Milloin Helsinki yksisuuntaistaa nykyisiä keskusta-alueen pyöräteitä?

tiistai, 10. syyskuuta 2013

Helsingin pyöräilyn edistäminen alkoi toden teolla vuonna 2010. Silloin kaupunkisuunnitteluvirasto loi uuden pyöräilyprojekti -hankkeen, joka sisälsi valmisteluryhmän ja johtoryhmän. Ryhmien jäsenten tehtävänä oli selvittää suuret suuntaviivat perustellusti, eli mihin suuntaan pyöräilyssä on keskityttävä sekä suunnitteluperiaatteissa että priorisoinnissa. Hanke oli kaksivuotinen ja viimeiset kokoukset pidettiin loppuvuonna 2012. Hankkeeseen valittiin sellaisia helkilöitä, joilla on riittävästi mahdollisuuksia muutoksen saamiseksi. Jo ensimmäisissä kokouksissa vuonna 2010 puhuttiin pyöräväylien yksisuuntaisuudesta ja siitä saatavasta hyödystä. Mutta milloin aika on valmis vanhan verkoston yksisuuntaistamiselle?

 

Mannerheimintien toisella puolella on jo nyt yksisuuntainen pyöräkaista, milloin tämä pyörätie yksisuuntaistetaan? Tällä hetkellä mm. pysäkkialueet aiheuttavat useita läheltä piti -tilanteita päivittäin.
Mannerheimintien toisella puolella on jo nyt yksisuuntainen pyöräkaista, milloin tämä pyörätie yksisuuntaistetaan? Tällä hetkellä mm. pysäkkialueet aiheuttavat useita läheltä piti -tilanteita päivittäin.

 

Yksisuuntaisen hyödyt?

Miksi pitää kadun molemmilla puolilla alimittaista kaksisuuntaista pyöräteitä, kun erittäin kustannustehokkaasti saataisiin huomattavasti joustavampi, turvallisempi ja nykykapasiteetin puitteet kestävä kohtalaisen hyvä yksisuuntainen pyörätie. Tarvitaan vain valkoista massaviivaa ja tiemerkintöjä: pyörän kuvia ja ajosuuntanuolia. Siirtymäkohdat sekaliikenteestä pyörätielle ja pyörätieltä sekaliikenteeseen hoituvat edullisesti asfalttiviisteiden ja pyöräilijöistä varoittavien liikennemerkkien avulla, sekä lyhyillä pyöräkaistan pätkillä. Lisäksi erotteluviivan paikkaa on syytä muuttaa, mikäli se ei vastaa tarvetta: harvoin keskellä on hyvä, jalankulku- ja pyöräilymäärien suhde siirtää viivan paikkaa, mutta oli jalkakäytävä kuinka leveä tahansa, pyöräväylä kannattaa pitää kohtalaisen tasalevyisenä. Näin korjattuna verkko olisi selvästi nykyistä parempi, sillä juuri yksisuuntaisuus mahdollistaisi nykyisen katkeilevan verkon jatkuvuuden.

Lisäksi tiukat mutkat risteysalueilla olisi mahdollista oikoa, sillä enää ei tarvitse miettiä miten tätä voidaan käyttää vastasuuntaan. Liittymäturvallisuus, joissa nykyään tapahtuu 80% kaikista onnettomuuksista, muuttuisi sekä turvallisemmaksi että yksinkertaisemmaksi. Tonttiliittymistä ei varsinaista onnettomuustilastoa käsittääkseni ole, mutta vain varovainen pyöräilijä on usein se, joka tällä hetkellä on valmis väistämään ja pysähtymään, sillä autoilijan huomio on keskittynyt vain vasemmalle hänen kääntyessä oikealle. Eli jatkossa pyöräilijäkin tulisivat vain vasemmalta. Tietenkin tämän järjestelmän muutos vaatisi valtavasti ennakkomarkkinointia, mutta muuttuihan koko ruotsin ajosuunnat yhtenä yönä., eikä sekään ollut mahdotonta, vaikka autotkin olivat väärinpäin parkissa muutoksen jälkeisenä aamuna.

 

Kuva Käpylästä. Yksisuuntaisuus mahdollistaisi vihreän ajolinjan. Tällä hetkellä vihreää käyttää jo useat, mutta varsinainen suunniteltu reitti olisi punainen viiva
Kuva Käpylästä. Yksisuuntaisuus mahdollistaisi vihreän ajolinjan. Tällä hetkellä vihreää käyttää jo useat, mutta varsinainen suunniteltu reitti on punainen viiva.

 

Edellisestä kuvasta seuraava risteys. Tässä suunniteltu punainen reitti johtaa todelliselle kiertotielle. Jälleen yksisuuntaistaminen toisi järkeä ajoon.
Edellisestä kuvasta seuraava risteys. Tässä suunniteltu punainen reitti johtaa todelliselle kiertotielle. Jälleen yksisuuntaistaminen toisi järkeä ajoon.

 

Nostetaan laatua tulevaisuudessa

Tämä ratkaisu ei ole mikään vippaskonsti sille, että tulevaisuudessa emme tarvitsisi parempia väyliä. Tämän tarkoitus on helpottaa priorisointia, sekä tuoda esille pyöräilymäärien kehitys ja se, että tämän kaltaiset 1.2-1.5 metriä leveät väylät voivat olla riittämättömiä tulevaisuudessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta leikkasi vuosille 2015 ja 2016 suunniteltua edistämisohjelmarahaa 4 miljoonaa, eli nyt päätetyillä 14 miljoonalla pitää jättää joitan suunniteltuja hankkeita tekemättä. Toisaalta yhteenkään jo olemassa olevaan pyörätiehen hankerahoja ei ole suunniteltu noina vuosina käytettävän. Milloin näitä on sitten tarkoitus muokata? Aikoinaan kun tätä asiaa kysyin, vastaus oli ”että sitä mukaa kun uusien [pyöräteiden] myötä yksisuuntaisuus lisääntyy, muutetaan myös lähellä olevia vanhoja. Liittymäkohdat ovat liian huonoja nyt muutettavaksi.”

Liian huonoja? Nehän ovat juuri niitä samoja, joita nyt yritetään ajaa vieläpä molempiin suuntiin vastaantulijoita väistellen. Myöhemmin voidaan suorittaa yksittäisinä tai tele-, lämpö, kaasu- tai sähkökaivuun aikaisina muutoksia pysäkkialue- ja risteyskorjauksia, kolmitasoista erottelua ym. hyviä ulkomailta opittua käytäntöjä. Nyt vain muutos aikaiseksi, niin lupaan että pyöräijät oppivat ajamaan niillä, sekä tulevat vaatimaan niitä lisää. Muutos ei synny tällä blogitekstillä, nyt tarvitaan joukkoja niitä vaatimaan.

 

Mannerheimintiellä valmista hyvin eroteltua pyörätietä. Leveyskin olisi sopiva. Erottelu ajorataan voisi seuraavassa remontissa muuttaa tasaisemmaksi, jolloin sitä voisi käyttää tilapäisesti ohittamiseen. Yksisuuntaisuudessa lukuisat tonttiliittymät olisivat turvallisempia. Mutta miksi tämäkin on edelleen kaksisuuntainen?
Mannerheimintiellä valmista hyvin eroteltua pyörätietä. Leveyskin olisi sopiva. Erottelu ajorataan voisi seuraavassa remontissa muuttaa tasaisemmaksi, jolloin sitä voisi käyttää tilapäisesti ohittamiseen. Yksisuuntaisuudessa lukuisat tonttiliittymät olisivat turvallisempia. Mutta miksi tämäkin on edelleen kaksisuuntainen?

 

Hämeentieltä. Erottelualueen puuttuminen tekee vastasuuntaan ajosta vastenmielistä. Edulliseksi korjaukseksi erottelualue voidaan merkitä myös massaviivalla. Tässäkin kulkee molemmilla puolilla katua valmiiksi pyörätiet.
Hämeentieltä. Erottelualueen puuttuminen tekee vastasuuntaan ajosta vastenmielistä. Edulliseksi korjaukseksi erottelualue voidaan merkitä myös massaviivalla. Tässäkin kulkee molemmilla puolilla katua valmiiksi pyörätiet.

 

Edelleen Hämeentieltä. Näin kapea jalkakäytävä on ilmeisesti päätetty pitää yhdistettynä (liikennemerkkiä ei ole). Yksisuuntaisena siihen saataisiin jälleen hyvin eroteltu väylä jalankulusta, joka voisi korttelin verran olla pieni kompromissi. Mihin kohtaan viiva, myöhemmin kolmitaso, käyttäjien määrät ratkaisevat.
Edelleen Hämeentieltä. Näin kapea jalkakäytävä on ilmeisesti päätetty pitää yhdistettynä (liikennemerkkiä ei ole). Yksisuuntaisena siihen saataisiin jälleen hyvin eroteltu väylä jalankulusta, joka voisi korttelin verran olla pieni kompromissi. Mihin kohtaan viiva, myöhemmin kolmitaso, käyttäjämäärät ratkaisevat.

 

Sturenkadulta. Porttikongit aiheuttavat joko hitaan etenemisen tai todellisen vaaran. Yksisuuntaistamisella luodaan yhteispeli autojen kanssa. Tässä kohtaa pyörätietä voisi jopa kaventaa, jotta kahviloille ja muille kaupoille olisi hyvä tila terassille/ulkomyyntiin.
Sturenkadulta. Porttikongit aiheuttavat joko hitaan etenemisen tai todellisen vaaran. Yksisuuntaistamisella luodaan yhteispeli autojen kanssa. Tässä kohtaa pyörätietä voisi jopa kaventaa, jotta kahviloille ja muille kaupoille olisi hyvä tila terassille/ulkomyyntiin.

 

Miten tämäkin ratkaisu voi olla kaksisuuntainen. Yksisuuntaisena pysäkkialue toimisi aidalla hyöstettynä riittävän hyvin. Samoin jalankulkijan valojen odotustila on kuin suoraan tyyppipiirrustuksista, näin hyviä harvoin näkee.
Myös Sturenkadulta. Miten tämäkin ratkaisu voi olla kaksisuuntainen? Yksisuuntaisena pysäkkialue toimisi aidalla hyöstettynä riittävän hyvin. Samoin jalankulkijan valojen odotustila on kuin suoraan tyyppipiirrustuksista, näin hyviä harvoin näkee.

 

Onko pyörätieverkko pätkivää? Edellisessä ristyksessä pakkopuolenvaihto toisen puolen kapealle pyörätielle, miksi? Jälleen erotteluviiva jalankulkuun ja autoihin, sekä tusina pyörän kuvia. Väylä olisi valmis.
Onko pyörätieverkko pätkivää? Edellisessä risteyksessä puolenvaihto toisen puolen kapealle pyörätielle, miksi? Jälleen erotteluviiva jalankulkuun ja autoihin, pysäkkiohitus ajorataa pitkin, sekä tusina pyörän kuvia. Väylä olisi valmis.

 

Ja tässä kohdassa pyöräily jatkuisi pyöräkaistaa pitkin (tarvittaessa sekaliikenteessä, mutta pyöräkaistan saattelemana). Yksinkertaista ja edullista muokkausta.
Ja tässä kohdassa pyöräily jatkuisi pyöräkaistaa pitkin (tarvittaessa sekaliikenteessä, mutta pyöräkaistan saattelemana). Yksinkertaista ja edullista muokkausta.

 

Helsingin vaarallisin pyörätien jatke. Autoja tulee kolmesta suunnasta, joista vain kuvan suunnasta tuleva näkee vastasuuntaisen pyöräilijän hyvin. Muut kaksi ovatkin niitä jotka tulevat päälle. Yksisuuntaisena pyörätienä kaikki kolme autoa näkisivät lähestyvän pyöräilijän. Siitä huolimatta pyörätien jatke pitäsi massata punaiseksi.
Helsingin vaarallisin pyörätien jatke. Autoja tulee kolmesta suunnasta, joista vain kuvan suunnasta tuleva näkee vastasuuntaisen pyöräilijän hyvin. Muut kaksi ovatkin niitä jotka tulevat päälle. Yksisuuntaisena pyörätienä kaikki kolme autoa näkisivät lähestyvän pyöräilijän. Siitä huolimatta pyörätien jatke pitäsi massata punaiseksi.

 

Kuva Mäkelänkadulta. Tällä hetkellä sekaliikenteestä pitäisi siirtyä alle metrin leveälle kaksisuuntaiselle pyörätielle, mistä puuttuu vielä erottelualue ajoradan puolelta. Autoille on onnistuttu saamaan kolme kaistaa suoraan ja yksi kääntyvä vasemmalle. Tässä ei enää massat riitä, lisätilaa on saatava. Onko se sitten yhden kaistan poistolla, kaistojen kavennuksella tai jotenkin muuten, noin kapea pyörätie voisi toimia vain hetken yksisuuntaisena. Mutta pienikin lisäys käyttäjämääriin tekee tuolla ajamisesta turvatonta.
Kuva Mäkelänkadulta. Tällä hetkellä sekaliikenteestä pitäisi siirtyä alle metrin leveälle kaksisuuntaiselle pyörätielle, mistä puuttuu vielä erottelualue ajoradan puolelta. Autoille on onnistuttu saamaan kolme kaistaa suoraan ja yksi kääntyvä vasemmalle. Tässä ei enää massat riitä, lisätilaa on saatava. Onko se sitten yhden kaistan poistolla, kaistojen kavennuksella tai jotenkin muuten, noin kapea pyörätie voisi toimia vain hetken yksisuuntaisena. Mutta pienikin lisäys käyttäjämääriin tekee tuolla ajamisesta turvatonta.

 

Mäkelänkadulta Käpylästä. Yksisuuntaisena toimiva. Vain paremman tiemerkinnät ja erottelualueviiva myös ajoradan puolelle (noin 50cm, eli noiden kahden valkoisen viivan levynen). Silloin ajoleveydeksi jäisi 1,1 metriä.
Mäkelänkadulta Käpylästä. Yksisuuntaisena toimiva. Vain paremman tiemerkinnät ja erotteluviiva myös ajoradan puolelle (noin 50cm, eli noiden kahden poikittaisen valkoisen viivan levyinen). Silloin ajoleveydeksi jäisi 1,1 metriä.

 

Ajelin myös Sörnäisten rantatietä, Aleksis Kiven katua, Teollisuuskatua ja Paciuksenkatua. Niissäkin kulkee molemmin puolin jo valmiiksi kaksisuuntaiset pyörätiet, jotka olisivat helposti ja halvalla muutettavissa yksisuuntaiseksi.

Kriittinen pyöräretki jälleen tänään. Kokoontuminen Narinkkatorilla/Pyöräkeskuksella kello 17:30, startti kohti kampuksia kello 18. Ajetaan me ensin, että tulevaisuudessa myös opiskelijat voisivat ajaa helposti, mukavasti ja hyvin viitoitettuna.

Vastaa