Roihuvuori osa 2

sunnuntai, 20. marraskuuta 2016

Roihuvuoren katusuunnitelma herätti kaupunginosaryhmässä keskustelua. Roihuvuori-seura järjestää asiasta keskustelutilaisuuden tiistaina 29.11. klo 17.30 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalilla. Itse en pääse paikalle. Ketkä pääsette, menkää ihmeessä.

Helsingin Polkupyöräilijät jätti katusuunnitelmista muistutuksen. Kaupunki on poistanut katusuunnitelmat sivuiltaan, mutta HePo otti ne talteen ja voit katsoa niitä täältä: Liikenneympyrän ympäristö ja Roihuvuorentien pohjoisosa. Alla vielä muutamia lisäpointteja katusuunnitelmiin ja viraston vastauksiin liittyen.

Parkkipaikat

Virastosta on ilmoitettu, että kaavaan merkittyä päiväkodin edustan parkkipaikkaa ei toteuteta. Tämä on tietysti hyvä juttu. Pelkkään viraston suulliseen ilmoitukseen ei kuitenkaan missään tapauksessa kannata tuudittautua, kun parkkipaikka on merkitty kaavaan. Lupaus siitä, että parkkipaikkaa ei tehdä, pitää saada kirjallisena ja virallisena.

Tällä vastauksella on kuitattu kritiikki parkkipaikkojen lisäämisestä. Parkkipaikkoja tulee kuitenkin merkittävästi lisää. Roihuvuorentielle Prinssintien ja Prinsessantien välille tulee kadunvarsipysäköinti molemmin puolin katua, kun nyt se on vain toisella puolella katua. Kymmeniä puita poistetaan. Parkkipaikkojen ollessa tyhjinä ajorata levenee 11-metriseksi.

Turvallisuus

Kaupunkisuunnitteluvirastosta kerrottiin minulle, että liikenneympyrä rakennetaan, koska asukkailta on tullut palautteita vaaratilanteista. Kun kysyin tarkempia tietoja, kävikin ilmi, etteivät palautteet ole olleet Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteyksen kohdalla tapahtuneita – jossa siis ”ongelmaa” ollaan ratkaisemassa rakentamalla liikenneympyrä. Ongelmana on ollut esimerkiksi, että autoilijat ohittavat tulppapysäkin liikenteenjakajan väärältä puolelta tai jopa jalkakäytävän ja pyörätien kautta. Valitettavasti liikenneympyrän rakentaminen ei ratkaise tätä ongelmaa. Lisäksi palautteita on tullut Prinssintien risteyksestä.

Suoraan ajava autoilija

Pieni liikenneympyrä, jonka kaarresäde on tiukka, voi hidastaa suoraan ajavan autoilijan vauhtia. Suunniteltu liikenneympyrä ei kuitenkaan ole pieni. Sen halkaisija ajoradan reunasta reunaan mitattuna on noin 34 metriä. Esimerkiksi Mäkitorpantien liikenneympyrä Oulunkylässä on 30 metriä, eikä sekään ole pieni. Runeberginkadun ja Hietaniemenkadun liikenneympyrä on pieni: 20 metriä. Keskisaarekkeen koko ja yliajettavuus tietysti vaikuttaa myös siihen, onko autoilijan hidastettava vai voiko ympyrästä ajaa lähes rattia kääntämättä läpi.

Nykytilanteessa Roihuvuorentietä ylittävän jalankulkijan ja suoraan ajavan autoilijan konfliktitilanne ei ole ongelma, sillä heille ei pala samaan aikaan vihreä valo.

Jos liikenneympyrää perustellaan nimenomaan tämän liikennetilanteen ”ongelman” ratkaisemisella, on epäloogista, että viereisessä Vuorenpeikontien risteyksessä täsmälleen samaa liikennetilannetta ei ole nähty ongelmana, joka pitäisi ratkaista rakentamalla siihen liikenneympyrä. Päinvastoin siitä poistetaan liikennevalot, ilman että suoraan ajavalle autoilijalle tehtäisiin mitään rakenteellisia hidasteita. Vuorenpeikontien risteyksestä kulkevat samat ajoneuvot kuin Tulisuontien risteyksen eteläisen suojatien kohdalta. Jalankulkuliikenne Vuorenpeikontien kohdalla on myös vilkasta, sillä vieressä on bussipysäkki ja Vuorenpeikontiellä on päiväkoteja ja koulu.

Kääntyvä autoilija

Nykytilanteessa kääntyvälle autoilijalle ja tietä ylittävälle jalankulkijalle tai pyöräilijälle palaa samaan aikaan vihreä, joten konflikti on mahdollinen. Autoilija on jalankulkijaan ja pyöräilijään nähden väistämisvelvollinen. Liikenneympyrän rakentamisen ja liikennevalojen poistamisen myötä tämä asia ei muutu miksikään.

Se mikä muuttuu, on autoilijan kaarresäde. Kaarresäde loivenee merkittävästi. Suojatielle voi ajaa kovempaa vauhtia, rattia tarvitsee kääntää vähemmän, ja autoilijan ymmärrys kääntymisestä ja väistämisvelvollisuudesta heikkenee. Varsinkin kun suoraan ajavalla pyöräilijällä on epäloogisia mutkia. Liikenneympyrä heikentää turvallisuutta tilanteessa, jossa autoilija kääntyy.

Suoraan ajavan tilanteessa se on ratkaisevinaan ongelmaa, jota ei ole – tai ainakaan virasto ei pidä sitä ongelmana sata metriä etelämpänä.

Korotukset

Keskusteluissa on esitetty argumenttina, että liikenneympyrästä ei voi ajaa kovaa läpi, sillä korotukset hidastavat autoilijaa. Niin hidastavatkin, jos ne rakennetaan oikeasti hidasteiksi eikä koristeeksi, kuten monessa paikassa Helsingissä on tehty. Korotusten mahdollisella hidastavalla vaikutuksella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä liikenneympyrän kanssa. Risteyksestä voidaan tehdä korotettu, oli siinä liikenneympyrä tai T-risteys. Korotuksia ei voi käyttää argumenttina liikenneympyrän puolesta. 

Lisäksi, jos korotuksilla oikeasti halutaan turvallisuutta eikä vain tilauksia noppakivifirmoille, tulee korotusten olla tarpeeksi jyrkkiä, ja niiden tulee olla suojatien ja pyörätien jatkeen molemmin puolin kuten alkuperäisessä liikennesuunnitelmassa. Katusuunnitelmassa ne ovat risteyksestä poistuttaessa vasta suojatien jälkeen.

Pyöräilyn turvallisuus liikenneympyröissä

Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä tarkasteltiin eri liikkujaryhmien onnettomuusmääriä liikenneympyröissä ennen ja jälkeen liikenneympyrän rakentamisen. Selvityksessä todettiin:

Sen sijaan polkupyöräilijöiden onnettomuusmäärä ei ole juuri kasvanut,
mutta henkilövahinkojen määrä on noussut noin 10 %.

Olkoonkin, että tällaisiin selvityksiin pitää suhtautua varauksella. Kyseessä on lähinnä karvalakkilaskelma, ei tieteellisiä kriteerejä noudattava tutkimus, jossa otettaisiin huomioon mm. vertailuristeykset ja onnettomuusmäärien tilastollinen merkittävyys.

Tieteellisiä tutkimuksiakin löytyy. Belgialaisten Hasseltin ja Limburgin yliopistojen tutkijoiden mukaan

When inside built-up areas, the construction of roundabouts increased the number of injury accidents involving bicyclists by 48%. For accidents causing fatal or serious injuries inside built-up areas, an average increase of 77% was found.

Pyöräilijöiden onnettomuudet siis lisääntyivät liikenneympyröiden rakentamisen myötä.

Taideteokset ja erikoiskuljetusreitti

Keskusteluissa on esitetty, että liikenneympyrästä tulisi kiva, jos sen keskelle sijoitettaisiin veistos. Tämä tuskin onnistuu, jos virasto haluaa tehdä Roihuvuorentiestä erikoiskuljetusreitin. Ainakin se viraston mukaan estää pienemmän liikenneympyrän tekemisen (vastaus erääseen sähköpostiin):

Lisäksi kyseisen liittymän kautta on osoitettu erikoiskuljetusten reitti, minkä takia liittymäalue on tarpeen säilyttää kohtuullisen avarana.

Toinen juttu on se, ettei Roihuvuorentiestä ole mikään pakko tehdä erikoiskuljetusreittiä. Mutta ei silloin ole mikään pakko tehdä liikenneympyrääkään.

Historiaa

2001

Vuonna 2001 Roihuvuorentielle ja Tulisuontielle tehtiin liikennesuunnitelma, jota ei koskaan toteutettu. Suunnitelmassa oli määrä muun muassa

  • Rakentaa pyörätie Roihuvuorentien pohjoisosalle ja korottaa sivukatujen suojatiet
  • Siirtää Tulisuontien ja Roihuvuorentien pysäkkejä lähemmäs ostoskeskusta
  • Rakentaa uusi suojatie Roihuvuorentien yli Tulisuontien ja Prinssintien välille
  • Rakentaa pollaririvi estämään laiton pysäköinti ostoskeskuksen portaiden edessä
  • Pienentää kirkon edustan parkkipaikkaa, jotta ”saadaan tila torialueelle, joka yhdistää jalankulkualueet ja mahdollistaa muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisen”

Selostuksen mukaan puuttuva pyörätie oli päätetty rakentaa jo 1986:

Roihuvuorentien pohjoisosalle on päätetty rakentaa pyörätie (kaupunki-suunnittelulautakunta 18.12.1986). Suunnitelmaa ei ole toteutettu.

Jalankulkijoiden turvallisuudesta tiedettiin kertoa seuraavaa:

Vuosien 1996-2000 aikana suunnittelualueella ei tapahtunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Yhden suojatiellä kävelleen jalankulkijan päälle ajettiin Prinssintien eteläpuolisella suojatiellä. Jalankulkija selvisi ruhjeilla eikä tarvinnut sairaalahoitoa.

Vielä vuonna 2001 virasto pyrki vähentämään läpiajoliikennettä:

Nopeusrajoitus on koko alueella 40 km/h. Ongelmana on läpiajoliikenne, jota on pyritty vähentämään rauhoittamalla liikennettä. Roihuvuorentien eteläosalle on rakennettu pyörätie, kaksi hidastinpysäkkiä sekä kolmet liikennevalot.

Läpiajoliikenteen vähentämisessä todella onnistuttiin. Keino on yksinkertainen: kun autoilusta tehdään vähän rasittavaa (mutta silti mahdollista), autoilu vähenee. Kun autoilusta tehdään sujuvaa ja mukavaa, se lisääntyy. Nyt kaupunkisuunnitteluvirasto näyttää tyystin unohtaneen aiemman tavoitteensa vähentää autoliikennettä ja parantaa ostoskeskuksen saavutettavuutta bussilla. Liikenneympyrä sujuvoittaa autoilua, ja lähimmät pysäkit pönöttävät edelleen kaukana ostoskeskuksesta.

2004

Vuonna 2004 lautakunnalle esiteltiin Roihuvuoren keskustan kehittämissuunnitelma. Siinä ehdotettiin Tulisuontien siirtämistä etelämmäs, Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteyksen korottamista ja liikennevalojen poistamista sekä uuden asuin- ja liikerakennuksen rakentamista kirkkoa vastapäätä. Tulisuontien siirtäminen ei näytä lainkaan hullummalta idealta. Ostoskeskuksen portaikkoa vastapäätä olisi ollut puita ja tori, kun nyt siinä on risteys ja autoja. Miksi tämä suunnitelma haudattiin, ja sen sijaan pari vuotta myöhemmin ostaria päätettiin ”elävöittää” suurella liikenneympyrällä, jää mysteeriksi.

Vuonna 2004 tehty ehdotus Roihuvuoren keskustan kehittämiseksi.
Vuonna 2004 tehty ehdotus Roihuvuoren keskustan kehittämiseksi.

Vaihtoehto

Liikenneympyrälle on vaihtoehtoja. Risteys voidaan pitää T-risteyksenä ja rakentaa korotettuna, kuten aiemmin oli suunniteltu. Ajonopeuksia voi hillitä muillakin geometrisilla ratkaisuilla, esimerkiksi jollain tämän tapaisella (suojateiden sijoitusta ja kaarresäteitä ei kannata kopioida tästä suoraan, pointtina on mutka suoraan ajaville T-risteyksessä):

hirsipadontie

Virkamiehet ja lähdekritiikki

Jos virkamies sanoo, ”on ollut vaaratilanteita” tai ”on ollut onnettomuuksia”, kysy tarkempia tietoja. Missä paikassa, millaisissa tilanteissa? Ovatko ne todellisia kolareita vai subjektiivisia kokemuksia vaaratilanteista? Onko niitä ollut oleellisesti enemmän kuin muissa paikoissa? Onko T-risteyksessä ollut enemmän kolareita kuin liikenneympyröissä? Ovatko ne olleet peltien keskinäisiä kolareita parkkipaikalla, vai onko niissä ollut osallisina jalankulkijoita tai pyöräilijöitä? Älä tyydy käsienheilutteluun ja epämääräisiin vastauksiin. Vaadi tarkkaa, oikeaa tietoa. Jos virkamies käyttää kyseistä tietoa perusteluna, on hänen velvollisuutensa myös selvittää se sinulle, ja sinulla on oikeus sitä kysyä.

Valitettavasti kokemus on osoittanut, ettei virkamiesten puheisiin voi läheskään aina luottaa. Virastossa on päätetty toteuttaa joku suunnitelma, ihan mistä tahansa syystä. Aivan vähäinen syy ei ole se, että se on heille itselleen helpointa, koska muutokset tarkoittaisivat heille muuta kuin rutiininomaista työtä. Tämän jälkeen keksitään mitä tahansa selityksiä ja tekosyitä, joilla jo päätettyä asiaa perustellaan. Oli selityksillä sitten tekemistä itse asian kanssa tai ei. Geneeriset paljon käytetyt ovat ”suunnitelma lisää turvallisuutta” tai ”suunnitelma parantaa kevyen liikenteen olosuhteita” vaikka se tosiasiassa heikentäisi niitä. Esimerkiksi Hakamäentietä markkinoitiin sillä, että se parantaa pyöräilyn olosuhteita.

Samaa dataa saatetaan käyttää tarkoitusperistä riippuen sekä sen perustelemiseen, että on tehtävä turvallisuustoimenpide että sen perustelemiseen, että sitä ei tarvitse tehdä. Esimerkiksi vuonna 2005 virkamies perusteli onnettomuusluvuilla kaupunkisuunnittelulautakunnalle, miksi Mäkitorpantielle ei tarvitse rakentaa hidasteita:

Liikenneturvallisuus Mäkitorpantiellä on siis parantunut huomattavasti viime vuosikymmenen loppupuolella.

Aloite ei ollut tullut virastolta vaan kaupunginvaltuutetulta. Seuraavana vuonna sama virkamies perusteli onnettomuusluvuilla kaupunkisuunnittelulautakunnalle, miksi Mäkitorpantielle pitää rakentaa liikenneympyrä:

Risteyksessä on tapahtunut noin 30 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta vuodesta 1991 lähtien. Järjestelyllä parannetaan risteyksen liikenneturvallisuutta ja lyhennetään odotusaikoja.

Siitä, että Mäkitorpantien turvallisuus oli parantunut huomattavasti vuodesta 1991, ei puhuttukaan tällä kerralla mitään.*

Virastoissa on ihan OK johtaa ihmisiä harhaan vaikkapa sanomalla, että ”on tullut palautteita” ja jättää kertomatta että nämä palautteet ovatkin eri paikasta kuin mistä on kyse, jos ei sitä osata erikseen kysyä. Tämä on virastoissa ihan yleinen käytäntö. En sano tätä huvikseni tai ilkeyttäni, ja tiedän, että joku varmasti pahoittaa tästä mielensä. Pidän täysin mahdollisena että monet näin toimivat virkamiehet uskovat vilpittömästi olevansa oikealla asialla. Mutta vuosien toimiminen virastossa ja talon tavoille sopeutuminen on ehkä tehnyt heidät sokeaksi toimintatavalle, joka ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.

Siis sille, että päätetään ensin mitä tehdään (liikenneympyrä) ja keksitään sitten sille perusteluja, jotta päätös saadaan läpi. Sillä ei ole merkitystä ovatko nämä perustelut hyviä, rehellisiä tai onko niillä asian kanssa edes mitään tekemistä.

Se mitä pitäisi tehdä, on ensin miettiä mitä tavoitellaan – esimerkiksi viihtyisämpää kaupunkia. Ja seuraavaksi miettiä, miten hyvin mikäkin ratkaisu nykyisen parhaan tiedon valossa tukee tätä tavoitetta tai toimii sitä vastaan. Mitä muita vaikutuksia ja kustannuksia ratkaisuilla on. Ja tämän perusteella tehdä päätös.


*) Lisätietona, vuonna 2005 Mäkitorpantien länsipään liikennemäärät olivat 7100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vuonna 2014 9800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneympyrä rakennettiin 2007-2008. Liikenneympyrän suunnitelmassa olevia tolppia ei toteutettu, ja suojatien viereen merkityt korotukset vedettiin noin 5 metriä kauemmas. Mäkitorpantien liikenneympyrä on myös osa erikoiskuljetusreittiä, ja halkaisija on ajoradan osuudelta noin 4 metriä pienempi kuin Roihuvuoreen suunnitellussa liikenneympyrässä. Ja tältä se näyttää.

Marjut Ollitervo

avatar

Kirjoittaja on Pyöräkaista Hämeentielle -aloitteen toinen tekijä, Pyöräliiton hallituksen jäsen sekä toiminut Helsingin Polkupyöräilijöiden hallituksessa varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2013-2016.

Lisää tältä kirjoittajalta

One thought on “Roihuvuori osa 2

  1. Yleisten töiden lautakunta hyväksi katusuunnitelman 24.1.2017 äänin 3-3. Antti Möller (vihr), Aura Kostiainen (vas) ja Pörrö Sahlberg (vihr) halusivat korjata suunnitelman, Terhi Koulumies (kok), Eija Paananen (sdp) ja Tuomo Valokainen (sdp) hyväksyivät sen sellaisenaan.

Vastaa