Fortum kampanjoi suurella voimalla vesisähkönsä myyntiä edistääkseen. Bussien kyljissä näkyy mainoksia, joissa kahden iloisen pyöräilevän piirroshahmon vieressä todetaan, kuinka vesisähköön vaihtaminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan työmatkapyöräilyyn siirtymistä.
Sama tieto löytyy Fortumin kampanjasivustolta:
Jos asut kaukolämmitteisessä kerrostalossa, vesisähkön ilmastovaikutus on sama kuin
• menisit joka päivä kävellen tai pyörällä töihin
Suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 13 km päivässä. Työpäiviä vuodessa on noin 260. Jos työmatkan liikkuu autolla (CO2-päästö 180 g/km), aiheutuu siitä lähes saman verran hiilidioksidipäästöjä (n. 600 kg) kuin kaukolämpökerrostalossa asuvan kolmihenkisen perheen sähkönkulutuksesta (n. 700 kg) vuodessa. (Fortum)
Sivustolta löytyy myös muita vertailukohteita. Vesisähkö kaukolämpöasunnossa, eli yhtä lailla työmatkapyöräily, vastaisi Fortumin mukaan mm. yhden Euroopan-lennon väliinjättämistä tai kasvisvoittoiseen ruokavalioon siirtymistä.
Voi olla montaa mieltä siitä, mihin energiamuotoihin Fortum vesisähköstä saamiaan rahoja tällä hetkellä investoi. Joka tapauksessa kampanja tuo tavallaan vahingossa esille myös työmatkapyöräilyn ympäristövaikutukset. Täytyy vain toivoa, että bussien kyljistä mainoksia lukevat yksityisautoilijat eivät tyydy pelkkään vesisähköön vaihtamiseen.
Siisti juttu!
Pisimmät keskimääräiset työmatkat, yli 20 kilometriä, ovat pääkaupunkiseudun reuna-alueilla. ”Kärjessä ovat Hyvinkää, Porvoo ja Lohjan seudut”, kertoi Tekniikka&Talous helmikuussa.
Ostos-ja asiointimatkoista 86 % kuljetaan henkilöautolla, vaikka kahdella kolmasosalla suomalaisista lähin ruokakauppa on enintään kilometrin päässä.
Tästä voisi joku bloggata. Haluaisiko joku tarttua aiheeseen?
Haluaisiko joku lukijamme muuten tulla mukaan blogiin kirjoittajaksi? Ilmoittautua voi joko tähän kommenttiketjuun tai lähettämällä sähköpostia minulle osoitteeseen etunimi piste sukunimi ät helsinki piste fi.
Vesisähkön osalta Fprtumin mainoslause on siinä mielessä epärehellinen, että jos yksi (tai vaikka tuhat, sata tuhatta) kotitaloutta siirtyy ”normaalista sähköstä” Fortumin vesisähköön, tämän vaikutus Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöihin on tasan 0kg.
Vesivoima kun on rakennettu jo, joten kun yksi kotitalous lisää siirtyy vesivoiman käyttäjäksi, jotain muuta ennen vesivoimalla tehtyä siirtyy tehtäväksi hiilivoimalla. Tuulivoimasähkön kohdalla sen sijaan voidaan ajatella, että siihen käytetyt rahat itse asiassa kannustavat jotakuta rakentamaan lisää tuulivoimaa.
Työmatkapyöräilyn kohdalla toisaalta pitää huomioida, mistä pyöräilyyn käytetty energia tulee. Jos se tulee naudanpihvistä, tulee siitä kohtuulliset päästöt. Törmäsin joskus tutkimukseen, että jos energiansa naudanlihasta saava normaalipainoinen mies kävelee töihin, tuottaa se suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin jos hän menisi autolla. Pyöräily on huomattavasti kävelyä tehokkaampaa, mutta kyllä siinäkin energiaa kuluu.
Tuossa tietytsti tein oletuksen, että vaihtoehtona pyöräilyn tarvitsemalle energialle on syödä vähemmän. Vaihtoehto saattaa olla syödä sama määrä ja lihoa. Silloin tietysti syömisen hiilidioksidista ei voi laskea grammaakaan pyöräilyn vastuuulle. Todennäköisesti todellisuus on jostain noiden väliltä.
Voisin hyvinkin joskus kirjoittaa blogiin, pitää vähän miettiä ensin jotain sanottavaa… Omassa blogissani pyöräilyä käsitteleviin juttuihin tulee säännöllisesti 0 kommenttia, joten sanomaa pitää ehkä vielä vähän hioa.
Otso, sanottavasi on Kaupunkifillarin standardien mukaan täysin kunnossa! 🙂
Ideanamme on tehdä blogista niin kiinnostava, että se tuo näkyvyyttä pyöräilylle muuallakin. Omissa blogeissa aiemmin julkaistuja kirjoituksia on täysin suotavaa uudelleenjulkaista täällä ja toisin päin. Sana on täällä vapaa, kunhan aihe liittyy pyöräilyyn.
Tehdäänkö ”kaupat”?
Pistin mailia.
Vastattu 🙂