Helsingin Kaupunkifillari

Yli tuhat pyöräilijää kerääntyi 24. kesäkuuta Kööpenhaminassa yhteen nauttimaan kaupungista, joka todella rakastaa pyöräilijöitä. Bändi soitti, aurinko paistoi ja ihmisillä oli hauskaa. Ikimuistoista!

The 2010 Copenhagen Cycle Parade from tulenheimo on Vimeo.

Pyöräilyn mainostaminen perheen yhteisenä rauhallisena hetkenä keskellä arjen kiirettä saattaa olla myyntinäkökulmasta menestystarina.

Sen sijaan näkökulmasta, joka lähtee siitä, että pyöräilyä edistetään parhaiten arkisena, jokapäiväisenä liikennemuotona, joka on huomioitava kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja joka tarvitsee omat, autoista ja jalankulkijoista erotetut liikenneväylänsä, oheinen mainoslause on huonoimmasta mahdollisesta päästä.

Mielikuva pyöräilystä asiana, jota tehdään vain sunnuntaisin, elää Suomessa vahvana. Jotta pyöräily voi vapautua marginaalisesta statuksesta, johon autokeskeinen esikaupunkielämäntapa on sen tuominnut, sunnuntaimielikuva on pystyttävä murtamaan.

Tehtävää helpottaisi huomattavasti, mikäli myös polkupyöriä markkinoivat kaupalliset tahot tukisivat tätä yhteistä tavoitetta. Se, että tavoite ei selvästikään ole kristallinkirkas kaikille suomalaisille pyöriä myyville yrityksille, ei ole sinänsä yllättävää. Suomesta nimittäin puuttuu pyöräilijöitä edustava valtakunnallinen edunvalvojataho, jonka kautta viesti saavuttaisi tehokkaasti koko alan.

Mainos on ilmeisen hyvää tarkoittava, mutta valitettavasti se vahvistaa ennestään voimakasta mielikuvaa, ettei pyöräily ole liikennettä, vaan pelkkä sunnuntaiharrastus. Samalla mainos onneksi kuitenkin toimii entistäkin selkeämpänä merkkinä siitä, että Suomeen on perustettava valtakunnallinen liikennepoliittinen pyöräilyjärjestö. Vuosi 2010 on meitä varten.

Kaivokadulla kesäkuusta 2009 lähtien käynnistämistään odetellut pyörälaskuri käynnistettiin tänä aamuna. Kello 09:00 laskurin oli ohittanut 41 pyöräilijää. Pitkä odotus palkittiin, ja nyt laitetta päästään hyödyntämään kevään alusta lähtien. Pyörälaskurit ovat tuttu näky pyöräilykaupungeissa ympäri Eurooppaa – hienoa, että nyt myös Helsinki sai ensimmäisen laitteensa kuntoon.

Jokainen joka on joskus lukenut yhtkäkään pyöräilyaiheista blogia on varmasti törmännyt kööpenhaminalaiseen Copenhagenize-blogiin. Pyöäräilyä, muotia, politiikkaa ja kaikkea niiden väliltä yhdistelevä lifestyleblogi on Kaupunkifillarin pitäjien ehdoton suosikki kaikkien lukuisten pyöräilystä kirjoittavien blogien joukossa.

Copenhagenizen ja sen Copenhagen Cycle Chic -sisarsivuston innoittamia tyyli- ja pyöräilyblogeja löytyy jo ympäri Eurooppaa, Yhdysvaltoja, Etelä-Amerikkaa, Japania, Uutta-Seelantia ja Indonesiaa myöten. Suomesta katsottuna lähin genreä edustava blogi on eestiläinen Cycle Chic Estonia.

Nyt pyöräilystä ja tyylistä kirjoittavat blogit on pantu kätevästi kartalle. Bicycle Style Network -niminen Google mapsilla toteutettu sivu listaa kymmeniä kiinnostavia blogeja. Suosittelemme tutustumaan! Ehkäpä joku tai useammat innostuvat toteuttamaan samanlaisen blogin Helsingissä tai muualla Suomessa. Jäämme odottamaan innolla.

Terveisiä Kööpenhaminan ilmastokokouksesta! Kuten kaikki pyöräilyä parhaimpana kaupunkiliikkumisen muotona pitävät, olin vaikuttunut ja ilahtunut tämän kaupungin liikennejärjestelyistä ja pyöräilyn suosiosta. Kolmeen eri tasoon rakennettu tie – alimpana autot, keskimmäisenä pyörät ja ylimpänä jalankulkijat – on tosiaan toimiva ratkaisu teillä, joilla autojen nopeudet ovat vähän korkeammat. Kun autojen nopeus tippuu 30 km tunnissa, pyörät mahtuvat kyllä niiden sekaan.

Liikennevalotkin on ajoitettu pyöräijöiden mukaan. Ruuhka-aikoina pääsee ajamaan vihreää aaltoa, jos pitää nopeuden kahdessakympissä! Joissain paikoissa puolestaan valo vaihtuu vihreäksi pyöräilijöille ennen autoilijoita.

Oikeastaan kaikki muu, mitä ajattelin kirjoittaa Kööpenhaminasta, olikin jo tuotu esille postauksessa “Pyöräilykulttuureista” ja sen kommenteissa.

Se, minkä lisäisin tuohon aiempaan bloggaukseen, on kaupungin ylpeys pyöräilijöistään.

Ilmastokokous näkyy täällä tällä hetkellä joka ikisessä mainoksessa – jopa Coca Colan, Skanskan ja energiayhtiöiden – mutta silti nuo kuvassa näkyvät imagomainokset ilahduttivat. Kaupunki tosiaan ottaa kaiken ilon irti siitä, että täällä pyöräily on loistava tapa liikkua.

Hauskana anekdoottina kerrottaakoon, että kaupunki lahjoitti vuonna 1997 USA:n presidentti Bill Clintonille kaupunkipyörän nimeltä City Bike One. Suomalainen ei tähän pystyisi.

Maaria Haikarainen
Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja

PS, huomasittekos pyöräkaistojen historiaa käsittelevän jutun the Guardianissa ?

Kuva: Spacing Magazine

HS kirjoitti tänään valtuustoaloitteesta, jossa toivottiin pyöränkumien täyttöpisteitä Helsinkiin.  Uutiseen valittu näkökulma oli valitettavasti oletetun ilkivallan korostaminen: “Tällä hetkellä pumppauslaite on varastettu ja asemaan kuuluvan polkupyörälaskurin takaseinä revitty auki.”

Onko todella näin? Onko pumppauslaite oikeasti varastettu? Onko tästä tehty kenties rikosilmoitus? Onko polkupyörälaskurin takaseinä tällä hetkellä revitty auki?

Tiedän, että laskurin takakansi oli auki noin kuukausi sitten, koska itse soitin asiasta kolme kertaa kaupunkisuunnitteluvirastoon – mutta ajan paikan ohi joka päivä töihin ja takaisin, eikä laite ole ollut muulloin minkään muun häiriön uhri kuin sen, ettei sitä ole asennettu toimimaan oikein. Tosin laite toimi alkukesästä yhtenä Helsingin kalleimmista kelloista, sillä se näytti Tanskan aikaa sen sijaan, että se olisi laskenut pyöräilijöitä.

Pumpun osalta olen saanut kuulla niin monta versiota puuttuvien osien katoamisesta, että alan epäillä, että joko niitä ei ole koskaan toimitettu Suomeen asti tai sitten kaupungin Rakentamispalvelu (RakPa) on yksinkertaisesti hävittänyt ne.

Sekä pumpun että laskurin osalta tilanne on se, ettei lausuntopohjassa väitettyjä “kokemuksia” laitteiden käytöstä ole voitu kerätä vielä lainkaan. Niitä voidaan alkaa kerätä vasta, kun laitteet saadaan ensin toimimaan.

Tärkeintä on, että laitteet vihdoin ja viimein pannaan kuntoon. Tyhjänpanttina seisovat kalliit laitteet eivät anna kaupungin toiminnasta erityisen mairittelevaa kuvaa.

Koska laitteiden kuntoon saattaminen tuntuu kestävän RakPalta aivan uskomattoman kauan (ne ovat seisseet käyttökelvottomina kesäkuun alusta lähtien), on HKR:n syytä patistaa ystävällisesti mutta päättäväisesti RakPaa hoitamaan asian viipymättä kuntoon.

Lisäksi, koska media kierrättää samoja juttuja yhä uudelleen, toivoisin, että HKR oikaisisi HS:lle väärät tiedot.

Rotterdamin kaupungin asiantuntijat ovat tehneet vertaisarvioinnin Helsingin kaupunkin ympäristöpolitiikasta. Se on luettavissa Helsingin Ympäristökeskuksen julkaisuna myös netissä.

Pyöräilyyn liittyvä luku löytyy sivulta 18. Tässä se suomennettuna:

Käytössä olevat resurssit ja noudatetut keinot tuskin riittävät, jotta tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamiseksi 6:sta prosentista 12:een vuoteen 2015 mennessä täyttyisi. Lisäksi päämäärä ei ole kovinkaan kunnianhimoinen ottaen huomioon, miten tärkeää on vähentää sekä päästöjä että melua ja parantaa ihmisten terveyttä.

Helsingissä on huomionarvoisia hankkeita uusien pyöräväylien toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi vanhan satamaradan ottaminen uuteen käyttöön pyörätienä ja suunnitellut yhteydet vanhoille satama-alueille rakennettaville uusille asuinalueille.

Vaikka Helsingissä jotkut pyöräreitit on esimerkiksi valaistu, kaupungissa olisi mahdollista parantaa pyöräväyliä merkittävästi mm. materiaalilaadun, suunnittelun ja kunnossapidon keinoin.

Pyöräteiden uusi tavoiteverkkosuunnitelma on laajuudeltaan hyvin vaatimaton ja on epätodennäköistä, että se olisi riittävä kimmoke rohkaisemaan ihmisiä muuttamaan henkilökohtaista kulkutapavalintojaan, mikä on pyöräilyn suosion kasvun edellytys.

Helsingistä ei löytynyt merkkejä siitä, että kaupungissa pidettäisiin tärkeysjärjestyksen kärjessä sellaisen kattavan pyöräreittien verkoston luomista, joka soisi ihmisille mahdollisuuden kulkea niin työ-, kauppa- kuin vapaa-ajan matkansa polkupyörällä.

Kaupungissa ei ole pyöräväyliä, joiden kunnossapito olisi priorisoitu työmatkaliikennettä palvelevaan tärkeimpään hoitoluokkaan nopean aurauksen jne. suorittamiseksi.

Kalasataman ja Jätkäsaaren uusien asuinalueiden suunnittelussa pyöräyhteyksille ei ole annettu samaa asemaa kuin julkisen liikenteen reiteille ja autoteille.

Vaikka Helsingissä onkin painettu suuria määriä pyöräilykarttoja, pyöräilyyn liittyvien karttojen, esitteiden, julisteiden, mainoskampanjoiden ja mediahuomion tehokkuutta, laatua, määrää ja kattavuutta voitaisiin olennaisesti parantaa nostamalla se monien muiden suurten eurooppalaisten kaupunkien kanssa samalle tasolle.

Henkilöstöresurssit ovat riittämättömiä, jotta niillä kyettäisiin vakuuttamaan portinvartijaryhmiä pyöräilyn merkityksestä, tai jotta niillä voitaisiin kattavasti arvioida ja kommentoida liikenne-, katu- ja kaavasuunnitelmia [pyöräilyn näkökulmasta luonnosvaiheessa].

Vaikka joillain virastoilla on virkamiehille kokouksissa käyntiin tarkoitettuja polkupyöriä, kaikilla virastoilla (tai Helsingin Energialla ja Helsingin Vedellä) ei ole tällaisia pyöriä.

Vaikka Helsingin kaupungilla on käytössään taloudellisia porkkanoita, joilla kannustetaan työntekijöitä käyttämään polkupyörää työmatkoilla, nämä ovat terveysvirastoa lukuun ottamatta vähäisessä käytössä.

Käännös, korostukset ja kappalejako: Martti Tulenheimo.

Otsikko Hesarissa jonkun vuoden takaa: “Lahden oikorata on imaissut henkilöautoilijoita“. Olisivatko nämä henkilöautoilijat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi jos joukkoliikennettä olisi “markkinoitu” tehokkaammin? Lisääntyykö pyöräily “kehittämällä markkinointia monin tavoin”?

Miten kaikkiin kaupungin virallisiin papereihin, kun pyöräilystä puhutaan, aina päätyy se uskomus, että pyöräily lisääntyisi markkinoimalla? Viimeisin esimerkki on kaupungin strategiasta vuosille 2009-2012, jonka valtuusto hyväksyy kokouksessaan 1.4.2009.

Pyöräily voi korvata henkilöautomatkoja myös pidemmillä matkoilla. Pyöräilymahdollisuuksia sekä niiden markkinointia kehitetään monin eri tavoin.

Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään.
Toimenpiteet:
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset
kävelylle ja pyöräilylle
– Kävelyalueita lisätään ja pyörätieverkkoa tihennetään
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä
– Pyöräilyn markkinointia lisätään

Kyllähän Lahden oikorataakin toki markkinoitiin sitten kun se oli valmis, mutta tässä strategiapaperissa pyöräilyn markkinointi on yksi ranskalainen viiva, joka voidaan tulkita painoarvoltaan samaan kategoriaan uusien alueiden hyvän suunnittelun ja kevyen liikenteen verkoston laajentamisen kanssa.

Alla omat ranskalaiset viivani pyöräilystä. Jalankulku strategiassa ansaitsisi puolestaan kokonaan omat kehitysehdotuksensa.

Toimenpiteet:
- Olemassaolevan pyörätieverkoston käytettävyyttä parannetaan panostamalla peruskorjauksiin, näkemäesteiden poistoon viitoituksiin, merkintään, laittoman pysäköinnin valvontaan, yhtenäisyyteen ja tavikunnossapitoon.
- Pyörätieverkoston ulkopuolella lisätään pyöräilyyn soveltuvien katuosuuksien määrää merkittävästi, pyöräkaistojen, pyörille varattujen ryhmittymisalueiden ja piha- ja joukkoliikennekatujen muodossa.
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset pyöräilylle, huomioimalla pyöräily liikennesuunnittelussa ja kaavamääräyksissä.
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä ja sitä tukeva laatustandardoitu pyöräilykeskusta.