Helsingin Kaupunkifillari

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottamiseksi Hesperian puiston rantareitin varrella on siis syytä pohtia tehokkaita erotusmenetelmiä. Lohkopintaisen nupukiveysraitaratkaisun rinnalla (eli sen lisäksi) sellaisia voisivat olla esimerkiksi seuraavat toimenpiteet:

• pyörätien toteuttaminen värillisellä asfaltilla, kuten mm. Hyväntoivonpuistossa (ottamatta kantaa värin valintaan)

• vaihtoehto värilliselle asfaltille olisi pyörätien toteuttaminen eri materiaalista kuin jalkakäytävä; Belgiassa ja Hollannissa käytetään mm. betonia (kuvan reitti on tarkoitettu vain pyöräilijöille)

• riippumatta edellisistä toisilleen vaihtoehtoisista materiaaliseikoista pyörätie on syytä jakaa valkealla katkoviivalla ajosuuntien erottamiseksi, kuten keväällä 2010 uudistettava Helsingin pyöräväylien suunnitteluohjeistus tullee neuvomaan ja kuten Ruotsissa ja Tanskassa toimitaan

• valkoisen keskiviivan kummallekin puolelle pyörätietä ja siitä nupukiveysraidalla erotetulle jalkakäytävälle on syytä maalata pyörätien ja jalkakäytävän käytöstä ohjeistavat symbolit riittävän tihein välein

• pyörätien ajosuunta tulisi merkitä katkoviivan molemmille puolille ajosuuntaan maalatulla pyöräsymbolilla sekä erityisesti ajosuuntaan osoittavalla nuolella

• jalkakäytävä ja pyörätie on tien pintaan maalattujen symbolien lisäksi syytä merkitä riittävän tihein välein liikennemerkeillä

• liikennemerkkien sijoittelussa on huomioitava, kenelle niiden viesti on suunnattu: Helsingissä käytetään yleisesti jopa 3,5 metriä korkeita liikennemerkkitolppia, koska ne on optimoitu bussien ja rekkojen kuljettajien näkökentän mukaan; Hesperian puistoon olisi syytä tuoda liikennemerkkitolppia, jotka on optimoitu keskipituisen jalankulkijan havaintokentän mukaan (lapset huomioiden); ohessa esimerkki Brysselistä

Näitä toimenpiteitä tultaneen näkemään Helsingissä pyöräväylien uusien suunnitteluohjeiden valmistuttua yleisesti muuallakin. Koska Hesperian puisto ajoittunee kuitenkin ennen kesäkuuta 2010, jolloin ohjeiden pitäisi olla valmiit, tässä esitettyjä ehdotuksia voisi olla paikallaan harkita vakavasti hyvänä pilottihankkeena sekä pyöräilyn että jalankulun edellytysten parantamiseksi.

Toivottavasti kommenteista olisi pikemminkin apua kuin haittaa jatkosuunnittelua varten.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin 26. lokakuuta. Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja moni pyöräilyyn liittyvä asia on liikkunut hiljalleen eteenpäin. Kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri toteaa blogissaan, että parasta koko vuodessa on ollut juuri pyöräilyn edistäminen, sillä pyöräilyasioissa on tekemisen meininki päällä. Toteamukseen on helppo yhtyä.

Ville keräsi yhteen tämän vuoden edistysaskelia ja tässä poimintoja niistä:

• Hämeentien pyöräkaistoja käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta jo kaupunginhallituksessa saimme lausunnon pyöräkaistoille myönteisemmäksi.

• Valtuustostrategiassa ja vuoden 2010 budjetissa mainitaan, että käynnistetään erillinen pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelma. Lisäksi pyöräteiden suunnitteluohje uusitaan. Tämä tarkoittaa, että kaupunki pistää uusiksi vanhentuneen pyöräteitä rakentavan koneistonsa.

• Pyöräilyväylien rakentamiseen lisättiin rahaa 2 miljoonaa euroa.

• Pyörien maksutonta kuljetusta lähijunissa kokeillaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

• Helsingin kaupunki on avannut pyöräilyä koskevan, kätevän palautekanavan osoitteessa fillarikanava.hel.fi.

• Makasiinipuistoon rakennetaan Villen valtuustoponnen edellyttämänä erillinen pyörätie, eikä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarvitse taistella elintilasta, kuten aluksi pelättiin.

Pyöräilypoliittinen vuosi 2009 kuitenkin jatkuu ja tarkoituksenamme ei ole panna käsiä taskuun, vaan tehdä Helsingistä pala kerrallaan parempi pyöräilykaupunki.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kokouksessaan Vihreiden ryhmäponnen, jonka myötä valtuusto edellyttää, että vuoden 2010 aikana käynnistetään valtuuston strategiaohjelmassa päätetty pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman, eli aluekohtaisen toimenpidesuunnitelman, laadinta.

Tämä tarkoittaa, että pyöräilyn kolme tärkeintä tavoitetta on nyt saatu nuijittua Helsingissä läpi poliittisin päätöksin. Kyseessä on merkittävä voitto pyöräilylle.

Aihetta juhlintaan ei silti ole ennen kuin päätökset alkavat kantaa hedelmää ja tuloksia rupeaa syntymään. Siihen mennee vielä jonkin aikaa, mutta jo saavutettujen tavoitteiden ansiosta vuodesta 2010 on joka tapauksessa tulossa pyöräilyn kannalta Helsingissä merkkivuosi.

Ensimmäinen tavoite, eli pyöräväylien suunnitteluohjeiden uusiminen, saatiin kirjattua budejttisopimukseen jo neuvottelukierroksella ja eilisen ponnen myötä kaksi jälkimmäistäkin tavoitetta siirrettiin valtuuston strategiapaperista ensi vuonna toteuttavien hankkeiden listalle.

Seuraavaksi aloitetaan tavoitteiden käytännön täytäntöönpano.

Tilanteen etenemisestä kerrotaan jatkossakin Kaupunkifillarissa.

“Pyöräilystä on puhuttu kauniisti 1960-luvulta lähtien, mutta suuret uudistukset ovat jääneet toteutumatta”, kirjoitti ystäväni minulle taannoin ja toivotti samalla optimistisesti tsemppiä tavoitteille parantaa pyöräilyn asemaa valtuustokaudella 2009-2012.

Mielessäni on vuoden 2009 aikana hahmottunut kolmikohtainen ohjelma, jolla pyöräilylle annetaan Helsingissä jatkossa nykyistä ratkaisevasti enemmän painoarvoa ja sen myötä voimavaroja. Vaikka ohjelma on kirkastunut itselleni ja monille kanssani päivittäin pyöräilyä edistäville ihmisille, on sitä syytä valottaa myös laajemmalle yleisölle.

• Ensimmäinen askel kohti parempia pyöräilyoloja on pyöräväylien suunnitteluohjeiden uusiminen ensi vuonna.

• Toinen askel on aluekohtaisen toimenpidesuunnitelman laatiminen. Siinä tullaan käyttämään apuna mm. Fillarikanavan kautta kaupunkilaisilta kerättyä palautetta yksityiskohtaisista ongelmakohdista katutasolla. Tämä työ käynnistyy limittäin suunnitteluohjeistuksen uusimisen kanssa.

• Kolmas ja ratkaiseva askel on Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan pyöräilyprojektin nimissä kirjatun työryhmän käynnistäminen. Sen tehtäväksi tulee työ, jota nyt tekee vain yksi henkilö kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektilla taataan jatkossa, että pyöräily otetaan riittävästi huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, kuten esimerkiksi esteettömyys nykyään huomioidaan.

Toimenpiteistä ensimmäinen kirjattiin Helsingin vuoden 2010 budjettiin ja työtä käynnistellään parhaillaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaksi muuta askelta kirjattiin aloitteestani strategiaohjelma 2009-2012:een seuraavasti:

• Asetetaan pyöräilyprojekti
• ja sille toteutusohjelma pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman toteuttamiseksi.

Kun näitä kolmea strategista tavoitetta ryhdytään nyt panemaan toimeen, on tärkeää, että ne pysyvät kirkkaasti mielissä. Tavoitteiden toteutus on pystyttävä myös ajoittamaan oikeaan järjestykseen.

Kun perusasiat on saatu kuntoon, pyöräilyyn on alettava panostaa huomattavasti nykyistä enemmän rahaa.

Tavoite pyöräilyn kaksinkertaistamisesta Helsingissä 6:sta prosentista 12:een ei ole koskaan onnistunut, koska kyseessä on ollut pelkkä harras toive ilman selkeää toimenpidesuunnitelmaa ja konkreettisia tekoja. Nyt tavoitteen toimeenpano on viimein alkanut.

Pyöräväylien standardit kuntoon.

Pyöräilyn edistämisessä saavutettiin Helsingissä merkittävä läpimurto vuoden 2010 budjettineuvotteluissa. Budjettisopimukseen kirjattiin, että “pyöräilyn suunnitteluohjeisto uusitaan vuoden 2010 aikana.” Lauseen painoarvo on huomattavasti suurempi kuin asiaan vihkiytymätön arvaisi: pieneltä kuulostava detalji on tosiasiassa tärkeimpiä voittoja, joita pääkaupungissa on saavutettu pyöräilyn saralla vuosikymmeniin.

Pyöräilyn ongelmat ovat rakenteissa. Siksi rakenteita on muutettava, jotta pyöräilyn edellytykset saadaan Helsingissä kuntoon. Pyöräilyn keskeisin kompastuskivi on tähän asti ollut vanhentunut liikennesuunnittelufilosofia. Siihen perustuneiden suunnitteluohjeiden vuoksi pyöräilijät ja jalankulkijat on vuosikymmeniä ohjattu yhteisille väylille.

Pyöräily ja jalankulku ovat täysin eri nopeuksisia liikennemuotoja. Siksi niiden pakottamisesta samoille väylille on seurannut vain päättymätön konflikti. Samalla pyöräilijät on opetettu ajamaan jalkakäytävillä siellä, missä yhdistettyjä “kevyenliikenteen” väyliä ei ole. Ongelma on ymmärretty ympäri Eurooppaa jo pitkään. Suomi onkin viimeisiä maita, joissa vanhaa suunnitteluperinnettä yhä noudatetaan. Nyt tilanne saadaan onneksi viimein korjattua.

Kun ohjeisto ensi vuonna uusitaan, pyöräily ja jalankulku erotetaan Helsingissä käsitteellisesti toisistaan. Tämän ansiosta pyöräväylät suunnitellaan jatkossa kantakaupunkimaisilla alueilla siten, ettei pyöräilijöitä ja jalankulkijoita enää ohjata yhteisille väylille, vaan pyöräilijöille suunnitellaan liikennemuodon omat lähtökohdat huomioivat väylät. Tästä hyötyvät pyöräilijöiden lisäksi niin jalankulkijat kuin autoilijat ja joukkoliikenteenkin matkustajat.

Myös pyöräilyn status nousee Helsingissä. Budjettineuvotteluissa pyöräilyn määrärahoja korotettiin kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen verrattuna kahdella miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa miljoonan euron lisäystä vuosien 2008 ja 2009 määrärahoista.