Kypärän tehokkuus ja kuvitteellinen data

maanantai, 27. huhtikuuta 2015

Pyöräilykypärän tehokkuudesta on jälleen julkisuudessa levitelty optimistisia pitävään näyttöön perustumattomia väitteitä. Kuinka tehokkaasti pyöräilykypärä todella suojaa pyöräilijää, on laaja ja kiistanalainen kysymys, jota ei pysty kattavasti käsittelemään yhdessä artikkelissa. Tässä artikkelissa pureudun vain yhteen kysymykseen, Suomen kuolintilastoihin eli VALT-vuosiraportteihin [1], niihin liittyvään kuvitteelliseen dataan ja niistä tiedottamiseen.

Mitä tarkoittaa ”eri todennäköisyyksillä”

Vuosina 2009–2013 tieliikenteessä kuoli 110 pyöräilijää. Näistä kypärä olisi pelastanut ”varmuudella” yhden pyöräilijän, ”todennäköisesti” 9 pyöräilijää ja ”mahdollisesti” 21 pyöräilijää. 54 tapauksessa kypärällä ei olisi ollut vaikutusta. Lisäksi kuoli 23 pyöräilijää siitä huolimatta, että he käyttivät kypärää. Kahdesta tapauksesta ei ollut arviota.

VALT-raportit eivät kerro, mihin todennäköisyyksiin perustuvat ilmaisut ”todennäköisesti” ja ”mahdollisesti”. Lienee kohtuullista olettaa, että ”todennäköisesti” tarkoittaa todennäköisyyttä, joka on suurempi kuin 50%, ja ”mahdollisesti” todennäköisyyttä, joka on pienempi kuin 50%. Esimerkiksi ”todennäköisesti” voisi olla 50%–90% ja ”mahdollisesti” 10%–49%.

Termit ”mahdollisesti” ja ”todennäköisesti” päätyvät Liikenneturvan tiedotteisiin ilmaisuna ”eri todennäköisyyksillä”. Liikenneturva tiedotti, että vuonna 2013 joka toinen kuolleista pyöräilijöistä olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastua. Tästä syntyy helposti väärä mielikuva, että kypärä olisi pelastanut puolet pyöräilijöistä. Kuitenkin VALT-raportin mukaan 10 pyöräilijää olisi pelastunut vain mahdollisesti. Tässä joukossa voi siis olla esimerkiksi tapauksia, joissa kypärä olisi pelastanut 15% todennäköisyydellä.

Mikäli VALT-raportteihin on uskominen, tiedetään, että vuosien 2009–2013 110:stä kuolleesta pyöräilijästä kypärä ei pelastanut tai ei olisi pelastanut 77 pyöräilijää. Tämä on 70% kaikista kuolleista. 28%:ssa tapauksista olisi ollut jokin nollaa suurempi todennäköisyys pelastua kypärää käyttämällä. Tämä ei tarkoita, että 28% olisi pelastunut.

kuolleet_jk_pp
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemien kehitys vuosina 2003–2014. Määrät ovat absoluuttisia, eikä niitä ole suhteutettu liikennesuoritteisiin.

Kypärän tehokkuus ja kuvitteellinen data

Liikenneturva väittää sivuillaan [2] seuraavaa:

”Tutkimusten perusteella pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla. Pää- ja aivovammojen riski pienenee eri tutkimusten perusteella 63-88 prosentilla.

[…]
Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuonna 2013 tutkimissa kuolemaan johtaneissa pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista 23 pyöräilijästä kypärää ei käyttänyt 21 pyöräilijää. Kypärää käyttämällä heistä joka toinen (10) olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastua. […]

Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.”

Liikenneturva vetoaa usein tähän kuvitteelliseen dataan, joka ei näy tilastoissa. Liikenneturva vihjaa, että kuvitteellinen data jollain tavalla todistaisi kypärän tehokkuuden, mutta että samaan aikaan kypärän tehokkuutta ei kuitenkaan voisi kuolintilastojen perusteella mitata, koska niistä puuttuu mainittu kuvitteellinen data.

Kuolintilastoista voidaan silti tehdä joitakin päätelmiä, vaikka niistä puuttuvatkin kypärän ansiosta mahdollisesti pelastuneet tapaukset. Käyttämällä kuolintilastoja sekä Liikenneturvan viittaamaa kuvitteellista dataa voimme testata Liikenneturvan esittämää väitettä pyöräilykypärän tehokkuudesta. Oikeaksi väitettä emme voi tällä karvalakkilaskelmalla todistaa, mutta voimme testata, onko väitteessä mitään järkeä.

Testatkaamme siis väitettä “pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla”.

kypara73VALT
A on niiden pyöräilijöiden joukko, jotka joutuivat kuolemanvaaralliseen onnettomuuteen. X on niiden pyöräilijöiden joukko, jotka pelastuivat kypärän ansiosta. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa alla esitettyä laskua. Mittasuhteet eivät vastaa todellisuutta. Kuva lisätty 2.5.2015.

Oletamme nyt, että pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73%. Kuvitteellinen data eli puuttuva tieto X on niiden pyöräilijöiden määrä, jotka joutuivat onnettomuuteen, jossa kypärä pelasti heidän henkensä, eivätkä he päätyneet kuolintilastoihin eli VALT-raportteihin.

Vuosina 2009–2013 kuoli 110 pyöräilijää [1]. Heistä kypärä olisi pelastanut
– varmuudella: 1
– todennäköisesti: 9
– mahdollisesti: 21
– kypärällä ei olisi ollut vaikutusta: 54
– ei arviota / muu: 2

Lisäksi 23 pyöräilijää kuoli kypärän käytöstä huolimatta (harmaa aalto). Laskemme epäselvät kaksi tapausta kypärän tehokkuuden hyväksi, ja oletamme, että he eivät käyttäneet kypärää, ja että kypärä olisi pelastanut heidät todennäköisesti tai mahdollisesti.

Kypärä varmuudella ei pelastanut tai ei olisi pelastanut 54+23 = 77 pyöräilijää.

Koska VALT-raportit eivät kerro, millaisia todennäköisyyksiä vastaavat ilmaisut “todennäköisesti” ja “mahdollisesti”, oletamme, että nämä jollain todennäköisyydellä pelastuneet 32 (9+21+2) pyöräilijää olisivat pelastuneet 73% todennäköisyydellä. Siis 73% heistä eli 23 pyöräilijää olisi pelastunut ja 9 pyöräilijää ei olisi pelastunut.

Siispä kypärä olisi pelastanut 23+1 = 24 pyöräilijää (vihreä pilkku) ja ei pelastanut tai ei olisi pelastanut 77+9 = 86 pyöräilijää (koko harmaa alue).

Nämä 86 pyöräilijää, joita kypärä ei pelastanut tai ei olisi pelastanut, edustavat nyt 27% (100%-73%) siitä joukosta A, joka joutui onnettomuuteen, jossa pyöräilijä joko kuoli tai kypärä pelasti hänet kuolemalta. Tästä saamme koko joukon A suuruudeksi 319 pyöräilijää. Kypärä siis pelasti tai olisi pelastanut 233 pyöräilijää (koko vihreä alue). Heistä 24 näkyy kuolintilastoissa (vihreä pilkku). Siis X = 233-24 = 209 pyöräilijää.

Kypärän käyttäjiä oli 23+209 = 232, ja kypärää ei käyttänyt 1+9+21+54+2 = 87 pyöräilijää. Tästä saadaan kypärän käyttöasteeksi 232 / 319 = 73% joukolle A. Liikenneturvan mukaan vuosina 2009–2013 kypärän käyttöaste Suomessa on vaihdellut 32%–44%välillä [3].

Tälle ristiriidalle on kaksi mahdollista selitystä:

1. Kypärää käyttävillä on merkittävästi suurempi riski joutua kuolemanvaaralliseen onnettomuuteen kuin kypärää käyttämättömillä. Mutta toisaalta Liikenneturvan mukaan pyöräilykypärän aiheuttamasta riskikompensaatiosta ei ole näyttöä [4].

2. Lähtöoletus, että kypärä vähentäisi kuolemanriskiä 73%, ei pidä paikkaansa.

On myös mahdollista, että liikennevahinkojen tutkijalautakuntien asiantuntijat ovat roimasti aliarvioineet kypärän mahdollisen suojavaikutuksen onnettomuudessa. Siis, että osa tapauksista, jotka on arvioitu “kypärällä ei olisi ollut vaikutusta” olisikin voinut pelastua kypärää käyttämällä. Olettamalla, että kaikki 54 “kypärällä ei olisi ollut vaikutusta” tapausta olisikin voinut pelastua 73% todennäköisyydellä, saadaan joukolle A kypärän käyttöasteeksi 48%. Tämä on edelleen selvästi korkeampi kuin valtakunnallinen kypärän käyttöaste kyseisenä aikana. Lisäksi oletus on epärealistinen, sillä ainakin osa kuolemantapauksista on sellaisia, että pyöräilijä olisi joka tapauksessa kuollut muihin kuin pään alueen vammoihin.

Joka tapauksessa yksi asia on selvä: Liikenneturva ei voi yhtä aikaa vedota sekä väitteeseen “kypärä vähentää kuolemanriskiä 73%” että VALT-raportteihin. Kypärän tehokkuus ja kuolintilastot eivät täsmää. Joku on väärässä.

Mistä sitten tulevat Liikenneturvan esittämät shokeeraavat luvut 73% ja 63–88% kypärän tehokkuudelle? Ne tulevat eräistä vanhoista case-control -tutkimuksista. Jotta tämän artikkelin pituus pysyisi kohtuullisena, palaan näihin tutkimuksiin ja niistä esitettyihin kritiikkeihin myöhemmin.

Katso myös Olli Pottosen laskelmia samasta aiheesta.

Viitteet

[1] VALT-vuosiraportit 2009–2013

[2] ”Pyöräilykypärä”, Liikenneturva

[3] Liikennekäyttäytymisen seuranta, Liikenneturva

[4] ”Tunne ja järki pyöräilykypäräkeskustelussa”, Liikennevilkku 3/2014, Liikenneturva

Edit 2.5.2015: Lisätty laskua havainnollistava kuva.

Marjut Ollitervo

avatar

Kirjoittaja on Pyöräkaista Hämeentielle -aloitteen toinen tekijä, Pyöräliiton hallituksen jäsen sekä toiminut Helsingin Polkupyöräilijöiden hallituksessa varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2013-2016.

Lisää tältä kirjoittajalta

18 thoughts on “Kypärän tehokkuus ja kuvitteellinen data

  1. Onko missään muuten arvioitu, kuinka moni auton matkustaja/kuljettaja olisi todennäköisesti selvinnyt kuolemaa johtaneista onnettomuuksista hengissä kypärää käyttämällä? Olisiko peräti autoilukypärälle tilastoista hyvät perusteet löydettävissä?

    1. Erittäin hyvä kysymys. Valitettavasti liikennevahinkojen tutkintalautakunta ei tutki tätä kysymystä. Jostain syystä kypärää vaaditaan pyöräilijöiltä, mutta ei jalankulkijoilta tai autoilijoilta.

      Yhdysvalloissa moottoriajoneuvo-onnettomuudet ovat toiseksi yleisin aivovammaperäisten kuolemien aiheuttaja. Suomessa noin 200 ihmistä kuolee vuosittain auto-onnettomuuksissa. http://www.cdc.gov/traumaticbraininjury/get_the_facts.html

    2. Niin. Ei se varmasti ole vahinko, että moottoriurheilussa käytetään kypärää. Sama logiikka toimii ihan hyvin pyöräilyssäkin. Jos olet menossa verttiramppiin tai laskemaan alamäkiajoa, niin pistä ihmeessä kypärä päähän. Jos sen sijaan ajattelit kruisailla kesäillan ratoksi vaikka Helsingin rantoja, niin tiedosta se, ettei kypärä ole sen tarpeellisempi kuin samaa tekevillä autoilijoillakaan.

      1. Piti vielä lisäämäni, että omat kesäiset kruisailuni loppuvat siihen, jos kypärästä tulee pakollinen ja poliisi alkaa vielä kytätä asiaa jossain Kaivarissa. Kansanterveydelliset negatiiviset vaikutukset ovat taatusti suuremmat kuin kypärän käytön mahdolliset hyödyt.

      2. Monissa autourheilulajeissahan on ihan tavanomaista, että ajoneuvo suistuessaan tieltä tai muusta syystä kaatuu ylösalaisin (mitä ei kaikissa lajeissa edes pidetä onnettomuutena vaan lähinnä urheilusuorituksessa epäonnistumisena), mikä taas siviilissä on harvinaista ja vaatii yleensä täydellistä piittaamattomuutta ja merkittävää ylinopeutta. Kaatuessaan autoon voi sitten pyrkiä sisään kaikkea ylimääräistä muodostelmaa (kuten maassa olevia kivimuodostelmia), joka voi lyödä autossa olijaa päähän.

  2. Onko mistään tullut vastaan tietoa siitä kuinka pyöräilyonnettomuudesta on seurannut selkäydinvamma ? Itse näen eri uutisoinneissa kuoleman, kallo- ja aivovamman. Selkäydinvammoista en ole nähnyt dataa. Kuitenkin näitä pyöräilyonnettomuuksiin liittyen syntyy, oli kypärä tai ei.

  3. Lasku on tuomittu antamaan ristiriitaisen tuloksen riippumatta siitä minkä suojavaikutuksen oletat, koska lähtötiedot ovat keskenään ristiriitaisia jo ilman tuota 73% lukua.

    Kypärättömiä pyöräilijöitä kuoli siis 87. Hyväksytäänpä todennäköisyysarviosi, ja uskotaan, että heistä 24 olisi pelastunut kypärän käytöllä. 63 olisi kuollut joka tapauksessa. Tästä saa suoraan kypärän suojavaikutukseksi 24/87=28%. Tähän arvioon ei tarvita mitään muuta tietoa eikä kuvitteelista dataa.

    Toisaalta kypärän käyttöaste on antamiesi tietojen mukaan 32-44%. Kypärättömät pyöräilijät ovat tähän nähden yliedustettuina kuolintilastoissa. Heitä kuoli 87, kun kypärällisiä taas 23. Oletetaan kypärän käyttöasteeksi 40%. Tämän perusteella kypärää käyttävän todennäköisyys kuolla onnettomuudessa, suhteessa kypärättömään, on 0.6/0.4*23/87=0.40. Kypärä siis pienentää kuoleman todennäköisyttä 60%. Ei 73%, mutta iso luku kuitenkin. Jos kypärän käyttöasteeksi laitetaan 50%, päästään lähelle tuota Liikenneturvan 73% lukua. Luultavasti siellä onkin laskettu juuri näin.

    Kaikkiaan tässä on kolme keskenään ristiriitaista lähtötietoa:
    1) Kypärän käyttäjiä kuoli 23, kypärättömiä 87
    2) Kypärä olisi pelastanut 28% niistä jotka eivät sitä käyttäneet
    3) Kypärän käyttöaste ylipäätään on 32-44%
    Kun näistä ottaa jotkin kaksi lähtötiedoiksi, saa johdettua tuloksia jotka ovat eri tavoin ristiriidassa kolmannen kanssa. Huomaa että tässä ei edes ole mukana Liikenneturvan 73% suojavaikutusta. Jos se otetaan mukaan, on se neljäs lähtötieto joka ei sovi yhteen minkään muun kanssa. Pelkästään yhden luvun syyttäminen virheelliseksi on yksisilmäistä, kun kaikki muukin tieto on ristiriitaista.

    Ristiriita selittyisi osittain sillä, että nimenomaan kypärättömiä pyöräilijöitä joutuisi onnettomuuksiin useammin kuin kypärällisiä. Siis toisin päin kuin kirjoituksessasi sanot. Se ei vaadi sitä, että sama ihminen alkaa käyttäytyä eri tavoin saadessaan kypärän päähänsä, vaan että kypärälliset ja kypärättömät edustavat erilaisia pyöräilijäryhmiä, jotka jo lähtökohtaisesti käyttäytyvät liikenteessä eri tavoin. En uskalla arvioida missä määrin näin on.

    1. Kuten tekstissä totean, kypärän suojavaikutusta ei voi näiden tietojen perusteella laskea. Se on paljon monimutkaisempi kysymys, jota tutkijat ovat yrittäneet päätellä case control -tutkimuksilla siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Laskun kääntämiseksi toisinpäin tarvittaisiin tieto siitä, moniko pyöräilijä pelastui kypärää käyttämällä. Tätä tietoa meillä ei ole.

      Tietojen perusteella voi kuitenkin testata, onko kypärän väitetyssä tehokkuudessa järkeä, siis voisiko se olla mahdollisesti totta. Jos kypärä vähentää kuolemanriskiä 73%, sen pitäisi noin suunnilleen täsmätä tosielämän kanssa. Eli kuolemanvaaralliseen onnettomuuteen joutuneista 73% pelastui tai olisi pelastunut kypärän ansiosta, ja 27% tapauksista kypärä ei pelastanut tai ei olisi pelastanut.

      Kypärän käyttöaste ei ole lähtöoletus. Se on tieto, jota käytän kun tarkastelen onko tuloksissa mitään järkeä. Yhtä hyvin voisin käyttää vaikka tuota kaaviota jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemien kehityksestä. Laskun perusteella kypärän pitäisi pelastaa noin 40 pyöräilijää vuosittain. Jos katsotaan pelkästään pyöräilijöiden kuolemien kehitystä, tämä näyttäisikin olevan mahdollista. Mutta silloin pyöräilykypärän käytön lisääntyminen on vähentänyt myös jalankulkijoiden tieliikennekuolemia. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemien väheneminen taitaa kuitenkin johtua jostain muusta kuin pyöräilykypärästä.

      Mitä tulee kypärän käyttöasteeseen, toki näin pienellä datasetillä vaikuttaa satunnaisvaihtelu. Se ei kuitenkaan selitä näin suurta eroa kuolemanvaaralliseen onnettomuuteen joutuneiden pyöräilijöiden kypärän käyttöasteen ja valtakunnallisen kypärän käyttöasteen välillä.

      En ymmärrä kritiikkiäsi siitä, että lähtötiedot ovat ristiriitaiset. Koko jutun pointti on osoittaa, että ne ovat ristiriitaiset. Käyttämäni lähtötiedot ovat siis kypärän 73% tehokkuus ja kuolintilastot. Kuolintilastot itsessään eivät voi olla ristiriitaiset, ne ovat mitä ovat.

      En syytä yhtä tietoa vääräksi, vaan tuon esille kaksi, tai oikeastaan kolme mahdollista selitystä. Mitä sitten kukakin pitää uskottavimpana. Tutkijalautakunnan ammattitaidottomuutta, kypärän aiheuttamaa merkittävää riskikompensaatiota (toki on myös mahdollista että riskiryhmät eli vanhukset ja humalaiset käyttävät erityisen paljon kypärää) vai sitä, että kypärä ei suojaakaan väitetyllä 73% tehokkuudella kuolemalta.

      1. En valitettavasti nähtävästi onnistunut esittämään asiaani riittävän ymmärrettävästi. Samojen argumenttien toistaminen tuskin auttaa asiaa, joten anna olla. Haluan kuitenkin tuoda vielä esiin yhden näkökulman. Arvioit, että 87 kypärättömästä kypärä olisi pelastanut 24. Tästä saadaan kypärän suojavaikutukseksi suoraan 24/87=28%. Tämä on ristiriidassa luvun 73% kanssa. Jos oli tarkoitus todistaa, että luvuissa on ristiriitaa, niin tässähän se on. En ymmärrä, mitä lisäarvoa tuo laskelma pyöräilijäryhmien lukumäärillä. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi rinnakkainen analyysi eri lähtötiedoilla, mutta niin ei ole, vaan laskussa käytetään samoja ristiriitaisia lukuja 73% ja 28%. Ulos ei voi tulla mitään mielekästä.

        1. Elina, kyllä minä ymmärsin sinun pointtisi. Noissa laskelmissasi olet tehnyt oletuksen, että kypärättömillä ja kypärällisillä pyöräilijöillä on yhtä suuri todennäköisyys joutua onnettomuuteen, jossa he joko joka tapauksessa kuolevat tai kypärä pelastaa tai pelastaisi heidän henkensä.

          Olen lukenut muutamia aiheeseen liittyviä case control -tutkimuksia ja niiden kritiikkejä, minkä seurauksena itse en uskalla tällaista oletusta tehdä. Asia on huomattavan monimutkainen, ja nähdäkseni kypärän tehokkuutta ei voi laskea pelkästään tästä datasta. Mm. siksi olen laskenut kuten olen laskenut, ja laskuni silti on aivan validi. Case control -tutkimuksia en voinut tähän artikkeliin mahduttaa, se on seuraavan blogauksen aihe.

          Arvioit, että 87 kypärättömästä kypärä olisi pelastanut 24. Tästä saadaan kypärän suojavaikutukseksi suoraan 24/87=28%. Tämä on ristiriidassa luvun 73% kanssa.

          Niin onkin, koska kyseisistä luvuista ei voi suoraan laskea kypärän suojavaikutusta. Tuo luku 24 on saatu olettamalla, että kypärän suojavaikutus on 73% – enhän voi samaan aikaan olettaa, että kypärän suojavaikutus on 73% ja saada tulokseksi että kypärän suojavaikutus on 28%.

          Toinen syy, miksi olen laskenut kuten olen laskenut, on se, että Liikenneturva jatkuvasti vetoaa kuvitteelliseen dataan. Siispä, miksi emme laskisi, montako ihmistä kypärä pelastaa, sillä näin voimme tehdä Liikenneturvan väittämän kypärän tehokkuuslukeman perusteella. Tuloksissa vain ei ole paljon järkeä.

          Itsekin tulit siihen tulokseen, ettei 73% suojavaikutus voi pitää paikkaansa. Tämähän ei ole ristiriidassa minun tulokseni kanssa. Kirjoitukseni pointti on osoittaa, että luku 73% tuskin pitää paikkaansa – en yritäkään väittää mitään muuta – ja teen sen turvallisimmalla mahdollisella tavalla eli mahdollisimman vähillä oletuksilla, sekä niin, että tarvittavat oletukset on tehty kypärän tehokkuuden hyväksi. En yritäkään laskea tai osoittaa, mikä on kypärän todellinen suojavaikutus.

          Ongelman ydin on se, että Liikenneturva jakaa sivuillaan vahvasti liioiteltua tietoa pyöräilykypärän tehokkuudesta. Tämä on vaarallista ja epäeettistä. Ihmiset luulevat, että kypärä suojaa heitä paremmin kuin se suojaakaan.

  4. Erinomainen ja havainnollistava laskelma.

    Se, että liikenneturva ja kumppanit jaksavat vuodesta toiseen pitää ääntä tästä kypäräasiasta on lähes yhtä nöyryttävää kaikille ilman 2000kg/150hv peltikupua liikkuville kuin ikuisuustavoite laskea liikenneonnettomuuksissa kuolevien lukumäärää nykyisestä 250:stä. Samalla kun kumipyöräliikenteestä aiheutuvat ilman epäpuhtaudet tappavat karkeasti arvioiden 10-kertaa enemmän kansalaisia vuodessa.

    Tällä sitten perustellaan esimerkiksi se, että yli puolet vuodesta yhteiskunnan varoilla pinnoitettuja ja samana aikana noin 90%:sti sulana pidettäviä teitä hiotaan nastarenkailla. Montakohan kymmentä ihmishenkeä menetetään pelkästään silloin, kun autoilijoita kehoitetaan koko maalis-huhtikuun ajan varautumaan aamun liukkaisiin ja siirtämään nastarenkaiden vaihtoa, eli edelleen jatkamaan sulien ja jo kerran puhdistettujen katujen hiomista.

  5. Kiitos selvennyksestä. Olin todellakin olettanut, että kypäröidyt ja kypärättömät joutuvat onnettomuuksiin yhtä usein, ja lisäksi että he joutuvat samanlaisiin onnettomuuksiiin samoilla todennäköisyyksillä, jolloin suojavaikutus on molemmille ryhmille sama. Siihen perustui väitteeni että lähtötiedot ovat ristiriitaiset Jokin tällainen oletus on Liikenneturvankin nähdäkseni ollut pakko tehdä. Olen joka tapauksessa samaa mieltä kanssasi siitä, että 73% suoja-arvio on liioiteltu.

    Huomaan muuten edellisessä kommentissani kirjoittaneeni “anna olla” kun tarkoitin “annan olla”, mistä syntyi tarpeettoman tyly vaikutelma. Pahoitteluni tästä.

    Uskoisin viimein ymmärtäneeni sinun laskusi logiikan. Arvioit kypärän suojavaikutukseksi kypärättömien osalta 28% (kyllä sinä nimeomaan lasket kypärän suojavaikutusta tässä, sovellat 73% lukua vain osaan onnettomuuksista), mutta sitten oletat että suojavaikutus voisi olla erilainen kypärää käyttävien kohdalla, ja kysyt, kuinka paljon kypäräpäitä kaikkiaan pitää olla, jotta molempien ryhmien yhteinen suojavaikutus olisi tuo 73%. Näistä lähtökohdista lasku on kuin onkin pätevä. Jotta homma toimisi, kypärällisiä on oltava paljon, jotta heidän suojaprosenttinsa saadaan niin suureksi että se kompensoi kypärättömien huonon suojaprosentin. Niin päädyt 232 kypärää käyttävään, joista kypärä pelastaa 232-23=209.

    Samalla laskulla tulee kypärän suojavaikutukseksi sitä käyttävien osalta 209/232=90%. Siis kypärä suojaisi 90 prosentissa niistä onnettomuuksista joihin kypärää käyttävät tyypillisesti joutuvat, mutta vain 28 prosentissa niistä joihin kypärättömät joutuvat. Ei kuulosta kovin uskottavalta. Tässä on vielä lisätodiste siitä että 73% suoja ei ole uskottava.

  6. Vaikka Marjutin ja Elinan laskelmat joiltain osin antavat huomattavan erilaisia tuloksia niin kyllähän tästä huolimatta ne tukevat toisiaan, sillä ne erilaisin oletuksen päätyvät samaan lopputulokseen: VALT-tilastot ja kypärän väitetty tehokkuus eivät vaan täsmää.

    Elinan laskun vahvuus on, että se on (minun mielestäni, tästä voi olla eri mieltä) suoraviivaisempi ja selkeämpi. Siinä myös saadaan kypärän tehokkuudelle pari mielenkiintoista eri lukuarvoa.

    Marjutin laskussa taas tutkitaan, voiko ristiriita selittyä sillä, että tilastoista puuttuu pelastuneiden kypärällisten määrä. Tähän suuntaanhan Liikenneturva blogatussa lainauksessa vihjaa. Mutta laskusta selviää ettei selitys täsmää, ristiriita säilyy. Ja samalla tulee väkisinkin testattua se mahdollinen selitys, että kypärälliset ja kypärättömät ovat eriluonteisia ryhmiä, ja tuo 73% keskiarvo eri ryhmien todennäköisyyksistä. Eikä tämäkään selitys täsmää.

  7. Tavallaan on mukavaa huomata, että autoilijat eivät ole yksin kummastelemassa Liikenneturvan ”totuuksia” liikenneturvallisuudesta. Liikenneturvalla on maine asiantuntijaorganisaationa, mutta mitä enemmän sen esittämiä väitteitä tonkii, sitä selvemmin tulee esiin sen rooli propagandageneraattorina.

    Otetaanpa esimerkiksi tuo ”73 prosenttia”. Jos vähänkään kaivaa esiin tutkimuksia, niin on päivän selvää, että kypärän vaikutusta ei mitenkään voi ilmaista noin tarkasti (73% = jotain 72,5 …73,5 % väliltä). Jotta satunnaisprosessia tutkimalla päästäisiin ilmaisemaan tuloksia näin tarkasti, tapauksia pitäisi olla kymmeniätuhansia (sigma ~ 1/sqrt(N)). Ottamatta lainkaan kantaa datan tulkinnan epävarmuuksiin on ainakin varmaa, että näin laajaa tietokantaa pyöräilyonnettomuuksissa menehtyneistä tuskin löytyy mistään.

    Miksi sitten ”73%”, eikä jotain ylimalkaisempaa kuten ”joka toinen” tai ”kaksi kolmesta”? Tällä annetaan lukijalle vaikutelma, että taustalla on vankkaa tutkimustietoa, ”tämä tiedetään varmasti ja tarkasti”, pulinat pois. Puhdasta propagandaa siis.

    ”Marjutin laskussa taas tutkitaan, voiko ristiriita selittyä sillä, että tilastoista puuttuu pelastuneiden kypärällisten määrä.”
    Tässä ollaankin syvien vetten äärellä. Koko onnettomuuksien seurauksiin pohjaava liikennetutkimus on vahvasti biasoitunutta. Se tuottaa dataa onnettomuuksien syistä, eikä tietoa siitä mikä toimii hyvin. Tapaukset, joissa onnettomuutta tai tutkittavaa seurausta ei satu, eivät päädy tutkimukseen millään tavalla.

  8. Onko laskelmissa otettu huomioon sellaiset tilanteet, missä on kaaduttu, lyöty pää katuun/kiveen/mäntyyn ja kypärä on mennyt rikki, mutta muuta ei ole tapahtunut. Onnettomuuden jälkeen on kerätty ego tien pientareelta, menty kauppaan ja ostettu uusi kypärä hajonneen tilalle. Ilman tilastoa. Itse olen tehnyt niin kahdesti.

    Kummassakin tapauksessa voin väittää, että en kirjoittaisi tätä, jos päässäni ei olisi ollut kypärää. Ensimmäinen oli oma moka, toinen oli ohiajavan kuorma-auton kuormasta lentäneen kiven moka.

  9. Hei

    Miksi pyöräilykypärän käyttö ahdistaa niin paljon, että tuhraatte päivätolkulla kallista aikaanne löytääksenne perusteluita, miksi kypärää ei kannata käyttää?

    Vanhempana, jonka lapsi kolaroi todella rajun näköisesti pyörällä (toisen pyöräilijän kanssa), ja joka siis ilmeisesti kuuluu siihen ”mitättömän pieneen osuuteen, joita kypärä suojasi”, en henkilökohtaisesti tarvitse muita perusteluita kypäräpakolle. Ilman kypärää lapselle olisi erittäin todennäköisesti tullut vakava pään alueen vamma.

    Kun lisäksi itse on laskettelurinteessä ”ottanut osumaa” testatessa omia taitoja liian riskillä ja todennut kypärän olleen siinäkin tunaroinnissa paikallaan, tilanne on selvä: Meillä kypärää käyttävät kaikki. Aina, kun liikkuvat millään hölkkävauhtia kovempaa vievällä välineellä. Aina.

  10. Kysymys tuskin kuitenkaan on että kypärän käyttöä vastustetaan, vaan kyseessä on vastareaktio sille että kypärän tehokkuudesta esitetään epärealistisia väitteitä. Kypärävalistukseen käytetään päivätolkulla aikaa, ja esitetään että sen käyttö olisi pakollista, tai että ilman sitä kuolee välittömästi, vaikka näin todellisuudessa ei ole.

    Parempi on opastaa ihmisiä että kypärän tuoma suoja on rajallinen, eli ei kannata missään tapauksessa olettaa että kypärä pelastaa, vaan että rajallisissa tilanteissa se parantaa mahdollisuuksia selvitä onnettomuudesta. Paras vaihtoehto kuitenkin aina on välttää koko onnettomuus, ja tätä ihmettelen että miksi pyöräilyvalistuksessa kiinnitetään niin vähän ajotapoihin.

Vastaa