Tehostettu talvihoito

tiistai, 26. helmikuuta 2013

Oma talvipyöräilyni ajoreitin suhteen voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) pyrin välttämään katuja, missä vierellä kulkee pyörätie, jotta saan ajaa ajoradalla asfalttiolosuhteissa. Ohiajavien autojen haitta on pyöräteiden pelottavia uria pienempi, energiaa kuluu vähemmän ja määränpäähän saapuminen on ajallisesti helpompi arvioida. 2) joskus on pakko ajaa pyörätiellä, kun viereiselle ajoradalle ei ole riittävän hyvää syytä siirtyä ja kohdan 1 mukaista kiertoreittiä ei vaan ole. Pyörätiekokemukset ovat usein olleet niin huonoja, että kaatumispelon ja sohjossa voimien loppumisen takia en voi pyöräillä lapsieni kanssa – en edes vaimoni tai äitini kanssa, vaan silloin kulkutavaksi jää kävely tai autoilu. Jotta talvipyöräily sujuisi jatkossa vaaratta, aurausta ja muita keinovalikoimia tulisi pikaisesti kehittää.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto laati tammikuussa kartan tehostetun talvihoidon pyöräväylistä. Näillä väylillä pitäisi pystyä ajamaan vaaratta ja helposti joka päivä aamu kello seitsämän jälkeen, tämä on siis HKR:n lupaus. Mutta onko näin hoidettu väylä houkuttelevampi kuin korttelin päässä oleva sula ajorata? Siitä piti tietenkin ottaa selvää. Ennen ajoa huomasin erään ongelman lupaustekstissä: ”verkostoon kuuluvan pyörätien tulee olla aamuseitsämään mennessä vastaavassa kunnossa kuin se oli ennen yön lumisadetta.” Mutta entä jos uutta lunta ei sadakaan, vaan vanha kova luminen pinta muuttuu sohjoksi sään lauhtuessa, joka tietenkin jäätyy seuraavana yönä? Mutta voiko paksua kovaa lumipeitettä ylipäänsä tulla, kun kerta joka aamu lumisateen jälkeen satanut lumi on aurattu pois? Silloinhan väylän pitäisi olla asfaltilla. Toisaalta kokeiluhan alkoi vasta keskellä talvea, joten sitä ennen satanut lumi saattaa olla pyöräilijän riesana eri tavoin. Nyt on hyvä mahdollisuus kokea pitkästä aikaa ahaa-elämys Helsingin satsauksesta pyöräilyyn.

Baana

Tämä on yksi Helsingin palkituista ja kehutuista pyöräväylistä, tätä on rummutettu sekä vuosikertomuksissa että pyöräilyn edistämistahdon mittarina. Tätä parempaa kaupungin mielestä ei ole aikaisemmin Helsingissä tehty, hyvä että edes ulkomailla. Aikatauluongelmien takia pyöräretkelle eivät osallistuneet lapseni, vaimoni eikä äitini, vaan pyöräilin yksin. Kokemus: Postitalon suunnasta ensimmäinen huomio kiinnittyi talvihoidolla toteutettuun jalankulun ja pyöräilyn erotteluun: vain jalankulun alue oli hiekoitettu ja sillä oli hyvä vaikutus kävelijöiden kulkupaikan valintaan, kiitos siitä. Hetkeä myöhemmin pyörätie muuttui todella kuoppaisaksi. Kauhakuormaaja oli poistanut aurattua lunta reunasta ja tällä operaatiolla tuhonnut pyörätien lumisen pinnan. Outoa että lumityömiehet eivät ymmärtäneet korjata jälkiään, sillä homman olisi voinut hoitaa niinkin yksinkertaisesti kun laskemalla kauhan alas samalla kun ajaa pois työkohteesta. Loppupätkällä (skeittareiden boxista eteenpäin) pinta muuttui pelottavien urien täyttämäksi, missä kaatuminen oli vain ajan kysymys. Tämäkö oli sitä tehostettua talvihoitoa? Jo pelkästään uraisuus luulisi riittävän aurauksen/suolauksen aloitukseksi, jotta kukaan ei menettäisi siinä ranteitaan. Varsinkin kun kohteena oli paljon rummutettu Baana.

baana
Tehostettua talvihoitoa. Lumenpoistoryhmän jälkeen pinta oli pahasti kuopilla ja pienillä lumikasoilla
Kaukolämpöputken jälkeinen jääpeite oli pelottavia uria täynnä
Kaukolämpöputken jälkeinen jääpeite oli pelottavia uria täynnä

Merikannontie

Baanalta jatkoin harvoin käyttämälle Merikannontielle, joka kuuluu myös tehostetun talvihoidon väyliin. Osa töölöläisistä pitää tätä reittiä jopa niin hyvänä, että Mechelininkadun pyöräväylät voitaisiin jättää rakentamatta. Toisaalta myös osa töölöläisistä pitää talvipyöräilyä niin marginaalisena muoti-ilmiönä, että siihen on turha sijoitaa latin latia. Mutta entä itse ”tehostetun talvihoidon” pyörätie? Kesällä hyvin eroteltu jalkakäytävä pyörätie oli aurattu niin kapeaksi, että todellisuudessa siinä ei ollut tilaa kävellä – tai pyöräillä. Ajaessani päässä pyöri vain yksi kysymys: ”mitä järkeä on tehostetussa pyörätien talvihoidossa, jos kävelijöiden reitit jätetään auraamatta ja kävely siirtyy pyörätielle?” Sujuva ja turvallinen pyöräily koostuu monesta asiasta, josta väylän pinnanlaatu on vain yksi osatekijä, kylläkin erittäin tärkeä. Entä kapeahkon ja jalankulkijoita täynnä olevan pyörätien aurauksen laatu? Täälläkin oli suuria uria ohjailemassa pyöräilijää milloin vastaan tulevan auton alle, milloin pienen mustan Fifin päälle. Ratkaisu oli niin huono, että jatkossa pysyttelen täältä poissa ja pyöräilen Mechelininkadun ajoradalla – myös kesäisin.

Kapea ja ihmisiä edessä. Miten jalkakäytävälinjaus meni  kesällä
Kapea ja ihmisiä edessä. Miten jalkakäytävälinjaus meni kesällä
Tehostettua pyörätien talvihoitoa. Jalankulkijat - myös rollaattorit ja lastenvaunuilijat - olkaa hyvä ja siirtykää omalle väylälle
Tehostettua pyörätien talvihoitoa. Jalankulkijat – myös rollaattorit ja lastenvaunuilijat – olkaa hyvä ja siirtykää omalle väylälle
Kävelette pyörätiellä!
Kävelette pyörätiellä!
Edes juoksija ei ole niin tyhmä, että ei huomaisi ajoradan ja pyörätien laadullista eroa. Miksi toinen on hoidettu asfaltille ja toisella saa olla jäiset urat?
Edes juoksija ei ole niin tyhmä, että ei huomaisi ajoradan ja pyörätien laadullista eroa. Miksi toinen on hoidettu asfaltille ja toisella saa olla jäiset urat?

Rålambshovleden, Tukholma

Pettymyksen jälkeen lähdin hakemaan laatua Tukholmasta. Tukholmalaisissa fillariblogeissa on vilautettu tietoa niiden uudesta aseesta keväisiin sula-pakkas-ura-auts -keleihin. Toki tätä konetta kannattaa käyttää muulloinkin, esim. loskasateen aikana, mutta varsinkin nyt keväällä käyttö ja sen synnyttämä lopputulos on kuulemma hämmentävän hyvä. Tiesin suunnilleen mistä tätä ihanuutta voisi löytää, joten lähdin ajelemaan rantoja kiertävää kaksisuuntaista pyörätietä, juuri niitä laatukäytäviä mitkä vievät ulos kantakaupungista. Viimein Kungsholmenissa ennen kaupungintaloa tämä odotus palkittiin. Harjattu täysin lumeton ja hiekaton pyörätie oli edessäni, jota pystyi ajamaan huomattavasti reippaammin ja pienemmällä energialla. Tämä on tehostettua talvihoitoa! Pyörätien kunto oli ajorataa parempi ja jalankulkijat osasivat (ja pystyivät) kävelemään omalla väylällään. Tällä pyörätiellä taittaa helposti viisi kilometriä samassa ajassa kuin Merikannontien pyörätiellä alle kilometrin. Alvikissa/Vällingbyssä asuvat voivat jatkossa luottaa talvihoitoon ja läpi vuoden pyöräily onnistuu tasavertaisesti kaikilta halukkailta. Tukholmaan palaan jälleen loppuviikosta, silloin on aika etsiä lisää tätä uutta ihanuutta .

Tätä oli ilo polkea. Helsingissä järjestys olisi toinen: 1) kadunvarsipysäköinti kuntoon (auruasvalli pois) 2) ajoradan hiekkojen harjaus 3) ajoradan asfalttikorjaukset [...] 15) vapun jälkeen esikaupunkien pyöräteiden hoito
Tätä oli ilo polkea. Helsingissä järjestys olisi toinen: 1) kadunvarsipysäköinti kuntoon (auruasvalli pois) 2) ajoradan hiekkojen harjaus 3) ajoradan asfalttikorjaukset […] 15) vapun jälkeen esikaupunkien pyöräteiden hoidon suunnittelu 16) pyöräteiden hiekkojen harjaus
Rannassa jalankulku, pyöräilijöillä laatukäytävä, parkkialue ja ajorata. Pyörätie on priorisoitu ykköseksi!
Rannassa jalankulku (vasemmalla), pyöräilijöillä laatukäytävä, parkkialue ja ajorata. Pyörätie on priorisoitu ykköseksi!
Kumpi maksaa enemmän, korvaukset loukkaantumisista vai laadukkaammasta talvihoidosta aiheutunut lisäkustannus?
Kumpi maksaa enemmän, korvaukset loukkaantumisista vai laadukkaammasta talvihoidosta aiheutunut lisäkustannus?
Kuvassa oikealla kaupungintalo. Huomaa kuinka lumitilat saavat olla lumessa. Helsingin Bulevardilla lumitilat on kaavittu puhtaaksi kaarnoja myöden, mutta viereisellä pyörätiellä onkin lupa säilyttää lumikasoja ja muutenkin pyörätie on kaikkea muuta kuin ajettava. (Pyörätien hoidosta vastaa Bulevardilla kaupunki)
Kuvassa oikealla kaupungintalo. Huomaa kuinka lumitilat saavat olla lumessa. Helsingin Bulevardilla lumitilat on kaavittu puhtaaksi kaarnoja myöden, mutta viereisellä pyörätiellä onkin lupa säilyttää lumikasoja ja muutenkin pyörätie on kaikkea muuta kuin ajettava. (Pyörätien hoidosta Bulevardilla vastaa kaupunki)

***

Yleisten töiden lautakunta tutustuu sekä Oulun että Kuopion talvihoitoon 28.-1.3. Matkan kiinnostavin osuus on luonnollisesti pyöräteiden talvihoito. Kuinka paksulla lumipeitteellä siellä pyöräillään, joka kevään tullen muuttuu sohjoksi? Ja miten he toimivat mahdollisen sohjon ja jäätyneiden urien suhteen? Onko sekin työ priorisoitu ajoradan hoidon edelle, eli pyöräväylät yritetään hoitaa kuntoon jo illalla ennen tulevaa yöpakkasta? Sääkin on mitä parhain: päivisin jopa +5 astetta ja yöllä pakkasta. Mikäli toivoa voi: delegaatio, ajakaa fillareilla sekä keskustassa että ns. laatukäytävillä ja valokuvatkaa paljon. Etsikää myös ne sohjoutuneet väylät. Ja tietenkin raportoikaa julkisesti.

Kirjoittaja on vieraillut viimeisen viidentoista vuoden aikana Tukholmassa keskimäärin joka neljäs päivä, puolet niistä fillaroiden

8 thoughts on “Tehostettu talvihoito

  1. Valittamalla saa itsensä masentuneeksi.. ja siksi kannattaa varautua talvipyöräilyyn (Baanallekin) hiukan löysemmillä renkailla ja aikataulut unohtaen. Talvella, ainakin lumisateisina päivinä, autojenkin aikataulut tuppaavat venymään, joten kyllä pyörälläkin voi varautua vähän rauhallisempaan menoon, vai kuinka?
    Mechelininkatuhan on nyt remonttilistalla ja pyöräilijöille mainostetaan lähes päivittäin, että koko kadun pituudelta tehdään pyörätiet. Satunnaisesti pohjois-etelä-talvipyöräilevänä voin kertoa, että pelätyn Hämeentien länsipuolella ei sitten olekaan enää sen jälkeen sellaista tietä, missä voi ”laillisesti” polkea tietä pitkin. Autoilijatkin osaavat tööttäillä ja jopa ikkunan avaten ”avustaa” pyöräilijöitä kertomalla, että ”tuossa tien vierellä olevassa lumipenkassa menee pyörätie ja siellä on sinun paikkasi” aina, kun se pyörätie siellä sivussa vaan on.
    Talvihoitoon tutustuessa kannattaa varmaan katsastaa erityisen tarkkaan harjauskalusto, nyt baanalle syydetään suolaa, varmaan samaan tapaan kuin autoteille, mutta pyörät eivät saa syntyvää loskaa lentämään pois ajoväylältä ja pehmeässä puurossa saa poljeskella. Se kohottaa kuntoa, että on siinä hyvätkin puolensa..

  2. Tero, toki isojen sateiden jälkeen on aina varauduttava viivytyksiin. Kirjoituksen kuvaukset kuitenkin kuvaavat aika osuvasti päivittäistä tilannetta Helsingin pyöräreiteillä.

    Itse toivoisin, että pyöräteiden kunnossapito kehittyisi sille tasolle, että valittaa voisi enää niistä hankalista päivistä. Siihen on vielä matkaa.

  3. Ongelma piilee siinä, että näen liian läheltä Tukholman hyvän ja ystävällisen ajokulttuurin, jolloin kaikilla ml. lapset ja eläkeläiset on mahdollista pyöräillä missä vaan. Helsingissä monelle usein riittää että pärjää vain itse, ja kyllä minäkin pärjään (on nastat ja matala ilmanpaine, enemmän piikkeja takarattaassa), mutta lapsiani en voi missä vaan ajattaa.

    Tietäisit miten kivoja retkiä voi suorittaa kesäaikaan siten, että myös 7-vuotias voi tyytyväisenä pyöräillä läpi kaupungin Kalasataman graffitimuurilta Munkan uimarannalle, mutta talvella ei edes 5 minuutin päiväkotimatkaa uskalla tai voi ajaa.

    Pointti oli juuri tuo mainisemasi harjakone (ja nestemäisen suolaveden käyttö). Jos Tukholma on infrassa (ja ennen kaikkea asenteessa) yli 10 vuotta edellä Helsinkiä ja heillekin tämä kone on nyt uusi ja ihmeellinen (ks. Krister Isakssonin (ex. Tukholman pyöräliikennesuunnittelija, nyk. konsultti) blogi, linkki tekstissä). Tukholman delegaatio on taas oppinsa hakenut Tanskasta Odensesta. Mutta onko meidän pakko odottaa useampi vuosi, jotta uskallamme kokeilla samaa tekniikkaa myös Helsingissä? 450 000 euroa lisärahaa tehostettuun talvihoitoon, mikä on toteutettu surkeasti, on tuhlausta.

    Priorisointiin tarvitaan muutos, jotta edes pieni tasavertaisuus voisi toteutua.

    Valittamalla voi myös ehkäistä masennusta 😉

  4. Valittaminen on paikallaan, mutta sitäkin täytyy varoa, että valittaminen muuttuu ruikuttamiseksi, jolloin Tukholmassa on aina kaikki paremmin, eikä osaa iloita niistä hyvistä asioista – ja myös tärkeimmästä, itse pyöräilystä. Positiivista asennetta arkeen! Jos jokainen pikkuseikka häiritsee, elämästä menee maku.

  5. Itse olen ollut tänä talvena tyytyväinen pyöräteiden talvikunnossapitoon. En tosin liiku juurikaan keskustan alueella, vaan vähän pohjoisemmassa enimmäkseen koillis-lounas -suunnassa kehä I:n sisällä. Olen nyt polkenut kymmenisen vuotta noita samoja väyliä, ja tuntuu siltä, että tänä talvena todella ovat asiat olleet paremmin. Eli jotain on opittu, ja kevyen liikenteen väylien auraamiseen on panostettu. Nyt on koettu enemmän positiivisia yllätyksiä kuin harmittavia pettymyksiä.

    Toki, näillä itse käyttämilläni väylillä kunnossapidon tasoa voisi helposti edelleen nostaa. Se ei olisi edes kalliimpaa, vaan vaatisi enimmäkseen järjen ja sopivan kaluston käyttöä. Esimerkiksi nyt, kun lämpötila on ollut plussalla, tulisi hiekottamisen sijasta aurata sohjo ja jää pois. Asfaltti tulisi paljaaksi, ja sen jälkeen se myös pysyisi helpommin puhtaana lumesta, kun kevätaurinko sulattaisi loput vähäiset lumet pois tummalta asfaltilta. Mielenkiinnolla seuraan, miten tästä lopputalvesta selvitään!

  6. En aja kaupungissa pyörällä sen takia, että voisin kuntoilla vaan päästäkseni paikasta toiseen. Pyörä on siihen kätevin huonoissakin olosuhteissa, mutta voisi noita ongelmapaikkoja silti hoitaa paremmin.
    Baana on yleensä kiva hyvin hoidettu keidas loskapuuron keskellä. Kokeiliko joku esimerkiksi helmikuun lopun plussakeleillä jatkaa Baanalta Töölölahden rantaa kohti?

    Suurimman osan kilometreistä ajan ajoradalla ja suosittelen sitä muillekin lämpimästi. Helsingin infraa ja kävelykulttuuria vaan ei voi mitenkään taikaiskusta muuttaa sellaiseksi, että nykyisiä pyöräteitä voisi ajaa järkevää nopeutta.

  7. Kyllä todellakin tuntuu, että Stara/HKR on ymmärtänyt että pyöräily talvella on ihan normaalia. Sieltä suunnalta ei ole tullut mitään ”töölöläisiä” möläytyksiä, toisaalta ei myöskään positiivisia kommentteja. Olemme ilmaa. Myös käyttäjämäärät ovat olleet aikeisempia talvia huomattavasti suurempia. Pieni harmi on, että jokainen pyöräilijä haluaa jättää ”oman jälkensä” lumiseen pyörätiehen, jolloin voidaan näyttää että täällä ajetaan, mutta samalla yksi hyvä ajoura jää syntymättä. No, toisaalta parempaa mainostahan nuo useat ajourat vastasataneeseen pyörätiehen toki on vielä tässä vaiheessa ja samaan syyllistyn usein myös itse.

    Pikkulinnut ovat kertoneet myös tehostetun väylien valintaprosessista. Ehdotettu ja paljon käytetty Itämerenkatu ei sopinutkaan HKR:lle, vaan valittiin Porkkalankatu, missä kulkee vain noin 15% kaikesta Lauttasaaren suunnasta tulevista pyöräilijöistä ja jatkoyhteys Baanalle ei onnistu. Itämerenkadulla olisi ollut myös hyvä lumitila (lukuunottamatta Metroaseman korttelia) jalankulun ja pyöräilyn välillä, jonka kapasiteetti pitäisi olla jopa 40 sentin lumen korkeuden vetoinen. Samalla se ja yhteistyö huoltoyhtiöden kanssa olisi ollut hyvä pilotti. Tiedotus yhtiöille, että puiden välissä on varta vasten suunniteltu lumitila, minkä turha poisvienti ei ole tarpeen. Polut pysäköidylle autoille voidaan suurentaa metrin levyisiksi väyliksi, mikäli haluavat. Silloin oltaisiin vältytty vielä tänäänkin Bulevardilla tavaksi tulleesta käytännöstä (puiden välit=lumitila tyhjä, kasat pyörätiellä. R-kioskin kohtaa kaivettiin juuri auki kun fillaroin ohi).

    Kalevassa oli positiivinen uutinen (liekö YTLK:n delegaation takia(?)). Analyyttistä journalismia olisi tietenkin voinut olla edes ripaus..
    http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/rantasadealue-lahestyy-oulua-varoitus-huonosta-ajokelista/622867/

    Pyöräily on itsellenikin pelkkää liikkumista.

    7. maaliskuuta H&M lanseeraa BLB asusteet.

Vastaa