Töölönlahden puistot ja kadut suunnittelukohteina

lauantai, 12. maaliskuuta 2011

Edit 25.3.2011: Kirjaamon kautta Kaupunkifillarin nimissä Rakennusvirastoon jätetty palaute 25.3. (pdf) (google docs). Kiitos kaikille kommentoijille ja Jyväskylän pyöräilyseuralle, joka salli kuvien käyttämisen.

Töölönlahden pohjoisosa, yleissuunnitelma

Töölönlahden puiston, eli Finlandiapuiston suunnittelu etenee. Tällä hetkellä katu- ja puistosuunnittelun kohteena oleva alue on Finlandia-talon itäpuolella. Rajana etelässä on Töölönlahdenkatu ja pohjoisessa Töölönlahti. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 10.–25.3.2011 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä HKR: verkkosivuilla. Suunnitelmaan on mahdollista jättää palautetta 25.3.2011 saakka.

Tuleva Finlandiapuisto on keskeinen kaupunkilaisten virkistysalue. Pyöräilyn kannalta se on myös keskeinen liikennereitti, sitä kautta kulkisi luontevasti Pohjoiseen suuntautuva pyöräilyn pääväylä (kts. Kaupunkifillarin ehdotukset pyöräilyn pääväyliksi ja ”Töölön väylä”). Sujuvan pyöräliikenteen ja miellyttävän puiston yhdistäminen on mahdollista, mutta se ei tapahdu automaattisesti. Esimerkiksi alkuperäinen suunnitelma Finlandia-puiston eteläosasta (Sanoma-talon ja Kiasman vierusta) ei ottanut lainkaan huomioon sitä, että vanhan ratakuilun ”Baanaa” pitkin tulevien pyöräilijöiden pitää päästä puistoalueen halki. Tästä tehtiin silloin muistaakseni ponsi, joka johti joihinkin parannuksiin (kenen muisti on parempi?).

Helsingin polkupyöräilijöiden liikenne-ryhmä kokeilee tämän nyt esillä olevan suunnitelman kommentoinnissa uudenlaista avoimempaa mallia. Nyt he muokkaavat TIEKE:n tarjoamalla etherpad-alustalla kommenttia puiston suunnitelmaluonnokseen. Etherpad on avoin muistio-ohjelma, joka mahdollistaa sen, että kaikki osoitteen tietävät voivat osallistua varsinaisen palautetekstin muokkaukseen. Itse poimin tiedon [hepo-liikenne] sähköpostilistalta, jonka jäsen olen. En siis nyt välitä tässä linkkiä valmisteilla olevaan muistioon, mutta kenties jotain samantapaista voisi kokeilla myös Kaupunkifillarin nimissä tehtävissä lausunnoissa, mielipiteissä, huomioissa jne.

________________________________________________________________________________________

Martti Tulenheimo jatkaa:

Keskeisintä suunnitelmassa on pyöräilijöiden kannalta, mitä reittiä pyöräväylä vedetään. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyöräilijät pakotetaan kiertämään ylimääräinen useita satoja metrejä pitkä ”kunniakierros”. Herää kysymys, miksi?

Ydinkysymys on, minne pyöräilijät ovat matkalla: radan varrelle rakennettaviin uusiin taloihin, vaiko edelleen jonnekin muualle? Alla animaatio ajatuksia herättelemään.

Olisikin kenties järkevää muuttaa suunnitelmaa tältä osin. Pyöräväylän on kuljettava mahdollisimman luontevasti ja sujuvasti, jotta vältytään turhalta ”kunniakierrokselta”. Alla oleva kuva havainnollistaa vielä, mistä on kyse.

Antti Poikola

avatar

Aktiivinen pyöräilyn edistäjä. Entinen Jyväskyläläinen ja nykyisin taas Helsinkiläinen paluumuuttaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

35 thoughts on “Töölönlahden puistot ja kadut suunnittelukohteina

  1. Vesi-ihmeestä tiedän sen (yleisötilaisuuden perusteella), että leveyttä suunnittelijoiden mukaan on kahdeksan (8) metriä, eli neljä pyörille ja neljä jalankulkijoille. Minusta kuulostaa riittävältä, mutta toisaalta tuossa on kyllä turkasen paljon jalankulkua. Paljonko leveyttä pitäisi olla?

    Siinä on muuten kaide vain jalankulkijoiden puolella eli pohjoispuolella vaikka Kluuvinlahden kanavan vedenpinta on metrin Töölönlahtea ylempänä ja jonkinsortin putous olisi juurikin tuossa sillan/kannaksen kohdalla. Eli pyöräilijät saavat varoa, etteivät aja sillalta jorpakkoon.

    Timo

  2. Hyvä! 4 m + 4 m pitäisi leveyden puolesta olla riittävä, kunhan suunnittelussa huomioidaan, miten jalankulkijat ja pyöräilijät pidetään omilla väylillään.

    Jalankulkuväylän ja pyöräväylän väliin pitää tulla muutakin kuin ilmaa. Väylien erottaminen pelkästään eri värisillä pintamateriaaleilla ei riitä. Muutoin jalankulkijat häröilevät pyöräväylällä ja pyöräilijät koukkaavat heidän ohitseen jalkakäytävän puolelta. Tämä on ongelmallista muuallakin kuin sillalla, mutta erityisesti siellä. Suunnittelija hypätköön pyörän selkään kokeilemaan!

    Tarvitaan siis joko jotakin konkreettista väylien väliin tai pyöräväylä on sijoitettava puolikkaan reunakiven verran jalkakäytävää alemmalle tasolle. Miten tämä on käytännössä huomioitu suunnitelmassa?

    * * *

    Erityisen pulmallisena näen Karamzininrannan suunnittelun. Se on suorin reitti Töölönlahdelta Töölönlahdenkadulle ja sieltä edelleen entisen ratakuilun (”Baanan”) kautta eteenpäin. Karamzininrannan pyöräväylä on suunniteltava paremmin, jotta se erottuu selkeästi jalankulkualueesta.

    Muutoin käy kuten Etelärannassa Kauppahallin takana:

    Eteläranta

  3. Kiitos Martti jatkosta ja animaatiosta!

    Mulle tuotti suuria hankaluuksia pikavilkaisulla orkkiskuvista ymmärtää, miten pyöräliikenne oli edes ajateltu suunnitelmassa.

    Jos tästä lausutaan jotain mileipidettä 25.3. mennessä, niin yksi lähtökohta voisi olla se, että Pyöräliikenne ohjattaisiin korkean standardin nopeilla väylillä radan vartta ja Mannerheimintien vartta (siis ihan kadun varressa, ei puistossa) ja näiden välille tulisi muutama poikittainen yhteys.

    Tällöin tuo kananvanvarsi voitaisiin tehdä kävelijöiden ehdoilla, koska niitä siellä piisaa.

    1. Vähän samoilla mennään kuin Poikola. Puistot on jalankulkijoille, missä toki ainakin osissa reittejä ajaa myös pyörillä. Lähinnä yhdistetty jalankulku ja pyöräily (hiekkatie). Mutta suurimmassa osassa vain jalankulku. Muutama laadukas eriytetty poikittaislinja lähinnä toimistotaloja ajatellen molemmista ilmansuunnista (kuin Tulenheimon viimeinen kuva, 3 poikittaista ja pituussuuntainen toimistotalojen luona). Ja ei unohdeta pyörätelineitä. Mutta varsinainen pääpyöräreitti luonnollisesti manskulla. En voi ymmärtää, että joku haluaa koukata manskulta joko Alvar Aallon kadun kautta tai kanavan toiselle puolelle ajaakseen kaivokadulle/erottajalle.

      Alvar Aallon katu: parasta mitä HKR osaa luoda! Vähän äkkiä pyöräily sekaliikenteeseen ja risteyskuva vuosikertomukseen esimerkkinä täydellisestä tyrimisestä. Voidaanko jo unohtaa ne 80-luvun opit? Tyresö (tukholma)/Ramboll (köpenhamina) voisi käydä konsultoimassa näitä meidän mestareita.

      Olen hieman skeptinen vieläkin HKR:n muutosintoon. Kun täällä ei ole vieläkään yhtään konkreettista esimerkkiä paremmasta liikennesuunnittelusta!

      1. Ja hetkonen. Eikö tuo Alvar Aallon katu ole vielä päättyvätie. Miksi tuo pyörätie,… miksi? Verkon ei todellakaan tarvitse jatkua orjallisesti kadulla, vain kartalla. Tehdään vain tarpeeseen. Meillä riittää jo yksi rajasaarenkatu.

        1. Juuri niin. Mitähän niille pyöräilyprojektin kahdelle miljoonalle eurolle muuten kuuluu? Varmaan sillä saadaan koko rahan edestä lisää kaikkea tällaista pientä kivaa ellei ihan ensiksi palkata kaupungille jotain virallista järjenkäyttöviskaalia näitä asioita vahtimaan. Ja ne uudet suunnitteluohjeet tosiaan hankintalistalle heti seuraavaksi.

          1. Olen yrittänyt selvittää kaupunginvaltuuston Pyöräilyprojektille vuodeksi 2011 myöntämän kahden miljoonan euron kohtaloa sekä HKR:n että KSV:n kautta.

            Tilanne on 17.3.2011 se, että vuoden ”1. kvartaali” päättyy kahden viikon kuluttua, eikä Pyöräilyprojektilla ole vieläkään käsitystä siitä, miten rahat aiotaan tänä vuonna käyttää.

            Tämä vain alleviivaa sitä, että projektilla pitää olla projektinjohtaja, jolla on alan kokemusta.

            Summa siis meni kokonaisuudessaan kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen ohjaamana vahingossa HKR:n budjetiin, vaikka rahojen piti mennä KSV:n budjettiin. Tästä seurasi se, että HKR istuu niiden päällä, eikä mitään tapahdu.

            Aion myös selvittää, mitä samoilla rahoilla tehtiin viime vuonna. Silloinkin valtuusto antoi 2 miljoonaa euroa pyöräilyn edistämiseen. Missä tämä lisärahoitus näkyy?

          2. Vielä yksi parannusehdoitus, mitä täällä on jo ilmeisesti käsitelty.

            Linnunlaululta ja tuolta kaarevalta sillalta (samoin Aalvar Aallon kadulta) selkeä, merkitty ja suora yhteys toisiinsa. Ei mitään kieroajelua. Ei edes sillä verukkeella, että tuossa aukiolla on joskus huoltoautoja. Jos yhteyttä ei ole, niin luovat fillaristit sen itse tekevät.

  4. I

    ”Pyöräliikenne ohjattaisiin korkean standardin nopeilla väylillä radan vartta”

    Tämän kauniin ajatuksen tekee tyhjäksi Alvar Aallon kadun toteutus. Sitä ei ole suunniteltu korkeilla standardeilla. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välissä ei ole muuta kuin ilmaa.

    Alvar Aallon katu

    Jotta korkeista standardeista voitaisiin puhua, katu pitäisi suunnitella suurin piirtein näin:

    Alvar Aallon katu

    Jo hyväksytyssä Alvar Aallon kadun suunnitelmassa on siten seuraavat ongelmat:

    1. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välissä on oltava konkreettisia elementtejä, kuten puita. Nyt puut ovat jalkakäytävän ja puiston välissä.
    2. Pyöräväylän tulee kulkea alempana kuin jalkakäytävän. Nyt ne ovat samalla korkeustasolla.
    3. Pyöräväylä ei voi kääntyä 90 asteen kulmassa. Nyt näin on suunniteltu tapahtuvan.
    4. Korkeatasoisen standardin pyöräväylän on otava yksisuuntainen, eli pyöräväylien on kuljettava eri puolilla katua. Nyt molempiin suuntiin pyöräillään samalla puolella katua.

    II

    Mannerheimintien osalta ongelma on, että se ei ole mukana tässä suunnitelmassa, vaan katu on jo olemassa sellaisena kuin on. Muutoksia sinnekin tulee varmasti, mutta ei vielä tässä vaiheessa.

    III

    Töölönlahdenkadun ja Alvar Aallon kadun risteys on suunniteltu kaartavaksi T-risteykseksi. Se on monille konflikteille altis.

    Alvar Aallon katu - Töölönlahdenkatu

  5. Miksi tuollaisia Alvar Aallon kadun mallisia katusuunnitelmia vieläkin tehdään? Tuollaisella vähäliikenteisellä umpikadulla luulisi voivan loistavasti fillaroida ajoradallakin ilman mitään pyöräteitä (onpahan sitä paitsi paremmin tilaa väistellä väärin pysäköityjä jakeluautoja…).

    Lähinnä tuossa minusta suoria reittejä tarvitaan tosiaan esitetyllä tavalla Töölönlahden länsirannalta Baanan suuntaan (Finlandia-talon vierestä siitä kai tullaan joka tapauksessa ajamaan, siinäkään ei sen ihmeellisempiä järjestelyitä kaivata, F-talon moottoriurheiluhan siinä on joka tapauksessa sallittu mutta siitä ei ole häiriöksi asti) ja ehdottomasti myös radanvartta Linnunlaulusta Elielinaukiolle (tässä on koko suunnitelman oikeasti käsittämättömin mutka eli Alvar Aallon kadun pohjoispäästä ylöspäin, mitähän tuossakin on oikein ajateltu?). Loput yhteydet hoituvat hyvin Töölönlahden rantaa seuraavalla ja Baanan linjaa jatkavilla väylillä.

    1. Arvauksena myöskin että tuossa on enintään 30 km/h nopeusrajoitus, mikä ei myöskään edellyttäisi pyörätietä tai -kaistaa (Helsingin uusien suunnitteluohjeiden mukaisesti).

  6. Pyörä- ja jalankulkuliikenteen erottamisesta vesi-ihmeen kohdalla: piirustuksessa on koroiksi merkitty +1.20 ja +1.15, eli pyörätie on viisi senttimetriä jalkakäytävää alempana sillan kohdalla. Mutta kuinka pitkälle erottelu jatkuu sillalta molempiin suuntiin, siitä ei minulla ole tietoa.

    Jos halutaan Köpiksen mallin mukaista kaidetta/muuria siihen väliin, niin sitten saa kyllä sotia arkkitehtien kanssa pitkään ja hartaasti. Ollaan sentään Finlandiatalon takapihalla. 😉

    Timo

  7. Kuvittelisin osan pyöräilijöistä olevan menossa radavartta pohjoiseen, ja osan luoteeseen Hesperianpuiston suuntaan. Myös aiemmin hyväksytyssä Alvar Aallon kadun suunnitelmassa todetaan näin. Vaan Hesperianpuiston suuntaan kulkevien reitti kiertää aivan turhaan, kuten Tulenheimo jo yllä totesikin.

    Liittyen Tulenheimon ensimmäiseen lisähavaintoon: suunnitteluohjeen (s. 51) mukaan kaarresäteen pitää olla huonoimmillakin pyöräteillä vähintään 15m, kunhan liikennettä ei tarvitse hidastaa liittymää varten. Silmämääräisesti arvioiden Alvar Aallon kadun pohjoispäässä käännytään alle viiden metrin kääntösäteellä. Ei ollenkaan hyvä. Myös Alvar Aallon kadun eteläpäässä mutkitellaan jyrkästi. Siinä tosin saattaa olla kohta, missä pyöräliikennettä ohjeen mukaankin pitää hidastaa, mutta silti tuota edestakaisin mutkittelua (ks. Tulenheimon kuva yllä) ei voida pitää järkevänä.

    Myös Ronkaisen kommenttia voi tukea virallisilla lähteillä. Alvar Aallon katu on ”hiljainen tonttikatu”, ”ei merkittävää ajoneuvoliikennettä”, kerrotaan suunnitelmassa (ohimennen siis väitetään, ettei pyöräliikenne kadulla ole merkittävää.) Suunnitteluohjeen (s. 42-43) mukaan tällaisessa paikassa ei pyöräilyä eroteta moottoriliikenteestä (ellei pyöräreitin jatkuvuus tai muu tapauskohtainen tarve erityisesti sitä edellytä.)

    1. Itse en ainakaan keksi tuolle mitään muuta estettä kuin sen, että suoraan pohjoiseen kulkeva jalankulkija (jos niitä tuossa kohtaa sattuu olemaan) ei ylitä pyörätietä suorassa kulmassa. Ei liene suuri ongelma.

      Itse asiassa tuo nykyinen toteutus 90 asteen kulmalla on ristiriidassa alueen muun suunnitteluestetiikan kanssa, jossa tiet pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan loivasti kaartuvina – sellainen ratkaisu olisi todennäköisesti paras tähänkin kohtaan. Estetiikka ja toiminnallisuus kulkisivat kerrankin käsi kädessä.

    2. Tässä pitäisi nyt päättää, mitä me pyöräilijät haluamme. Onko Linnunlaulun suunnasta tuleva pyörätie hyvä suunnitelman mukaisena vai pitäisikö pyöräliikenne ohjata Linnunlaulun suunnasta suoraan Alvar Aallon kadun varteen? Tällöinhän kadun pohjoispäähän tulisi pyöräteiden T-risteys kohtaan, jossa nyt on 90 asteen kulma. Jos risteystä ei tule, Martin esittämä oikaisu on hyvä.

      Timo

      1. Tämä kai riippuu siitä minne on pyörällä menossa Linnunlaulusta tullessa? Jos on matkalla Sanomatalon pohjoispäähän (itse ajoittain pysäköin pyöräni tähän) tai Baanalle, niin tuo läntisempi erillinen pyörätie taitaa olla toimivampi ratkaisu.

        Jos on matkalla Elielinaukiolle päin (tai johonkin Alvar Aallon kadun taloista) niin lienee huomattavasti sujuvampaa ajaa suoraan Alvar Aallon kadulle pohjoisesta tullessa.

        Martin esittämässä ratkaisussa siis tarvittaisiin jonkinlainen pyöräteiden Y-risteys tuohon kohtaan, kun pohjoisesta ja lännestä tulevat pyöräreitit kohtaisivat toisensa.

  8. Nyt tuli tutustuttua tarkemmin koko (vähäiseen) materiaaliin.

    Kauniisti sanottuna: tämä vaikuttaa enemmän puistosuunnitelmalta kuin katusuunnitelmalta. Itse kaduista kun ei ole juuri mitään speksejä, kuten edes niiden leveyksiä tai käyttötarkoituksia. Koko suunnitelmaan ei sisälly myöskään karttojen lisäksi minkäänlaista kirjallista selostetta, joten suunnitelman tulkinta jää pitkälti karttojen tulkitsijan arvausten varaan. Olen tottunut näkemään Helsingin kaupungin virastoilta paljon selkeämmin esitettyjä suunnitelmia kuin tämä, eli iso miinus tekijöille tämän suunnitelman dokumentoinnista.

    Itse aiheeseen: pohjoisesta linnunlaulusta saapuva pyöräliikenne näyttäisi ohjautuvan Alvar Aallon kadun suuntaisesti kulkevalle asfaltoidulle tielle, joka on toivottavasti tarkoitettu myös pyörille. Siinä tapauksessa on kummallista, että tämä tie muuttuu eteläpäässä yhdestä kohtaa luonnonkivilaatoituksella päällystetyksi aukioksi, mikä voi johtaa hämmennykseen niin pyöräilijöiden kuin jalankulkijoiden keskuudessa (jälkimmäiset eivät välttämättä tajua seisovansa keskellä pyörätietä). Muutosehdotus: tie päällystetään koko pituudeltaan yhtenäisesti asfaltilla, ja luonnonkivilaatoitusta käytetään vain tien vieressä sijaitsevilla alueilla.

    Samanlainen luonnonkivilaatoitus on myös merkitty Alvar Aallon kadun pohjoispäähän. Oletettavasti Alvar Aallon kadulta Linnunlaulun suuntaan kulkevat pyöräilijät ajavat tämän aukion kautta. Konfliktien välttämiseksi muiden aukion käyttäjien kanssa olisi hyvä varata tälle aukiolle erikseen pyörille varattu,m selkeästi erottuva alue. Muutosehdotus: aukion yli vedetään pyörille varattu kaista, joka erotetaan muusta aukiosta pintamateriaalilla (asfaltti). Kaista kulkee Alvar Aallon kadun päästä suoraan Linnunlaulun suuntaan.

    Maisemallisesti nämä muutokset voivat rumentaa noita aukioita, mutta liikenteen toimivuuden kannalta on tärkeää, että sekä pyöräilijät että jalankulkijat pystyvät hahmottamaan mitkä alueet ovat osa pyöräreitistöä. Tämä vaatii yhtenäisen pintamateriaalin käyttöä näillä alueilla. Lisäksi kivilaatoitus voi olla ajoalustana ongelmallisempi kuin asfaltti- tai hiekkatie.

    PS: mikä ihmeen lenkura tuossa kulkee radan yli Kaisaniemeen? Onko siihen tulossa silta tai tunneli?

    1. Alvar Aallon kadun pohjoispuolelle merkitty vaaleanharmaa aukio on tarkoitettu tapahtumapuiston (suuri soikea nurmikenttä) ”varikkoalueeksi”, eli tapahtumien aikana siinä on kojua ja pakettiautoa ja mitä nyt yleensä onkaan. En sitten tiedä, onko suuri haitta, jos aukion läpi ei aina pääsisikään pyörällä.

      Bumerangi radan yllä on suunniteltu silta, joka ei kuulu varsinaiseen puistosuunnitelmaan. Tuollaisenaan outo, sillä se palvelisi vain etelästä takaisin etelään kääntyvää liikennettä. Se olisi myös melko esteellinen, sillä korkeimmillaan pitäisi jaksaa kivuta noin kahdeksan metrin korkeuteen. Vaihtoehtona tutkitaan myös tunnelia sekä nykyisen radan alittavan jalankulkutunnelin jatkamista ja avaamista pyöräilijöille.

      Timo

      1. Kiitos tiedosta.

        Mahdollisten tapahtumien aikaan tuolla lienee muutenkin sen verran härdelliä, että ei liene maailman suurin katastrofi jos tuon varikkoalueen joutuu kiertämään pyörällä. Vastaavasti voisi kuitenkin toivoa, että se varikkoalue on mitoitettu riittävän suureksi ja että kaikki pakettiautot kanssa parkkeerataan sinne eikä pitkin poikin Linnunlauluun menevälle pyörätielle.

        Sen sijaan jos tuo omituinen bumerangisilta toteutuu, niin sieltä sillalta ei olisi kauhean hauska lasketella pyörällä tuonne varikkoalueelle. Jotenkin tuntuu siltä, että liikenteen ohjaamista mahdolliselta sillalta/tunnelista teille ei ole tuossa suunnitelmassa oikein otettu huomioon.

  9. Uutena kommenttina mainittakoon yksi asia jota ei ole vielä tuotu esiin, eli näkyvyys. Tuollaisella puistomaisella alueellahan on mahdollista heikentää liikenneturvallisuutta sijoittamalla näkyvyyttä peittäviä istutuksia liian lähelle pyörätietä tai risteystä. Metrin korkuinen pensaan takia yllättäen ilmestyvä lapsi tai koira voi aiheuttaa vaaratilanteen.

    Lähinnä silmiin osuvat tuosta suunnitelmasta seuraavat kohdat:

    1.) Pohjois-etelä-suunnassa kulkevan asfalttitien varressa muutamassa kohtaa pensasaidan kulma tai pensasistutus, joka saattaa häiritä näkyvyyttä. Muutosehdotus: pyörätien ja pensaan väliin jätettävä riittävän leveä nurmivyöhyke, erityisesti risteysten kohdalla.
    2.) Useimpiin risteyksiin on suunnitelmaan merkitty puu. Vaikka täysikasvuinen puu ei ehkä näkyvyyttä juurikaan haittaisi, voi puun taimi haitata näkyvyyttä matalilla oksillaan monen vuoden ajan (lehtipuiden tapauksessa erityisesti parhaaseen pyöräilyaikaan touko-syyskuussa). Muutosehdotus: risteysten lähellä puut siirrettävä kauemmas tiestä.
    3.) Asfalttiteiden risteyksessä jää niiden väliin kolmion muotoinen saareke. Tämä tulee olemaan pyöräliikenteen kannalta kriittinen ja paljon liikennöity kohta, jossa tulisi huolehtia mahdollisimman hyvästä näkyvyydestä. Nykyisessä suunnitelmassa tähän on merkitty puita. Muutosehdotus: ei puita eikä pensaita tälle saarekkeelle, vaan näiden sijaan nurmikkoa ja/tai matalia kukkaistutuksia.

  10. Kanttareiden määrää on hankalaa päätellä suunnitelmasta kun taso-eroja ei ole merkitty, tai ne eivät näy, ajoratojen ja pyöräteiden välillä. Sikäli kun vastavalmistuneiden toteusten pohjalta voi olettaa ryssitään taas tämäkin. Bussit vetää miljoonaa Elielin kentälle. Fillareille tulee etuajo-oikeus suhteessa autoihin niiden kääntyessä Alvar Aallon kadulle. Toisin ei tule.

    Risteykseen on tulossa 1000% varmuudella kanttarit pyöräilijöille. Olisi aivan mahtavaa jos tämä ”hidastetöyssy” tulisikin tällä kertaa autoille.

    1. Ehkä ei pidä olla liian pessimistinen, rakentavat parannusehdotukset suunnitelmaan saatetaan myös hyväksyä.

      Koitan saada jonkun (itse en valitettavasti ehdi) Kaupunkifillari-aktiivin koostamaan tämän keskustelun sisällöstä ehdotukset Rakennusvirastolle määräaikaan 23.3. mennessä. Myös yksittäisten ihmisten yksittäiset ehdotukset huomioidaan, jos ne laitetaan virallista kanavaa pitkin ja oikeaan aikaan.

      1. WTF? Mulla on 14km työmatkalla 78 kanttaria ja uusia, ilkeitä kanttareita tulee koko ajan lisää kun uusia alueita ja reittejä rakennetaan. Ajan paljon jousittamattomalla tavarafillarilla jonka keulaa ei oikein voi keventää kanttereiden ylityksissä.

        Tässä yksittäisen ihmisen (rakentava) ehdotus: ajoradat on jo samassa tasossa, pyörätiet on myös saatava samaan tasoon.

        Saa laittaa kaupunkifillarin ehdotuksiin.

        1. Tukholmassa kanttarien määrä on nolla.

          Kun meille tulee uusia työntekijöitä, jotka haluavat ajella tukholmassa, niin pyöräilytavasta tulee aina todettua: ”Jos joudut ajamaan kanttarin yli, olet väärässä paikassa”.

  11. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Tänään on viimeinen palautteen jättöpäivä. Aloin nyt kokoamaan avoimeen Google doc:iin huomioita koosteeksi. En päässyt vielä puusta pitkälle ja apu olisi tarpeen.

    Lisätkää rohkeasti tänne dokumenttiin kuvia, väliotsikoita ja tekstiä. Lyhyestä virsi kaunis, mutta ne asiat, mitkä on keskustelussa nousseet esille olisi hyvä listata omilla väliotsikoillaan ytimekkäästi.

    https://docs.google.com/document/d/1_iXazz-EI47Fyam01Noisr_eHkxL-6jx1fYDoEL5JzY/edit?hl=en_GB#

      1. Vastaus tuli:

        —clip—
        Kiitos palautteestanne.

        Huomioimme sen mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa.

        Katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset tulevat nähtäville kevään aikana. Nähtävillä oleviin suunnitelmiin on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus yleisten töiden lautakunnalle.

        Ystävällisin terveisin Kaija Laine

        1. Hienoa! Toivotaan, että ei jää sanahelinäksi.

          Ylipäätään kaupungin päätöksentekoa pitäisi kehittää osallisuuden, ongelmanratkaisun ja päätöksentekijöidenkin näkemysten kuuntelun osalta.

          Nykyisestä ”lineaarisesta” mallista (jossa ratkaisuja etsitään ilman minkäänlaisia takaisinkytkentöjä ja mahdollisuuksia kommentointiin valmistelun aikana) on syytä siirtyä avoimempaan ”sykliseen” ongelmanratkaisuun.

          Tämä tarkoittaa, että kansalaisten, poliitikkojen ja muiden tahojen pitäisi olla jatkossa mahdollisuus osallistua ratkaisujen etsintään ennen kuin virastot tekevät päätöksen siitä, mitä paperille kirjoitetaan.

          Lautakunnan rooli on nykyään lähinnä hyväksyä viraston esitys pienin stilistisin korjauksin. Kansalaisten rooli on ”narista” (virkamiehen suusta juuri sekunti sitten kuulemaani ilmausta lainatakseni). Muut tahot, kuten kaupallisia intressejä edustavat tahot saavat asiasta riippuen äänensä kuuluville joko erittäin hyvin tai sitten eivät lainkaan.

          Näitä kysymyksiä tulisi pohtia syvällisesti. Ehkä tämä ei ole paras paikka sen tekemiseksi, mutta jos haluatte, niin olkaa hyvät.

  12. Vanhaan aiheeseen palatakseni: Karamzininkadusta (entinen Finlandia-talon parkkis) on syystalven aikana pyytämättä ja yllättäen (?) tehty pyöräilijöille melkoinen baana™. Itse en vielä ole ehtinyt tehdä tuohon lähempää tuttavuutta fillarilla, mutta ainakin bussin ikkunasta katsottuna näyttää varsin hyvältä.

Vastaa