseminen (kaksisuuntainen pyörätie välillä mäkelänkatu-hesari kadun länsireunassa) vaatii pyöräilijältä jälleen autoliikenteestä siirtymistä jalankulkijaksi ja sitä kautta pääsee jo valmiiksi vanhanaikaiseksi suunnitellulle 200m pätkälle. Jolloin keskustasta maalle pyöräilevä ei varmaan tuota jaksa tehdä ja jatkaakin ajoa hämeentiellä autoliikenteen seassa, sitä samaa, mitä on jo ajanut edelliset 3km.

    Näitä lyhyitä pätkiä löytyy jo riittävästi kantakaupungista ja ne vain vaikeuttavat pyörälläajoa ja pyörän ja auton sopeutumista samalle kaistalle (esim. espan välissä korkeavuorenkadun jatke tai pohj. hesperiankadun viimeinen kortteli ennen manskua).

    KSV:n selitykset vilkkaasta huoltoliikenteestä tai jopa laittomista pysäköinneistä ei kauheasti lohduta, kun ajaa omaa terveyttä vaarantaen bussikaistaa vierella tyhjä jopa 5m leveä jalkakäytävä. Ja vilkaisu sivukadulle ja siellä on pyörätie (Haapamäenkatu). Miksi leveisiin jalkakäytäviin ei tehdä lastipaikkoja? kun leveys kapenee liiaksi, niin lastipaikat poikkikaduille heti kääntymisen jälkeen: ”Lastplats 0-8m”. Muutenkaan en ymmärrä, että laki mahdollistaa jalkakäytävien tukkimisen pysähtymisen ajaksi. Esim. Tukholmassa lastaava tai purkava ajoneuvo jää kaistalle muiden autoilijoiden riesaksi, ei sitä riesaa tuoda jalankulkijoille, vaikka jalkakäytävän leveys olisi miten suuri tahansa. Samaista vaarallista ajoa voi suorittaa Manskulla Nordenskiöldinkadun ja Runeberginkadun välillä. Sielläkin on törkeen levee jalkis ja Eino Leinon kadulla tyhjä ja tarpeeton pyörätie. Toinen hauska selitys on vilkkaat pysäkkialueet. Miksi niitä ei voida ajaa kadulla myös yksisuuntaisten pyörätie/-kaistojen tekemisen jälkeen. Siellä se turvallisin pysäkkialueen ohitus muutenkin tapahtuu (jälleen Tukholman rakentamisohje) ja nykytilanteessa se on pelkästään sitä. Riittää, että pysäkkien välit ovat turvallisempia. Millaisia suunnitelmia ne oikeasti vielä tänään suunnittelee??? Mä en oikeasti ymmärrä, missä 80-luvulla siellä mennään.

    Voin piirtää sekä ottamiini kuviin että karttaan oman vaihtoehdon, joka on suora kopio Sveavägenistä. Ei niissä ole mitään salaista, mutta ne poikkeavat täysin KSV:n unelmista (eriyttää koko pyöräliikenne autoliikenteesä). Mutta P. Nikulaisen kannan muuttumiseen en siitä huolimatta usko. Tehdään vain niitä pätkiä, kun ei muuta osata.

    jari /050 599 1105
    11v. Tukholmassa usein pyöräileenä, mm. viime viikolla kolmena päivänä ja vuodessa n.80 päivää.

    Martti: Jos turhia pysäkkejä pitäisi karsia, niin louhittaisiin etelä-pohjois metro (asemat: Eira-Punavuori-Erottaja-Rautatieasema-Ooppera-Vanha jäähalli-Kuusitie-Ruskeasuo) ja liityntäliikenne nykyiseltä ruskiksen varikolta eteenpäin. Kaikki pysäkit ovat sen jälkeen turhia manskulla. Syöttönä bussi joka sahaa poikkisuuntaan pysähtyen aina noilla uusilla asemilla, mutta bussissa ei olisi järkevää ajaa kuin seuraavalle metroasemalle. Pikkasen hävettää, että kohta pääsee Matinkylään ja Sipooseen metrolla, mutta toista linjaa ei edes vakavasti suunnitella. Maanalainen varaus ainoastaan löytyy. Kyllä niitä suoria linjoja voisi myös Hämeentieltä karsia ja harrastaa enemmän syöttöä. Vantaa bussit Vantaalle ja Espoo Espooseen.

Vastaa