Työmailla unohdetaan kulkumuotojen sovitut prioriteetit – osa 4: Lauttasaarentie

maanantai, 9. toukokuuta 2016

Lauttasaarentien työmaa täyttää tässä kuussa yhden vuoden. Tämän yhden vuoden aikana tämänkin työmaan poikkeusreitit ovat vaihtuneet töiden edistyessä muutamaan kertaan. Lauttasaarentiellä on päädytty ratkaisemaan pyöräliikenne puoltavaihtavilla ja paikoin erittäin kapeilla yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä. Missään kohdassa pyöräilyä ei ole varsinaisesti siirretty ajoradalle muun ajoneuvoliikenteen sekaan, vaikka kadulla on 30 km/h:n alennettu nopeusrajoitus. Työmaa-aidat ovat täälläkin aina välillä ”unohtuneet auki”, joten monttuun tai sorakasaan kävely ja pyöräily on ollut täysin mahdollista. Myös sorarekkojen, kaivinkoneiden ja työmiesten autot olivat varsinkin alkuaikoina usein tukkimassa tätä ainoaa kävelyn ja pyöräilyn väylää niin, että ohipääsemiseksi piti siirtyä ajoradalle. Myös tilapäiset suojatiet ovat toteutettu ainoastaan liikennemerkillä ilman esteettömyyttä ja suojatieviivoja. Ne ovat lähinnä huono vitsi, mikäli suojatien pitäisi tuoda jalankulkijalle turvaa sekä autojen antaman esteettömän kulun.

Tämä kaikki edellinen ei ole mikään vahinko tai olosuhteiden pakosta johtuva seuraus, vaan tietoinen, suunnitelmallinen, luvanvarainen ja päivittäin työmaan esimiesten testattavissa oleva tilapäinen liikennejärjestely. Tälläkin työmaalla ainakin yhdellä työntekijällä pitäsi olla voimassa Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutuksella saatu pätevyys, siis ainakin yhdellä. Onko tämä henkilö kertaakaan kävellyt tai pyöräillyt vastuullaan olevaa tilapäisreittiään? Vahvasti epäilen ettei ole, sillä suurelta osin se on normaalille pyörälle kelvoton saatikka jos alla on tavarapyörä tai pyörän perässä lapsikärry.

Entä jälleen se parempi ratkaisu?

Lauttasaarentie on siitä jännä, että jo sen normaalit pyöräilyn järjestelyt olisivat tukeneet työmaan kohdalla sekaliikenteessä ajoa: keskustan suunnasta saapuva ”väärällä puolella” pyöräilevä joutuu pyörätien loppuessa pakosti siirtymään Meripuistotien kohdalla ”oikealle puolelle”, joten tästä suunnasta tulevien ohjaaminen sekaliikenteeseen olisi ollut luontevaa jo Koillisväylän risteyksen kohdalla. Ja kun remontti pikkuhiljaa siirtyy kohti keskustaa, alkamiskohtakin siirtyy. Ja taas Espoosta saapuvalle työmaa aloitettiin sopivasti Ruukinlahdentien risteysjärjestelyillä, jonka tekeminen valmiiksi asti (myös tiemerkinnät) olisi siirtänyt täältäkin suunnasta pyöräilyn ymmärrettävästi ”oikealle puolelle” pyöräkaistalle, tai ennen kaistan valmistumista sekaliikenteeseen, ja siitä eteenpäin sekaliikenteessä aina Meripuistotielle saakka.

Työmaa alkoi tästä. 19.8.2015 paikka oli lähes valmis, joten toisenlaisella päätöksellä tämä kohta olisi toiminut täydellisesti keskustaan päin pyöräilevien sekaliikenteeseen siirtäjänä.
Työmaa alkoi tästä. 19.8.2015 paikka oli lähes valmis, joten toisenlaisella ideologialla tämä kohta olisi toiminut täydellisesti keskustaan päin pyöräilevien sekaliikenteeseen siirtäjänä.

Mutta ei. Tämä tapa ei tullut heillä pieneen mieleenkään, vaan nyt ensimmäisen korttelin valmistuttua (Ruukinlahdentie – Lemissaarentie) ja toista korttelia remontoitaessa (Lemissaarentie – Gyldenintie) pyöräily päätettiin jostain kumman syystä tuoda takaisen kulkusuunnassa vasemmalle puolelle, ja tällä kertaa puistokierrokselle. Puistosta pyöräily jatkui ensin voimassaolevaa pyörätietä, joka hetkeä myöhemmin vielä kavennettiin puoleen leveyteen.

Tämän korttelin ollessa remontissa pyöräily siirrettiin kaksisuuntaisena puistoon. Kuvattu 19.8.2015.
Tämän korttelin ollessa remontissa pyöräily siirrettiin kaksisuuntaisena puistoon. Kuva otettu Espoon suuntaan 19.8.2015.

Viime lauantaina kun tuolla pyöräilin, jokainen näkemäni pyöräilijä halusi edelleen vaihtaa kadun puolta Lemissaarentien kohdalla, vaikka seuraava kortteli olisi on ollut viittä vaille valmiina jo viime syksystä saakka. Jostain kumman syystä pyöräkaistoja ei haluta massata kumpaankaan suuntaan eikä myöskään Gyldenintien risteykseen suunniteltuja pyörätaskuja. On valittu tavaksi rakentaa seuraavaa vaihetta edellisten jäädessä pyöräilyn osalta kesken.

Liittymä tiemerkintöjä vaille valmiina 29.10.2015. Edelleen tänään liittymä näyttää pyöräilyn osalta täysin samalta. Miksi?
Liittymä pyöräilyn ryhmitysnuolia vaille valmiina 29.10.2015. Edelleen tänään liittymä näyttää pyöräilyn osalta täysin samalta. Miksi? Ajoratanuolet massattiin asfaltin kuivuttua.

Ja koska Lauttasaarentien remontti ei ole vain pyöräilyhanke, sillä siellä tehdään myös uutta ostaria ja metroasemaa sekä ainakin yhdessä taloyhtiössä putkiremontin myötä kaivannot tuli ajoradalle saakka, niin näistä aiheutuu luonnollisesti uusia kiertoja ja superkapeita kävelyn ja pyöräilyn kohtia. Kaikista näistä työmaista pitäsi olla omat tilapäiset liikennejärjestelyt -suunnitelmat, mitkä rakennusvirasto on kriittisesti arvioinut sekä hyväksynyt muutosmääräyksillä tai ilman. Ajaessa myös näitä kiertoteitä pitkin tulee väkisin mieleen, ettei näitä ole kukaan edes miettinyt, vaan ne ovat syntyneet spontaanisti aitoja ja merkkejä siirtelemällä. Näinhän niitä on tehty aikaisemminkin, tai siis aina.

"Elementtien turvallista purkua varten olemme tehneet liikenne- ja työturvallisuutta edistäviä liikennejärjestelyitä, unohtamatta vilkasta ja jatkuvaa kevyenliikenteen virtaa Lauttasaarentien varrella." Lähde
”Elementtien turvallista purkua varten olemme tehneet liikenne- ja työturvallisuutta edistäviä liikennejärjestelyitä, unohtamatta vilkasta ja jatkuvaa kevyenliikenteen virtaa Lauttasaarentien varrella.” Lähde

Miksi pyöräilyä ei siirretty ajoradalle? Pitääkö joku jatkuvia ajoradan ylityksiä sekä toistuvia konflikteja jalankulkijoiden kanssa turvallisempana kuin ajoradalla pyöräily. Vai onko täälläkin varsinainen syy ollut siirtää pyöräily pois autojen tieltä?

Kuvassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Suunnittelija on parhaaksi vaihtoehdoksi siirtänyt pyöräilijät pois autojen tieltä. Turvallisista matkaa. Kuvattu 17.4.2016.
Kuvassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, ainakin kyseiseen suuntaan (näin tänne selän takana ohjataan). Suunnittelija on parhaaksi vaihtoehdoksi siirtänyt pyöräilijät pois autojen tieltä. Kuvattu 17.4.2016.

Tiemerkinnät

Tiemerkinnät ovat olennainen osa liikenteen ohjausta, kulki sitten autolla tai pyörällä. Näiden ansiosta katuverkosta tulee ymmärrettävämpi, ennakoitavampi sekä turvallisempi. Merkinnät ohjaavat käyttäjää käyttämään katua oikein, kun taas ilman merkintöjä ajolinjojan kirjo sekä väärin ajaminen on yleistä. Tai oikeastaan pyöräilijä ei edes tiedä ajavansa oikein tai väärin. Lauttasaarentiellä moottoriajoneuvot saivat kaistaviivansa sekä ryhmitysnuolensa heti asfaltin kuivuttua, mutta pyöräilyn vastaavat viivat sekä katusuunnitelmassa olevat ryhmitysnuolet ja pyörätaskut puuttuvat. Myös yksi tärkeäksi luokiteltava punainen huomiomassaus puuttuu. Näiden puuttumista on selitelty viime syksyn sateilla sekä talvella, jolloin viivojen massaaminen oli muka mahdotonta. Mutta miten ihmeessä moottoriajoneuvoille onnistuttiin saamaan viivat talvesta ja sateesta huolimatta? Maaliskuussa vinkkasin HKR:ää näiden puuttumisesta valokuvien kera, ja vinkkini välitettiin alueen rakentamisesta vastaavalle virkamiehelle, Kati Kiyancicekille.

Jotain puuttuu.
Jotain puuttuu. Tilanne on tänäänkin vielä sama. Kyseinen kohta valmistui tähän kuntoon viime vuoden lokakuussa. Ketään ei kiinnosta.

Joskus jopa kuvittelin, että myös työmaa-aikaisia tilapäisiä kaista- ja sulkuviivoja sekä suojatieviivoja olisi pakko tehdä töiden edetessä ja varsinaisten liikenteen ohjauslaitteiden asennus sekä lopullisten tiemerkintöjen tekeminen viipymättä kadun asfaltoimisen jälkeen. Mutta näin ei ilmeisesti ole.

Hornsgatanin remontti Tukholmassa loppukesästä 2011. Sitä mukaa kun tulee valmista, tulee myös lopulliset tiemerkinnät. Luulisi että tämä olisi pakko myös Helsingissä.
Hornsgatanin remontti Tukholmassa loppukesästä 2011. Sitä mukaa kun tulee valmista, tulee myös lopulliset tiemerkinnät. Luulisi että tämä olisi pakko myös Helsingissä.
Lauttasaarentien ja Ruukinlahdentien risteys 17.4.2016. Miten tässä kuuluu pyöräillä?
Lauttasaarentien ja Ruukinlahdentien risteys 17.4.2016. Miten tässä kuuluu pyöräillä? Milloin saamme loput tiemerkinnät: viivat ja nuolet?

Tämä on huomattavan tärkeää varsinkin vielä nyt, kun pyöräkaistat ja pyöräliikenteen ryhmittymiskaistat ovat varsin uusi asia helsinkiläisessä keinovalikoimassa. Kaikken näiden tilapäisten ja pysyvien tiemerkintöjen tarkoitus on tietenkin auttaa pyöräilijöitä ymmärtämään ajopaikkansa, mutta myös autoilijoita ymmärtämään pyöräliikenteen olemassaolo ja heidän ajopaikkansa. Nämä ovat juuri niitä asioita, mistä turvallisuus, mukavuus ja sujuvuus muodostuu. Nyt tätä ymmärrystä ei ole.

Tilapäiset tiemerkinnät

Valmis katu on yleensä suora ja selkeä. Mutta tätä samaa ei voida puhua työmaa-aikaisista järjestelyistä, missä ajokaistojen linjaukset saattavat mutkitella ja vaihtua viikoittain, jopa päivittäin. Tähän ongelmaan on keksitty ratkaisu: työmaa-aikaiset tiemerkinnät. Näiden tiemerkintöjen olemassaololla on erittäin suuri merkitys ajamiseen, ennakoitavuuteen sekä turvallisuuteen. Siksi niiden puuttumista ei voi kuin ihmetellä. Eikö joku osaa tai halua tehdä niitä? Ja klassinen vaihtoehto on tietenkin se, että kaivantojen tullessa ja ajolinjojen muuttuessa alkuperäisiä viivoja ei haluta poistaa. Helsingissä on hyvin yleistä, että tiemerkinnät ohjaavat ajamaan päin ties mitä. Voisi luulla, että näiden viivojen tekeminen ei perustu haluun.

Työmaa liikkuu, mutta myös viivat liikkuvat. Lisäksi pyöräilyn paikka oli lähes kaksivuotisen työmaan aikana vain sekaliikenteessä. Kuva samaiselta Hornsgatanilta.
Työmaa liikkuu, mutta myös viivat liikkuvat. Lisäksi pyöräilyn paikka oli lähes kaksivuotisen työmaan aikana vain sekaliikenteessä. Kuva samaiselta Hornsgatanilta vuodelta 2011.
Tukholman Slussenilla on tällä hetkellä sen verran suuret katutyöt, että pyöräilyn reitit vaihtuvat viikoittain, jopa päivittäin. Kuvassa hieman siirtynyt pyöräkaista, joten muutaman päivän vanhat merkinnät maalattiin yli ja uudet tehtiin tuttuun tyyliin massasta. Näin tehtynä pyöräilijä tietää aina oikean paikkansa. Katutyömailla merkintöjen tarve ja oikeellisuus korostuu.
Tukholman Slussenilla on tällä hetkellä sen verran suuret katutyöt, että pyöräilyn reitit vaihtuvat viikoittain, jopa päivittäin. Kuvassa hieman siirtynyt pyöräkaista, joten muutaman päivän vanhat merkinnät maalattiin yli ja uudet tehtiin tuttuun tyyliin massasta. Näin tehtynä pyöräilijä tietää aina oikean ajopaikkansa. Katutyömailla tiemerkintöjen tarve ja oikeellisuus korostuu.
Skeppsbrolla vähän uutta tiemerkintää, jottei epäselvyyksiä ilmene. Kaikellä näillä viestitään muutoksista myös autoilijoita. Tukholmalaista arkea.
Skeppsbrolla vähän uutta tiemerkintää, jottei epäselvyyksiä ilmene. Näitä tiemerkintöjä tarvitsee yhtä lailla autoilijat kuin pyöräilijät. Tukholmalaista arkea.
Tilapäiset tiemerkinnät kertovat käyttäjille miten katua tulee käyttää. Näiden merkitys korostuu muutoksien määrän lisääntyessä. Slussen.
Tilapäiset tiemerkinnät kertovat käyttäjille miten katua tulee käyttää. Näiden merkitys korostuu muutoksien määrän lisääntyessä. Slussen.

Tulevaisuus

Näistä virheistä olisi syytä oppia. 25 km/h kulkevaa polkupyöräilijää ei kannata laittaa 30 km/h työmaa-alueella kulkemaan pitkin jalankululle tehtyjä normaalia kapeampia tilapäisjärjestelyjä, sillä pelkästään jalankulkijan vauhti on vain viidesosa pyöräilijän vauhdista. Ja usein vielä mitkään minimimitat tai muut laatuvaatimukset eivät näissä paikoissa toteudu.

Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän työmaa-aikaisilla väylillä laatuvaatimuksia ei tunneta. Irtosoraa, kuoppia, vanerilevyjä romahtaneiden maamassojen päällä sekä auki unohtuneita aitoja. Lauttasaaren sillalla mitataan Helsingin suurimmat pyöräilymäärät (8700 pyör./vrk) ja nyt kuvissa näkyvien järjestelyiden takia harva haluaa ajaa tätä kautta Espooseen. Pyöräilyn siirtäminen Lauttasaarentiellä sekaliikenteeseen muuttaisi tilanteen varmasti.
Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän työmaa-aikaisilla väylillä laatuvaatimuksia ei tunneta. Irtosoraa, soraa, kuoppia, irvisteleviä vanerilevyjä romahtaneiden kohtien päällä sekä auki unohtuneita aitoja. Kuka työmatkaa pyöräilevä haluaisi ajaa täällä? Lauttasaaren sillalla mitataan Helsingin suurimmat pyöräilymäärät (8700 pyör./vrk) ja nyt kuvissa näkyvien järjestelyiden takia vain paremmasta tietämättömät ajavat tätä kautta Espooseen. Pyöräilyn siirtäminen Lauttasaarentiellä sekaliikenteeseen muuttaisi tilanteen varmasti. Kuvattu 17.4.2016.

Eriytetyn pyöräverkon alueella työmaan alennetut nopeusrajoitukset poistavat eriytetyn pyöräverkon tarpeen ja näissä kohdissa pyöräily sekaliikenteessä pitäisi nähdä perusratkaisuna. Työmaa on tässä tapauksessa se joka sopeuttaa moottoriajoneuvot pyöräilyyn. Aikaisemmin näitä samanlaisia kiertoja on nähty mm. Olympiaterminaalin edessä sekä Paciuksenkadun alikulkua tehtäessä ja tällä hetkellä mm. Pasilan sillalla ja Länsi-Pasilassa Pasilankadulla. Näissä kaikissa pyöräilyä siirretty mitä ihmeellisimmille kiertoteille sekaliikenteen sijaan. Vaikeasti tehtyjä ja mahdottomasti tulkittavia tilapäisreittejä ajetaan poikkeuksetta väärin. Vain sekaliikenteeseen siirtyneet onnistuivat ajamaan ennakoivasti ja näin ollen myös turvallisesti.

Ei näin!
Ei näin!
Eikä myöskään näin. Tässä on ajateltu pyöräilyä ja kävelyä yhtenä ryhmänä. Jos tämä olisi pilkottu kahdeksi kulkumuodoksi, pyöräily näin ollen olisi kulkenut koko työmaan ajan sekaliikenteessä ja kävelyllä oltaisiin tehty ohitus ajoradan kautta. Nyt molemmat kiusaavat toisiaan ja vaihtavat puolta 50 metrin takia. Täydellisesti epäonnistunutta suunnittelua. Kuvattu 17.4.2016.
Eikä myöskään näin. Tässä on ajateltu pyöräilyä ja kävelyä yhtenä ryhmänä. Jos nämä olisi pilkottu kahdeksi kulkumuodoksi: pyöräilyksi ja kävelyksi, niin pyöräily olisi näin ollen kulkenut koko työmaan ajan sekaliikenteessä ja kävelyllä oltaisiin tehty ohitus ajoradan kautta puolta vaihtamatta. Nyt molemmat kulkumuodot kiusaavat toisiaan ja vaihtavat puolta 50 metrin takia. Täydellisesti epäonnistunutta suunnittelua. Ja YIT ei missään vaiheessa unohda vilkasta ja jatkuvaa kevyenliikenteen virtaa. Kuvattu 17.4.2016.
Vaan näin. Pyöräilyä ei ohjata jalankululle varattuun kadun osaan, vaan sen paikka on sekaliikenteessä.
Vaan näin. Pyöräilyä ei ohjata jalankululle varattuun kadun tilaan, vaan sen paikka on sekaliikenteessä.
Ja näin. Moottoriajoneuvoliikenne on päätetty sopeuttaa pyöräilyyn. Kuva Tukholmasta.
Ja näin. Moottoriajoneuvoliikenne on osattu sopeuttaa pyöräilyyn. Kuva Tukholmasta.
Työmaa on pakottanut kadun kapeaksi. Tästä syystä pyöräkaista on päätetty poistaa ja pyöräily tapahtuu sekaliikenteessä. Tilapäisten tiemerkintöjen keinovalikoimassa tunnetaan myös tilapäinen pyörätasku.
Tässä työmaa on pakottanut kadun kapeaksi. Tästä syystä pyöräkaista on päätetty poistaa ja pyöräily tapahtuu sekaliikenteessä. Tilapäisten tiemerkintöjen keinovalikoimassa tunnetaan myös tilapäinen pyörätasku (hopean Mersun ja mustan Audin välissä).
Lisää tilapäisiä keinovalikoimia: keltaiset suojatieviivat, maahan kiinnitettävät hidasteet sekä esteetön jalankulkuympäristö.
Lisää tilapäisiä keinovalikoimia: keltaiset suojatieviivat, maahan kiinnitettävät hidasteet sekä esteetön jalankulkuympäristö. Ja selän takana työmaasta ja pyöräilijöistä varoittavat liikennemerkit sekä alennettu nopeusrajoitus 30 km/h.

Ainoa poikkeus on tietenkin vain toisella puolella kulkeva kaksisuuntainen pyörätie. Silloin perusratkaisuna on säilyttää pyörätie samalla puolella eroteltuna jalankulusta joko viivoin tai aidoin.

Ei ole vain talviautoilijoita eikä vain talvipyöräilijöitä

Tiemerkintöjen laadulla sulana aikana on suuri merkitys ajamiseen silloin kuin lumi tai loska peittää niiden näkyvyyden. Talvella sekä autoilee sekä pyöräilee aivan samoja ihmisiä kuin kesällä. Meillä ei ole pelkkiä talviautoilijoita, eikä myöskään pelkkiä talvipyöräilijöitä. Tiemerkinnät ja ajolinjat opiskellaan kesällä ja tätä tietoa hyödynnetään silloin kuin niitä ei näy. Nyt Lauttasaarentiellä tätä tietoa ei ole ollut ja autoilijoiden ajopaikka viime talvena oli sen mukainen.

Auton vasen puoli ryhmitysnuolen päällä ja oikea merkitsemättömällä "pyöräkaistalla". Mikäli kaistat oltaisiin massattu jo kesällä -15 väylän valmistuttua, autoilija ajaisi toisin.
Auton vasen puoli ryhmitysnuolen päällä ja oikea merkitsemättömällä ”pyöräkaistalla”. Mikäli kaistat oltaisiin massattu jo edellisenä kesänä väylän valmistuttua, autoilijat ajaisivat toisin. Myös auraus oli kovin puutteellista.
Kyllä on ihanan leveä ajorata, ajattelee autoilijat. Kuvattu 22.1.2016.
Kyllä on ihanan leveä ajorata, ajattelee autoilijat. Kuvattu 22.1.2016.
Autoilijat ovat sisäistäneet Malminrinteen pyöräkaistojen olemassaolon vaikka niitä ei lumen alta näy. Moottoriajoneuvot ovat tietoisesti valinneet ajopaikaksi vasemman reunan.
Autoilijat ovat sisäistäneet Malminrinteen pyöräkaistojen olemassaolon vaikka niitä ei lumen alta näy. Moottoriajoneuvot ovat tietoisesti valinneet ajopaikaksi ajoradan vasemman reunan.
Myös Albertinkadun pyörätasku muistetaan, vaikka sitä ei juurikaan näy.
Myös Albertinkadun pyörätasku muistetaan, vaikka sitä ei näy.

Lauttasaarentien pitäisi valmistua kokonaisuutena kesäkuun loppuun mennessä. Alle kaksi kuukautta aikaa, mitenköhän ehtivät?

Entä paljon puhuttu lastaus? Hiljattain hyväksytty liikenteen ohjaussuunnitelma näyttää tuovan lastauksen pyöräkaistoille. Meripuistotien ja Ruukinlahdentien välille on suunniteltu vain kaksi lastauspaikkaa, loput joko 60 minuuttia seisoville tai 4 tuntia sekä asukastunnuksella säilytettäville autoille. Jotta näitä virheitä ei jatkossa tapahtuisi, liikenteen ohjaussuunnitelman pitäisi olla valmiina viimeistään samaan aikaan vuorovaikutettavan katusuunnitelman kanssa. Nyt tämä erittäin tärkeä tieto kadun liikennemerkeistä saadaan aivan liian myöhään, eikä muistutuksia tai mielipiteitä kukaan kysele.

Tuleva kesä kertoo kuinka hyvin valmis Lauttasaarentie toimii. Uutta opittavaa on varmasti luvassa.

***

Huomenna tiistaina kaupunkisuunnitteluviraston Laiturilla järjestettävissä Pyöräliikennemessuissa yhtenä puhujana on rakennusviraston projektijohtaja Juha Väätäinen ja aiheena Katsaus pyöräväylien rakentamiseen. Puhuuko hän reunakivistä ja niiden laittamattomuudesta vai tilapäisistä liikennejärjestelyistä, se jää nähtäväksi. Samassa tilaisuudessa on muitakin hyviä puhujia, mm. ex-ksv:läinen Marek Salermo. Tämä siis Laiturilla huomenna 10. toukokuuta klo 16-19.

Huomenna ajetaan jälleen kuukausittainen Kriittinen pyöräretki klo 18 (lähtöpaikka Narinkkatori) ja sen suuntana Pasila ja Ratapihantien hengenvaaralliset pyöräilyn ja kävelyn tilapäisreitit. Pasilan visiitti on järjestyksessä toinen, edellinen ajettiin kuukausi sitten.

Kaikki mukaan!!

2 thoughts on “Työmailla unohdetaan kulkumuotojen sovitut prioriteetit – osa 4: Lauttasaarentie

Vastaa