Helsingin Kaupunkifillari

Viimeistään Kööpenhaminan Velo-City Global 2010 -konferenssissa kesäkuussa kävi selväksi, miten valtava merkitys pyöräilyn yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnilla on. Koko kulttuurimme on niin utilitarismin läpi marinoima, että ilman kustannus-hyöty -laskelmia emme tule pitkälle pötkimään pyöräilyä edistääksemme.

Siksi tarvitaan ammattitaitoisesti laadittu, paikallinen selvitys aiheesta. Se on syytä teettää heti, kun pyöräilyprojekti saadaan toimintaan – jo ennen kuin Helsingin Bicycle Master Planin tekemistä käynnistetään.

Selvitys maksanee, mutta laskelma on laadittava. Mikäli Helsingin organisaation sisältä ei löydy riittävää osaamista pyöräilyn taloudellisten ja terveydellisten kokonaishyötyjen osoittamiseen, työ teetettäköön ulkopuolisena konsulttityönä.

Selvityksen tilaamisen yhteydessä olennaista on, että selvityksen laativat henkilöt ymmärtävät pyöräilyn liikennemuotona. Suomessa tällaisia konsultteja ei kauniisti sanottuna aivan pilvin pimein ole. Yksi vaihtoehto olisi teettää selvitys jollakin kansainvälisesti pätevöityneellä konsulttitoimistolla, jolla olisi näyttöjä osaamisestaan vastaavanlaisista laskelmista ulkomailta.

I Olennaiset määreet kustannus-hyöty -arvion laatimiseksi ovat:

1) Aikataulu: Brysselin julistuksessa sitouduttu 15 % kulkumuoto-osuuden saavutettamiseen 2020 mennessä.

2) Visio & selkeät tavoitteet: Brysselin julistuksen tavoitteet.

3) pyöräilybudjetti 2020 asti: selviää vain tekemällä kustannus-hyöty -arvion.

II Kustannus-hyöty -arvion avulla selvitetään:

- Paljonko yhteiskunta säästää kokonaistaloudellisesti, kun Brysselin julistuksen tavoitteisiin päästään?

- Paljonko yhteiskunta kokonaistaloudellisesti menettää, mikäli Brysselin julistuksen tavoitteisiin ei päästä?

- Paljonko yhteiskunnan on investoitava tavoitteisiin päästäkseen?

- Kuinka paljon enemmän yhteiskunnan on investoitava vaihtoehtoisiin menoihin, mikäli tavoitteisiin ei päästä?

III Tiivistettynä kyse on tästä:

- Mihin halutaan päästä?

- Mitä siitä hyödytään?

- Mitä se maksaa?

- Kuinka kalliiksi vaihtoehto, epäonnistuminen, tulee?

Tein 27.5. valtuustossa pyöräväylien sujuvuutta koskevan aloitteen. Aloite saapui lausuntokierrokselta lautakunnista kaupunginhallitukseen 16.11. ja sieltä valtuustoon 25.11.

Kiinnitin aloitteessani huomiota siihen, että erheellisesti sijoitetut kiinteät laitteet ja osavuotiset kalusteet ovat paikoitellen vakava este pyöräilyväylien sujuvuudelle. Esitin, että kaupunki ohjeistaa virastoja kiinnittämään jatkossa tarkemmin huomiota pyöräväylien sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen myöntäessään lupia niihin vaikuttavien laitteiden ja esineiden sijoitteluun.

Lausuntokierros tuotti hedelmää. Erityisesti rakennusvalvontavirastossa aloitteeseeni vastaamiseen oltiin paneuduttu todella huolellisesti. Viraston vastaus on arvokas dokumentti, joka valottaa ongelmakentän laajuutta. Lausunto on tiivistettävissä viraston toteamukseen: erityyppisiä lupia katualueille myöntävät kaupungissa liian monet toimijat.

Toimijoista vain kaupunkisuunnitteluvirastoon on palkattu pyöräilyn edellytykset työkseen kattavasti huomioiva virkamies. Muissa virastoissa unohdetaan liian usein pyöräily, eikä liikennemuodon edistämistä nähdä kaikkea toimintaa läpileikkaavana asiana. On aivan liian yleistä, että Helsingin virastot eivät kiinnitä päivittäisessä toiminnassaan huomiota toimiensa vaikutuksiin pyöräilyyn.

Vai onko kenties tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi Rautatientorin jääradan sähköistys on hoidettu siten, että viereisen pyörätien poikki on vedetty kymmenen senttiä korkea suojakotelo, jonka yli päästäkseen pyöräilijän on joko pysähdyttävä tai opeteltava lentämään?

Yksittäinen ongelma on helppo ratkaista rakentamalla suojakotelon molemmille puolille loivat rampit, jotta kohdasta pääsee ajamaan paremmin ylitse –, mutta vastaavia tapauksia sattuu päivittäin ympäri kaupunkia. Pyöräilyn edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti hartiavoimin työtä eikä sekään tunnu aina riittävän, koska Helsingin kaupungilta puuttuu yhä tahtotila pyöräilyn huomioimeksi kaikessa toiminnassa. Tällä hetkellä pyöräilyn huomiointi on ilmiselvästi liian sattumanvaraista.

Kaupungin esteettömyyttä pohtiva Helsinki kaikille -projekti on painiskellut hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa. Pyöräilijöiden on syytä nostaa hattuaan heille, sillä projektin ansiosta esteettömyyteen kiinnitetään Helsingissä nykyään todella paljon aiempaa enemmän huomiota. Ensi vuonna käynnistyvältä Helsingin pyöräilyprojektilta on lupa odottaa samanlaista panostusta pyöräilyn esteettömyyteen.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin 26. lokakuuta. Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja moni pyöräilyyn liittyvä asia on liikkunut hiljalleen eteenpäin. Kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri toteaa blogissaan, että parasta koko vuodessa on ollut juuri pyöräilyn edistäminen, sillä pyöräilyasioissa on tekemisen meininki päällä. Toteamukseen on helppo yhtyä.

Ville keräsi yhteen tämän vuoden edistysaskelia ja tässä poimintoja niistä:

• Hämeentien pyöräkaistoja käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta jo kaupunginhallituksessa saimme lausunnon pyöräkaistoille myönteisemmäksi.

• Valtuustostrategiassa ja vuoden 2010 budjetissa mainitaan, että käynnistetään erillinen pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelma. Lisäksi pyöräteiden suunnitteluohje uusitaan. Tämä tarkoittaa, että kaupunki pistää uusiksi vanhentuneen pyöräteitä rakentavan koneistonsa.

• Pyöräilyväylien rakentamiseen lisättiin rahaa 2 miljoonaa euroa.

• Pyörien maksutonta kuljetusta lähijunissa kokeillaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

• Helsingin kaupunki on avannut pyöräilyä koskevan, kätevän palautekanavan osoitteessa fillarikanava.hel.fi.

• Makasiinipuistoon rakennetaan Villen valtuustoponnen edellyttämänä erillinen pyörätie, eikä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarvitse taistella elintilasta, kuten aluksi pelättiin.

Pyöräilypoliittinen vuosi 2009 kuitenkin jatkuu ja tarkoituksenamme ei ole panna käsiä taskuun, vaan tehdä Helsingistä pala kerrallaan parempi pyöräilykaupunki.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kokouksessaan Vihreiden ryhmäponnen, jonka myötä valtuusto edellyttää, että vuoden 2010 aikana käynnistetään valtuuston strategiaohjelmassa päätetty pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman, eli aluekohtaisen toimenpidesuunnitelman, laadinta.

Tämä tarkoittaa, että pyöräilyn kolme tärkeintä tavoitetta on nyt saatu nuijittua Helsingissä läpi poliittisin päätöksin. Kyseessä on merkittävä voitto pyöräilylle.

Aihetta juhlintaan ei silti ole ennen kuin päätökset alkavat kantaa hedelmää ja tuloksia rupeaa syntymään. Siihen mennee vielä jonkin aikaa, mutta jo saavutettujen tavoitteiden ansiosta vuodesta 2010 on joka tapauksessa tulossa pyöräilyn kannalta Helsingissä merkkivuosi.

Ensimmäinen tavoite, eli pyöräväylien suunnitteluohjeiden uusiminen, saatiin kirjattua budejttisopimukseen jo neuvottelukierroksella ja eilisen ponnen myötä kaksi jälkimmäistäkin tavoitetta siirrettiin valtuuston strategiapaperista ensi vuonna toteuttavien hankkeiden listalle.

Seuraavaksi aloitetaan tavoitteiden käytännön täytäntöönpano.

Tilanteen etenemisestä kerrotaan jatkossakin Kaupunkifillarissa.

“Pyöräilystä on puhuttu kauniisti 1960-luvulta lähtien, mutta suuret uudistukset ovat jääneet toteutumatta”, kirjoitti ystäväni minulle taannoin ja toivotti samalla optimistisesti tsemppiä tavoitteille parantaa pyöräilyn asemaa valtuustokaudella 2009-2012.

Mielessäni on vuoden 2009 aikana hahmottunut kolmikohtainen ohjelma, jolla pyöräilylle annetaan Helsingissä jatkossa nykyistä ratkaisevasti enemmän painoarvoa ja sen myötä voimavaroja. Vaikka ohjelma on kirkastunut itselleni ja monille kanssani päivittäin pyöräilyä edistäville ihmisille, on sitä syytä valottaa myös laajemmalle yleisölle.

• Ensimmäinen askel kohti parempia pyöräilyoloja on pyöräväylien suunnitteluohjeiden uusiminen ensi vuonna.

• Toinen askel on aluekohtaisen toimenpidesuunnitelman laatiminen. Siinä tullaan käyttämään apuna mm. Fillarikanavan kautta kaupunkilaisilta kerättyä palautetta yksityiskohtaisista ongelmakohdista katutasolla. Tämä työ käynnistyy limittäin suunnitteluohjeistuksen uusimisen kanssa.

• Kolmas ja ratkaiseva askel on Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan pyöräilyprojektin nimissä kirjatun työryhmän käynnistäminen. Sen tehtäväksi tulee työ, jota nyt tekee vain yksi henkilö kaupunkisuunnitteluvirastossa. Projektilla taataan jatkossa, että pyöräily otetaan riittävästi huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, kuten esimerkiksi esteettömyys nykyään huomioidaan.

Toimenpiteistä ensimmäinen kirjattiin Helsingin vuoden 2010 budjettiin ja työtä käynnistellään parhaillaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaksi muuta askelta kirjattiin aloitteestani strategiaohjelma 2009-2012:een seuraavasti:

• Asetetaan pyöräilyprojekti
• ja sille toteutusohjelma pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman toteuttamiseksi.

Kun näitä kolmea strategista tavoitetta ryhdytään nyt panemaan toimeen, on tärkeää, että ne pysyvät kirkkaasti mielissä. Tavoitteiden toteutus on pystyttävä myös ajoittamaan oikeaan järjestykseen.

Kun perusasiat on saatu kuntoon, pyöräilyyn on alettava panostaa huomattavasti nykyistä enemmän rahaa.

Tavoite pyöräilyn kaksinkertaistamisesta Helsingissä 6:sta prosentista 12:een ei ole koskaan onnistunut, koska kyseessä on ollut pelkkä harras toive ilman selkeää toimenpidesuunnitelmaa ja konkreettisia tekoja. Nyt tavoitteen toimeenpano on viimein alkanut.