Helsingin Kaupunkifillari

Qaikussa: http://www.qaiku.com/go/84ms/
Printattava PDF: http://lius.fi/esko/pics/virheparkki.pdf

Petri Sipilä kertoo Helsingin polkupyöräilijät ry:n blogissa sattumuksesta kadulla, joka selvittää pitkälti, miksi kaupungin pysäköinnivalvojat eivät puutu autojen pysäköintiin ja pysäyttämiseen pyöräteillä ja jalkakäytävillä, vaikka sitä tapahtuu päivittäin ympäri kaupunkia.

Jos pysäköinnivalvojien laintuntemukseen ei kuulu tieto, että pyöräteille ja jalkakäytäville ei saa pysäköidä, heidän toimintaansa valvovan yleisten töiden lautakunnan on puututtava asiaan ja edellytettävä, että lain sisältö ja tarkoitus tehdään jokaiselle pysäköinnivalvojana työskentelevälle henkilölle täysin selväksi.

Pysäköinninvalvonnan tehtävä on huolehtia liikenteen sujuvuudesta. Käytännön elämässä pysäköinninvalvonta tuntuu unohtavan, että liikenne tarkoittaa myös pyöräilyä ja jalankulkua. Vai miltä näyttää?

Tieliikennelain 27 §:n 3. momentin mukaan pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä ja pyörätiellä sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä tai risteävää pyörätietä.

“Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.”

Lain mukaan ajoneuvon “saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.

Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.”

Lisäksi Helsingin kaduille on merkittävä riittävästi lastauspaikkoja liikkeisiin ja ravintoloihin tavaraa toimittavien autojen lastaamista varten. Tavarantoimittajat eivät suinkaan tuki pyöräteitä ja jalkakäytäviä ilkeyttään, vaan siksi, ettei kaupunkimme ole mieltänyt lastaamiseen tarvittavien paikkojen välttämättömyyttä.

Espoon kaupunginsuunnittelulautakunnan tuore jäsen Jussi Holma ehdotti blogissaan seuraavaa:

21.10.2008

Fillariparkki

Keskustelin eräiden ystävieni kanssa näistä liikenneruuhkista ja joukkoliikenteestä. Nykyään paljon vaaditaan sitä, että pitäisi saada enemmän bussivuoroja joka paikkaan sekä aina vaan lähemmäs ihmisiä. Varmasti moniin paikkoihin se bussilinja pitäisi saada, missä sitä ei vielä ole, mutta voitaisiinko entistä enemmän käyttää polkupyörää? Vielä silloin, kun itse kävin peruskoulua ja lukiota, 5-10 kilometrin koulumatkoja kuljettiin polkupyörillä. Minulla on monia ystäviä, jotka ajavat työmatkoja polkupyörillä. Monet haluaisivat tehdä siten, että pyöräilevät juna-asemalle ja jättävät pyörän parkkiin ja jatkavat junalla esim. Helsingin keskustaan. Miksi vain harva sitten toimii näin? Siksi, että on iso riski jättää se kallis maastopyörä johonkin juna-asemalle, josta se voidaan helposti varastaa tai se voidaan vääntää mutkalle.

Ystäväni heittivät hienon idean, joka sai kannatukseni. Rakennetaan juna-asemienn välittömään läheisyyteen fillari-parkkihalli, josta voi ostaa omalle polkupyörälleen parkkipaikan. Ajatellaanpa esimerkiksi, että voisi pyöräillä esim Jupperista Leppävaaran asemalle ja jättää fillari parkkiin ja jatkaa junalla keskustaan. Ajatus jalostui vielä siten, että fillariparkissa olisi aamu kuuden ja kahdeksan välillä sekä vaikka iltapäivällä 15-18 välillä “narikkavahti, jolle voisit nopeasti jättää polkupyörän vietäväksi parkkiin. Muina aikoina voisit käydä hakemassa oman polkupyörän, 24h. Hinnoittelu voisi olla esimerkiksi 100€/vuosi, jota vastaan saa avaimen fillariparkkiin. Fillariparkin yhteydessä voisi olla myös polkupyöräalan lisäpalveluja tarjoavia yrityksiä esim. korjaamoja ja varaosamyymälöitä.

Tämänhän ei tietenkään tarvitse välttämättä olla kokonaisuudessaan kaupungin tarjoama palvelu, mutta kaupunki voisi tukea tämän tyyppistä ideaa mm. osoittamalla juna-asemien läheisyydestä rakennuspaikan fillariparkille.

Tehdään tästä taas yksi elinkeino ja jälleen saadaan lisää yrityksiä Espooseen.

jussi

Pyöräilytyöryhmän puheenjohtajana sain avustuspyynnön ja ajattelin vastata kysymykseen näin julkisesti. Keltaisella pohjalla kysymyksen esittäjä, valkoisella omat kommenttini.

Mietimme Hevin ilmastotyöryhmässä tavoitteita valtuustokauden 2009-2012 valtuustostrategianeuvotteluihin. Minä kokoan ehdotuksia liikenteen osalta. Olisi hienoa, jos pyöräilyryhmän puheenjohtajana ehtisit kommentoida listaa kevyen liikenteen osalta. Näkökulma on siis CO2-päästöjen vähentämisessä. Onko teillä noussut esiin joitakin muita hyviä ehdotuksia, mitä tässä ei ole mainittu? Mitkä tavoitteet kannattaisi mielestäsi nostaa keihäänkärjiksi, ts. niissä olisi hyvä kustannus-hyöty-suhde ja mahdollisuus mennä neuvotteluissa läpi?

Yleisesti ottaen pyöräilyä voi lisätä parhaiten turvallisen ja sujuvan pyäräilyverkoston kehittämisellä. Kaikki promoaminen, pyöräkeskukset, parkkipaikat, suihkut, kaupunkipyörät, työsuhdepyörät, tapahtumat, portaalit jne. ovat ihan hyviä lisukkeita, mutta turhia, mikäli ihmiset eivät koe pyörää miellyttäväksi ja turvalliseksi tavaksi siirtyä paikasta toiseen.

Pyöräilyn turvalisuutta ja sujuvuutta voidaan lisätä resursoimalla kevyen liikenteen väylien kunnostukseen ja suunnitteluun, sekä yleisesti liikennesuunnittelun keinoin rauhoittamalla kaupunkiliikennettä. Aina ei tarvitse olla pyörätietä, matalat nopeusrajoitukset pyörien ryhmittymisalueet ja pyöräkaistat ovat paljon halvempia ratkaisuja.

Tässä jotain listaa muista pyöräilijöitä kiinnostavista asioista, en nyt osaa miettiä keihäänkärkiä, vaan lista on sekaisin siltä osin:

Pyöräilijöille keskustaan palvelukeskus. Edistäisi kevyttä liikennettä, tarjoaisi pyörien huoltopalveluja, reittiopastusta ja turvalliset säilytystilat pyörille. (Tällainen kai jo suunnitteilla?)

Suunnitteilla on ei kannata pitää vaatimuksena, jos sen takia strategiakädenväännössä menetetään jotain uutta pyöräilyaiheista, jota ei muuten tulisi.

Turvallisia ja viihtyisiä pysäköintipaikkoja pyörille lisättävä koko kaupungin alueella, erityisesti juna-ja linja-autoasemilla.

Pyörien pysäköintipaikkoja tarvitaan kaikkialle, ei vain liityntäpysäköintiä. Itseasiassa liityntäpysäköinti on monissa paikoissa, kuten juna-asemilla jo ihan ok, mutta esim. kauppojen ja ostoskeskusten ympäristössä asiaa voisi parantaa. Yksi keino olisi, että Rakennusvirastolla olisi riittävän reipas pyörätelinebudjetti ja kauppiaat voisivat pyytää pyörätelinettä liikkeensä eteen kaupungin omistamalle katualueelle. Kampi keskuksessa kävin keskustelemassa asiasta vastaavan kanssa ja hän sanoi, että he ottaisivat milellään joka sisäänkäynnille pyörätelineet ja vastaisivat niiden ylläpidosta, mutta katu on kaupungin ja he olivat joutuneet käymään hirveän väännön kaupungin kanssa aikanaan, että edes Narinkkatorille saatiin telineet.

Kaupungin työpaikoille turvalliset pyörien säilytyspaikat ja viihtyisät suihku- ja pukeutumistilat pyöräilijöille.

Hyvä idea: koulut, kaupungin palvelupisteet ja kaupungin työpaikat voisivat olla hyviä kohteita pyörätelineille ja suihkuille.

Mitoitusnormit pyörien säilytyspaikoille liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten kaavoituksessa sekä uusille asuinalueille. Kaavoituksessa suosittava hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä asemille, palveluiden luo ja pysäkeille.

Itsestäänselvää kamaa! Kaavoituksessa voisi suosia piha- ja hidaskatuja, joilla kulkee pyörät ja asukkaiden autot se, että pyörillä pääse läpi, mutta autoilla ei läpiajoa.

Pyörien kuljetuksen joukkoliikennevälineissä oltava maksutonta ja helppoa

Tottakai, mutta tämä ehdotus on niin lavea ja suuri, ettei se millään mene monoliittisena läpi. Asian eteen on tehtykin jo, mutta vaatimusta voisi konkretisoida kattamaan junien lisäksi myös uudet linja-auto ja raitiovaunu kalustohankinnat. Vanhoihin dösiin ja sporiin on kai aika vaikea saada pyöriä mukaan.

Kaupunkipyörät uusittava/kunnostettava ja niitä lisättävä (tämä oli kaupungin energialinjausraportin mukaan jo selvityksessä)

Tämä asia on liikkunut eteenpäin kyllä. Pyöräilyryhmässä olemme olleet välillä vain vähän huolissamme siitä, että tehdäänkö se tällä kertaa kunnolla se. kaupunkipyörien määrän lisäksi panostetaan merkittävästi myös kaupungin pyöräilyoloihin, kuten Pariisissa.

Lisäisin listaan myös:
Pyöräteiden auraaminen ja talvipyöräilyolojen parantaminen ei ole varman keinoista halvimpia, mutta nykyään, kun talvet ovat leutoja niin on valtava potentiaali vähentää CO2-päästöjä pidentämällä jo pyöräilevien pyöräilykautta.

Työsuhdepyörät kaupungin työntekijöille, kustannusajattelussa työsuhdepyöriä on vastustettu, kun ajatellaan, että jos yhdelle laitokselle esim. Helsingin Energialle annetaan oikeus työsuhdepyöriin, niin sitten kaikille pitäisi antaa ja se maksaisi X euroa kertaa kaupungin työntekijöiden lukumäärä. Tässä menee pieleen, koska todellisuudessa, vaikka kuinka toivoisimme niin vain pieni osa hyödyntäisi edun, joten kulupuoli tulee laskea siltä kannalta, hyötynä työntekijöiden terveys, vähentyneet sairauspoissaolot ja liikenne. Näkökulmia työsuhdepyöräilyyn

Arhimäki aloitteessaan ehdotti Tukholmasta tuttuja pyörien pumppuasemia eripuolille kaupunkia, olisivat varmaan halpoja. Pumppaus ei toki auta, jos teille levitetään kumit puhkovaa sepeli-sapelia.

Autojen pysäköinninvalvonta pyöräteillä.

Viimekeväänä Helsingin kaupunki selvitteli polkupyörien pysäköintimahdollisuuksia keskustan parkkihalleissa ja silloin mielipidettä ja kokemuksia kysyttiin mm. Helsingin polkupyöräilijöiltä. Hanketta koordinoi Helsingin kaupungin Sykkeli-työryhmä.

Pysäköintiluolista voisi kommentoida ainakin seuraavia asioita: onko luola sopiva pyöräpysäköintiin, ovatko rampit sopivia pyörille, onko pyörille sopivaa hissiyhteyttä kadulta, onko luolassa joku selkeästi sopiva paikka pyörille (esim. hissin läheisyydessä) ja pitääkö autopaikkoja tällöin vähentää, montako pyöräpaikkaa olisi kyseiseen halliin järkevää sijoittaa. — Yleisempiä kysymyksiä ovat seuraavat: Olisiko parempi jos parissa sopivassa paikassa olisi riittävästi tilaa vai ripotellen vähän joka paikkaan; mitkä olisivat tärkeitä paikkoja ydinkeskustan ulkopuolella; mitä toivottaisiin uusien hallien osalta, jos pyöräpysäköinti voitaisiin ottaa huomioon jo niiden suunnitteluvaiheessa.

Asia muistui minulle mieleeni selaillessani vanhoja sähköposteja. Mitäköhän tuloksia kyselyyn saatiin ja johtivatkohan ne mihinkään toimenpiteisiin?

Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut se, onko liikkeen omistajilla oikeus kieltää polkupyörän pysäköinti näyteikkunan eteen. Asia oli näemmä kiinnostanut jotakuta muutakin ja Helsingin kaupunginkirjaston mahtava iGS-tietohuoltopalvelu oli etsinyt asiaan vastauksen.

Polkupyörän pysäköinnin rakennuksen edessä voi kieltää maanomistaja. Helsingin keskustan kaduilla maanomistaja on usein Helsingin kaupunki.

Eli kauppiailla ei yleensä ole lain suomaa valtuutusta pyörien hätistelyyn. Toisaalta kauppiaiden motiivit ovat ymmärrettäviä, eikä ne pysäköidyt pyörät myöskään jalankulkijoiden olosuhteita paranna. Pyörille pitää olla enemmän eripuolille ripoteltuja sopivia ja sallittuja pysäköintitankoja, -kaiteita ja -tolppia.

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 14.1.2008.

Polkupyörä on metka liikenneväline. Sen voi pysäköidä lähes minne vain ja vieläpä ilmaiseksi. Tieliikennelaki sallii sen pysäköinnin jalkakäytävälle ja pyörätielle, joten pysäköivä pyöräilijä ei tarvitse muuta kuin hyvän lukon. Vai tarvitseeko?

Lukittukin pyörä on helppo varastaa, ellei sitä ole kytketty rungostaan johonkin kiinteään. Tarvitaan siis pyörätelineitä. Maailma on pullollaan erilaisia telineitä – toiset parempia ja toiset huonompia. Tässä katsaus molempiin.

Hyvän pyörätelineen tunnistaa siitä, että pyörän saa siihen rungostaan kiinni. Helsingissä sellaisia on harmillisen vähän. Siksi pyöriä kiinnitetään milloin mihinkin: portaiden kaiteisiin, liikennemerkkeihin, valotolppiin, parkkimittareihin – minne vain, mihin pyörän saa lukittua rungostaan. Kuvan teline Berliinistä on kelpo esimerkki sekä hyvin suunnitellusta että oivallisesti sijoitetusta pyörätelineestä.

Huono pyöräteline on sellainen, johon pyörän saa kiinni vain renkaasta. Sellainen soveltuu vain lyhytaikaista pysäköintiä varten. Kuvassa näkyy Helsingin yleisin telinemalli. Varkaiden lisäksi tämänkaltaiset säilytystelineet houkuttelevat ilkivallantekijöitä rikkomaan pyörien vanteita vääntämällä ja potkimalla.

Kaikkien pyörätelineiden ei kuitenkaan tarvitse olla runkolukittavia. Lyhytpysäköintiin suunniteltu teline voi mainiosti olla kevytrakenteinen, kunhan se pitää pyörää tukevasti pystyssä ja on fiksusti sijoitettu. Esimerkiksi liikkeet voivat tarjota asiakkailleen telineitä, jotka tekevät lyhyen pysäköinnin helpoksi ja siten asioinnin mukavaksi.

Pyörän pysäköinti on myös taloudellista: 15 pyörää mahtuu tilaan, jonka yhden henkilöauton pysäköinti vaatii. Tämä edellyttää, että teline on hyvin suunniteltu. Muuten pyöräilijät lukitsevat pyöränsä miten sattuvat ja lopputulos on huono niin kaupunkikuvallisesti kuin pyörien ehjänä säilymisenkin kannalta.

Huomaavainen pyöräiljä pysäköi kulkuneuvonsa luonnollisesti niin, ettei se häiritse muita. Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee tätä tiedostamalla myös polkupyörien pysäköintitarpeet.

Pyöräteille pysäköinti koetaan todelliseksi riesaksi, joka merkittävästi heikentää pyöräilyoloja keskustassa. On tyypillistä, että mm. erilaiset tavarantoimittajat pysäköivät pyöräteille, vaikka vieressä olisi vapaa maksullinen parkkipaikka, pyörätieltä kun ei saa sakkoa, eikä tarvitse maksaa pysäköintimaksua.

Ongelma on löyhässä lainsäädännössä ja valvonnan resursseissa. Tilapäistä lievitystä tuomaan ja muutoksia vauhdittamaan voisimme kaupunkifillarin sidekick-projektina avata sivuston, jonne pyöräilijät saavat lähettää kännykuvia väärinpysäköidyistä ajoneuvoista. Samalla kun kuva ilmestyy sivustolle lähetetään tästä ystävällinen ilmoitus ajokin omistajalle (jos kuvassa näkyy ajoneuvon rekisterinumero, niin sen perusteellahan saa omistajan tiedot). Kuvan saa pois sivuilta, kun lähettää edes jonkinlaisen vastauksen meille.

Voi tosin olla, että tietosuojavaltuutetulla olisi asiassa huomautettavaa…