Helsingin Kaupunkifillari

Helsingissä ei ole aiemmin laadittu BMP-ohjelmaa, vaan nyt ollaan tekemässä pioneerityötä kaupunkimme osalta.

Keskeistä BMP-ohjelmatyössä on, että toiminnan ohjaus on asiantuntevissa käsissä. Siksi on elintärkeää, että ennen kuin ohjelman laatimista pannaan liikkeelle, käynnistetään niinikään kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa sovittu Helsingin pyöräilyasioita koordinoiva pyöräilyprojekti. Vetovastuu BMP:n valmistelusta annetaan projektin haltuun.

Pyöräilyprojekti koordinoi kaupungin virastojen välistä yhteistyötä kaikissa pyöräilyasioissa. Sen esikuva on esteettömyysasioita yhteenniveltävä Helsinki kaikille -projekti. BMP puolestaan vertautuu Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmaan, jota kaupungin virastot ja laitokset toiminnassaan toteuttavat.

Vähintään yhtä tärkeää onkin, että kaikki kaupungin keskeiset virastot ja muut toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen.

BMP-ohjelma laaditaan huolella. Sen valmistelu teetetään alan ammattilaisilla. Työssä kuullaan myös helsinkiläisten pyöräilijöiden omia näkemyksiä ja hyödynnetään heidän osaamistaan. Pyöräilyprojektia puolestaan hahmottellaan paraikaa kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Kunhan ohjelmaa ja muita pyöräilyasioita koordinoiva projekti käynnistyy, BMP-ohjelmatyö nousee Helsingissäkin keskeiseen asemaan ja parantaa pyöräilyn edellytyksiä merkittävästi.

Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa  linjataan, että kaupungissa laaditaan vuoteen 2012 mennessä “toteutusohjelma pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman toteuttamiseksi”. Tavoite on erinomainen, mutta strategiakirjaus on valitettavasti klassinen esimerkki “rikkinäiseksi puhelimeksi” kutsutusta viestiketjun katkeamisesta.

Lauseke syntyi tarpeesta saada 1990-luvun puolivälissä asetetun pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteen tueksi yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Pyöräilyn määrän kaksinkertaistamiseen pyrkinyt, viimeksi vuonna 2003 päivitetty tavoiteohjelma on kompastunut siihen, että – nimensä mukaisesti – kyseessä on alusta lähtien ollut tavoite-, vaan ei toimenpideohjelma.

Olen osasyyllinen ilmaisun epäselvyyteen. Kuten usein nimittäin käy, alkuperäinen kirjaukseni muokkautui poliittisen valmistelun myötä vaikeaselkoiseksi. Tulkinnanvaraisessa ilmaisussa piilee riski, että toimenpideohjelma jää jälleen tekemättä, mikäli ei ole selvyyttä, mistä toimeksiannossa on varsinaisesti kyse.

Niinpä toteutusohjelmasta on toistaiseksi syytä käyttää nimeä “Bicycle Master Plan”, suomentaa konsepti mahdollisimman hyvin ja korostaa, että ohjelman pihvi ovat sen listaamat toimenpiteet.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin 26. lokakuuta. Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja moni pyöräilyyn liittyvä asia on liikkunut hiljalleen eteenpäin. Kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri toteaa blogissaan, että parasta koko vuodessa on ollut juuri pyöräilyn edistäminen, sillä pyöräilyasioissa on tekemisen meininki päällä. Toteamukseen on helppo yhtyä.

Ville keräsi yhteen tämän vuoden edistysaskelia ja tässä poimintoja niistä:

• Hämeentien pyöräkaistoja käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta jo kaupunginhallituksessa saimme lausunnon pyöräkaistoille myönteisemmäksi.

• Valtuustostrategiassa ja vuoden 2010 budjetissa mainitaan, että käynnistetään erillinen pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelma. Lisäksi pyöräteiden suunnitteluohje uusitaan. Tämä tarkoittaa, että kaupunki pistää uusiksi vanhentuneen pyöräteitä rakentavan koneistonsa.

• Pyöräilyväylien rakentamiseen lisättiin rahaa 2 miljoonaa euroa.

• Pyörien maksutonta kuljetusta lähijunissa kokeillaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

• Helsingin kaupunki on avannut pyöräilyä koskevan, kätevän palautekanavan osoitteessa fillarikanava.hel.fi.

• Makasiinipuistoon rakennetaan Villen valtuustoponnen edellyttämänä erillinen pyörätie, eikä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarvitse taistella elintilasta, kuten aluksi pelättiin.

Pyöräilypoliittinen vuosi 2009 kuitenkin jatkuu ja tarkoituksenamme ei ole panna käsiä taskuun, vaan tehdä Helsingistä pala kerrallaan parempi pyöräilykaupunki.

Otsikko Hesarissa jonkun vuoden takaa: “Lahden oikorata on imaissut henkilöautoilijoita“. Olisivatko nämä henkilöautoilijat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi jos joukkoliikennettä olisi “markkinoitu” tehokkaammin? Lisääntyykö pyöräily “kehittämällä markkinointia monin tavoin”?

Miten kaikkiin kaupungin virallisiin papereihin, kun pyöräilystä puhutaan, aina päätyy se uskomus, että pyöräily lisääntyisi markkinoimalla? Viimeisin esimerkki on kaupungin strategiasta vuosille 2009-2012, jonka valtuusto hyväksyy kokouksessaan 1.4.2009.

Pyöräily voi korvata henkilöautomatkoja myös pidemmillä matkoilla. Pyöräilymahdollisuuksia sekä niiden markkinointia kehitetään monin eri tavoin.

Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään.
Toimenpiteet:
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset
kävelylle ja pyöräilylle
– Kävelyalueita lisätään ja pyörätieverkkoa tihennetään
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä
– Pyöräilyn markkinointia lisätään

Kyllähän Lahden oikorataakin toki markkinoitiin sitten kun se oli valmis, mutta tässä strategiapaperissa pyöräilyn markkinointi on yksi ranskalainen viiva, joka voidaan tulkita painoarvoltaan samaan kategoriaan uusien alueiden hyvän suunnittelun ja kevyen liikenteen verkoston laajentamisen kanssa.

Alla omat ranskalaiset viivani pyöräilystä. Jalankulku strategiassa ansaitsisi puolestaan kokonaan omat kehitysehdotuksensa.

Toimenpiteet:
- Olemassaolevan pyörätieverkoston käytettävyyttä parannetaan panostamalla peruskorjauksiin, näkemäesteiden poistoon viitoituksiin, merkintään, laittoman pysäköinnin valvontaan, yhtenäisyyteen ja tavikunnossapitoon.
- Pyörätieverkoston ulkopuolella lisätään pyöräilyyn soveltuvien katuosuuksien määrää merkittävästi, pyöräkaistojen, pyörille varattujen ryhmittymisalueiden ja piha- ja joukkoliikennekatujen muodossa.
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset pyöräilylle, huomioimalla pyöräily liikennesuunnittelussa ja kaavamääräyksissä.
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä ja sitä tukeva laatustandardoitu pyöräilykeskusta.