Vieraskynä

Kiertoliittymä, Tukholma vs. Helsinki

lauantai, 24. syyskuuta 2011

Ensiviikon tiistaina 27.9. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta saa tiedokseen raportin kiertoliittymien vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen.

Vallitsevan suunnittelukäytännön mukaisesti Suomessa edelleen teilataan sellaiset ratkaisut, jotka muissa maissa toimivat. Esimerkkinä yllä viitattu Helsingin raportti kiertoliittymistä, sekä virkamiesvastine Helsingin Polkupyöräilijöiden tekemään muistutukseen eräästä Vantaalle suunnitellusta kiertoliittymästä.

Tässä Kaupunkifillarin suoran linjan kautta tulleessa kirjoituksessa ”Tukholman kirjeenvaihtaja” Jari kertoo sikäläisitä kiertoliittymäratkaisuista.


Tukholmassa kiertoliittymät eivät ole suuressa muodissa. Yleinen ratkaisu on esimerkiksi yksikaistainen katu, joka liikennevaloihin tullessa muuttuu kolmekaistaiseksi, mutta valojen jälkeen jatkuu jälleen yksikaistaisena. Myös kaksikaistaisista tulee helposti nelikaistaisia järkevällä liikennevalojärjestelyillä.

#1 Norrtull vs. Runeberginkatu

Vanhin tietämäni kiertoliittymä on Norrtullissa. Siinä pyörät kiertävät yksisuuntaisesti ja jatkuvuus on hyvä. Erikoisuutena on pohjoiseen jatkuva E20, joka on huomioitu siten, että vain yhdessä haarassa on liikennevalot, jotka ruuhkan tullessa tulevat käyttöön.


Näytä suurempi kartta

Norrtullin kiertoliittymä muistuttaa hieman kaksi vuotta sitten valmistuneita Runeberginkadun kiertoliittymiä. Molemmissa tapauksissa on tavoiteltu pyöräliikenteen osittaista eriyttämistä autoliikenteestä.

#2 Lindhagensplan vs. Kannelmäki

Toinen vasta hiljattain remontoitu kiertoliittymä löytyy Kungsholmenista (Lindhagensplan). Siinä pyörät kiertävät kaksisuuntaisesti. Suomeen verrattuna suurin ero on, että myös pyörillä on ympyrän muotoinen kehäautokehän ulkopuolella (ei kahdeksankulmio). Ja näin ollen sekä autojen että pyörien pitää poistuessaan liittymästä konkreettisesti kääntyä oikealle. Suoraan jatkavat ajavat suoraan. Myöskään ”yhden auton mittaa” valottomista haaroista ei löydy, vaan pyörät kulkevat kokoajan noin metrin päässä autoista. Tässäkin liittymässä on yhteen haaraan laitettu liikennevalot tasaamaan ruuhkaa. Googlen katunäkymässä kiertoliittymä on
vielä remontoimaton, ja silloin se oli pyörille myös yksisuuntainen ja selvästi erilainen.

Linhagensplan, Tukholma
Ennen uudistusta Linhagensplanin kiertoliittymä muistutti linjauksiltaa monia Helsinkiläisiä kiertoliittymiä, jossa pyöräilijä viedään kauas kiertoliittymästä, jotta se voi tulla takaisin yllättävästä kulmasta, ”piilosta”. Vertaa alla olevia Google-katunäkymäiä silloin vielä remontoimattomasta Linhagensplanin kiertoliittymästä valokuviin samasta liittymästä uudistuksen jälkeen (verrokkikuvat Kuva 11 ja Kuva 12)


Näytä suurempi kartta

 

Kuva_11_sto-vs-hel

Kuva 11: Linhagensplan, Tukholma


Näytä suurempi kartta

 

Kuva_12_sto-vs-hel

Kuva 12: Linhagensplan, Tukholma

 

Eliel Saarisentie / Ilkantie
Uusitun version Lindhagensplanin kiertoliittymästä voisi kopioida esim. Kannelmäen kiertoliittymäksi tai mihin tahansa esikaupunkiin, kuten Eliel Saarisentielle. Nyt näissä paikoissa suurimman haitan muodostavat liian kauaksi linjatut ja jyrkkämutkaiset pyörätiet, sekä loivat poistumiskulmat autoille (vrt. Eliel Saarisentien kuvat Kannelmäen n kiertoliittymän Googlenäkymä alla).


Näytä suurempi kartta

Kuva_2_sto-vs-hel

Kuva 2: Eliel Saarisentie / Ilkantie, Helsinki

 

#3 Hammarsby Sjöstad

Kolmas tietämäni kiertoliittymä löytyy Hammarby Sjöstadista. Liittymä on hyvä toteutus kantakaupunki ratkaisusta. Autot ja pyörät jakavat yhteisen tilan. Tällaisen toteutuksen olisin ilomielin nähnyt myös Malminrinteellä +muissa sen alueen kiertoliittymissä. Kaikin puolin mukava ajaa ja turvallinen (lukuisia ajokertoja, ei tieteellistä näyttöä). Samantapaisia on juuri Saksassa ja Hollannissa.

Toivottavasti suunnittelukäytäntö muuttuu Euroopan hyvien esimerkkien johdosta. Uutta ja ihmeellistä ei tarvitse keksiä, riittää että kopioidaan hyviä käytäntöjä. Vaarallista ei pidä rakentaa.

Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_3_sto-vs-hel

Kuva 3: Hammarsby Allé, Tukholma

Kuva_4_sto-vs-hel

Kuva 4: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_5_sto-vs-hel

Kuva 5: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_6_sto-vs-hel

Kuva 6: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_7_sto-vs-hel

Kuva 7: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_8_sto-vs-hel

Kuva 8: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_9_sto-vs-hel

Kuva 9: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

Kuva_10_sto-vs-hel

Kuva 10: Hammarsby Allé / Lugnets Allé, Tukholma

 

-jari

 

 

Vielä lisää kuvia

Kuva_13_sto-vs-hel

Kuva 13: Linhagensplan, Tukholma

Kuva_14_sto-vs-hel

Kuva 14: Linhagensplan, Tukholma

One thought on “Kiertoliittymä, Tukholma vs. Helsinki

  1. http://maps.google.fi/maps?q=wee+gee&hl=fi&ll=60.178718,24.798538&spn=0.000715,0.002642&sll=62.593341,27.575684&sspn=10.88594,43.286133&vpsrc=6&t=h&z=19&layer=c&cbll=60.178656,24.798615&panoid=2ieLtIsBxjz6Dbu1kC_bJw&cbp=12,310.29,,0,16.08

    Esimerkki Espoosta. Kyseessä on siis pyörätie joka jatkuu punaisen auton vasemalle puolelle ja punaisen auton oikealla puolella jatkuu yhdistetty kevyenliikenteen väylä. Kuvassa näkyvät mutkat ovat niin jyrkät että kaksi pyörää ei mahdu samaan aikaan pyöräkaistalle ja jos pyöräilijä haluaa pitää kävelyvauhdin niin hän joutuu koukkaamaan ulos pyöräkaistalta. Kyseessä on siis pääväylä pohjoisesta Tapiolaan eikä mikään kinttupolku. Kanttarit ovat jyrkät mutta ei se paljon enää nollavauhdissa haittaa =D

Kommentoi