Espoo

Otaniemen pyöräilysuunnitelmat

maanantai, 11. huhtikuuta 2016

Punaisella merkitty laatureitti Otaniementieltä Tapiolaa kohti ja sinisellä jatkuu seutureitti Maarintietä Kehä I:lle.
Punaisella merkitty laatureitti Otaniementieltä Tapiolaa kohti ja sinisellä jatkuu seutureitti Maarintietä Kehä I:lle.

Otaniemen läpi kulkeva pyöräilyn laatureitti ja seutureitti pitäisi erotella tasokkaasti jalankulusta. Otaniementien laatureitti on eroteltu perinteisesti jk+pp, vaikka alueella on tulevaisuudessa 10 000 metron matkustajaa. Nytkin siellä kulkee 1000-2000 pyöräilijää ja 600 kävelijää vuorokaudessa. Tämä vaatisi rakenteellista erottelua.

Erottelu parantaa turvallisuutta ja sujuvuutta

1) Erottelu parantaa erityisesti jalankulkijoiden kokemaa liikenneympäristön turvallisuutta ja edistää pyöräilyn
sujuvuutta. Tunnetasolla erottelua puoltavat jalankulkijan näkökulmasta pyöräilijöiden liian läheltä tekemät yllättävät ja jopa pelottavat ohitukset ja pyöräilijän näkökulmasta
jalankulkijoiden arvaamaton käyttäytyminen. (Jalankulku- ja pyöräväylien suunnitteluohje, Liikennevirasto 2014, s. 43)

Yllätyin Otaniementien katusuunnitelmaa tutkiessani, että kun Espoo käyttää HSL:n laatureittimäärityksiä, niin niiden mukaan kaupunkimaisilla alueilla laatureitti tehdään erillisenä tasoeroteltuna pyörätienä. Tähän saakka espoolainen laatureitti on tarkoittanut noppakivieroteltua jk+pp:tä, jollaisia on rakennettu vasta Kaitaantielle.
Yllätyin Otaniementien katusuunnitelmaa tutkiessani, että kun Espoo käyttää HSL:n laatureittimäärityksiä, niin niiden mukaan kaupunkimaisilla alueilla laatureitti tehdään erillisenä tasoeroteltuna pyörätienä. Tähän saakka espoolainen laatureitti on tarkoittanut noppakivieroteltua jk+pp:tä, jollaisia on rakennettu vasta Kaitaantielle.

2) Espoossa noudatettavien HSL:n laatureittikriteerien mukaan Otaniementien tulisi olla: ”2-suuntainen pyörätie, ajosuunnat erotettu keskiviivalla. [3,0…4,0 m] Eri tasossa suhteessa ajorataan ja jalkakäytävään.
(Helsingin Seudun pääpyöräilyverkko ja laatukäytävät HSL 2011, s. 36 ja 38)

3) ”Tasokkaimmat erottelutavat ovat leveä erottelukaista ja tasoerottelu. […] Tasoerottelu soveltuu kaupunkien keskusta-alueille ja taajamien kauppakatujaksoille, joissa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suuren määrän vuoksi tarvitaan selkeää ja tehokasta erottelua.” (Jalankulku- ja pyöräväylien suunnitteluohje, Liikennevirasto 2014, s. 52)

4) Strafican pyöräilykaupunkiselvityksessä suositellaan pyöräilyn ja kävelyn rakenteellista erottelua, kun jalankulkijoiden määrä ylittää 200 tunnissa. (Tapiolan pyöräilykaupunkiselvitys, s.7)

Päätökset tehdään nyt

Otaniementien katusuunnitelma on teknisessä lautakunnassa keskiviikkona 13.4. Katusuunnitelman mukaan ”Otaniementie toteutetaan korkeatasoisena, koska se on toinen alueen pääyhteyksistä
ympäröivään liikenneverkkoon. Katujakso toimii osaltaan alueen käyntikorttina ja luo ensivaikutelmaa koko Otaniemestä.” (suunnitelmaselostus)
Hepo jätti siitä perusteellisen muistutuksen, joka sisälsi muun muassa erottelun. Espoossa ei ole tyyppipiirustuksia tasoerotelluista pyöräteistä saati niiden yhdistämisestä raitiovaunupysäkkeihin, jotka nousevat 20 cm ajoradasta. Varsin monitasoinen ja vaativa kokonaisuus. Löytyisiköhän apuja Helsingin uusista suunnitteluohjeista?

Jotain tämäntapaista tasoeroteltua Otaniementielle, toki leveämpänä. Kuva Kaupunkifillarin talvihoidon vaikeus -jutusta.

Maarintien katusuunnitelma on tulossa nähtäville, joten nyt päätetään Otaniemen tulevista pyöräilyn laatukäytävistä. Näiden kahden kadun välissä on Korkeakoulunaukio ja Ainonaukio, mikä mutkistaa kokonaisuutta.
Aukioiden suunnittelusta vastaa Aalto-yliopisto ja he haluavat sen kokonaan samaan tasoon. Raide-Jokerikin tulee samalle tasolle ja kävelijöille merkataan suojatiekohdat kiskojen yli. Aukion suunnitelma tulee nähtäville ja kaupungin hyväksyttäväksi. Jos suunnittelun lähtökohta on ollut tuo sama taso niin voi olla vaikeaa vääntää sitä muuksi.
Aukion tasoerottelu olisi kyllä keino saada isot massat pysymään poissa pyörätieltä, kun halutaan välttää konflikteja pyöräilijöiden kanssa ja säilyttää seutureitin laatu. Eihän sen tarvitsisi olla kuin 2-4 cm, niin jo riittäisi.
Seuraava vaihe on lautakunnan kokous, jossa hyväksytään katusuunnitelma. Sitä tarkennetaan rakennussuunnitelmassa, johon voisi pyytää vielä selvittämään tarkemmin tasoerottelun mahdollisuuden. Tätä ajattelin ehdottaa ja keskusteltuani suunnittelijan kanssa se kuulosti, että voisi olla mahdollista selvittää vielä tämä.
Jos se onnistuisi, siis selvittäminen ja jos rakentaminen onnistuisi, niin se olisi iso harppaus espoolaisessa pyörätierakentamisessa ja pyöräilyn laatukäytävien tekemisessä. Jos…

Kommentoi