Helsingin Kaupunkifillari

Pyörätasku on pyöräilijöille valo-ohjatuissa risteyksissä moottoriajoneuvojen eteen varattu odotustila.

Pyörätasku mahdollistaa pyöräilijän turvallisen pysähtymisen liikennevaloihin ennen pysähtyviä moottoriajoneuvoja. Pyörätaskut tekevät pyöräilystä sujuvampaa ja risteyksissä ajamisesta turvallisempaa, kun pyöräilijät odottavat valojen vaihtumista selkeästi autoilijoiden näkökentässä.

Valtioneuvosto antoi pyörätaskut mahdollistavan tieliikenneasetuksen muutoksen 23.6.2010 ja se astui voimaan kaksi viikkoa sitten, 1.7.2010. Ensimmäiset taskut tulevat Arkadiankadulle, Mechelininkadun liittymään.

Pyörätasku on erinomaisen tehokas tapa käyttää resursseja: tasku koostuu yksinkertaisimmillaan pelkästä maalista. Valkoinen maali maksaa vain murto-osan siitä, mitä erillisten asfalttitöiden tekeminen. Esimerkiksi Brysselissä urakoitiin yhtenä ainoana kesänä useita satoja risteyksiä kuntoon.

Jotta Helsinkiin saataisiin Brysselin tapaan laajempi ohjelmallinen “taskuprojekti”, sellaisen toteuttamiseksi tarvitaan näkemystä siitä, mihin taskuja pitäisi saada. Perustettakoon sellaisen käynnistämiseksi Kaupunkifillarin wikiin oma sivunsa. Ehdotuksia voi tehdä yksinkertaisesti myös kommentoimalla tätä kirjoitusta. Ehdotukset kootaan yhteen ja toimitetaan kokonaisuutena Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon.

Ei muuta kuin ehdotuksia tekemään!

Hei,

pyöräilin Pohjoista Rautatiekatua, kun bussinne rekisterillä XXX-XXX kiilasi minut ohittaessaan reunakiveykseen niin että jouduin äkkijarruttamaan.

Tieliikennelaki, 19§ sanoo: “Ohittajan on pidettävä turvallinen väli ohitettavan ajoneuvoon.” Tämä koskee myös polkupyöriä.

Voisitteko ystävällisesti muistuttaa kuljettajia liikenneturvallisuudesta ja toisten tielläliikkujien huomioon ottamisesta. Pyöräilijää ohittaessaan bussi ei voi palata kiinni tien reunaan ennen kun on ohittanut pyöräilijän kokonaan.

Kiitos,
Otso Kivekäs

—————————————————————————————————————————–

Paljon poljetuista pyöräilykaduista Pohjoinen rautatiekatu on tässä suhteessa ehkä pahin. Aina parin vuoden välein unohdan, miksi siinä ei koskaan pidä ajaa kadun reunaa niin että autot pääsevät ohi, vaan keskellä kaistaa. Sitten taas bussi meinaa liiskata minut rotvalliin. En liene ainoa, jolle on käynyt näin?

Sen sijaan että olisin heilutellut keskisormea biussikuskille, päätin yrittää olla rakentava. Jos palautetta tulee joka kerta, kun bussit ohittelevat pyöräilijöitä vaarallisesti, ehkä kuskit pikkuhiljaa oppivat.

Ongelmahan tuntuu olevan, että bussi ohittaa pyöräilijää kuin liikkumatonta kohdetta, mutta koska pyöräilijä liikkuu, bussikuski luulee jo ohittaneensa pyöräilijän ollessa bussin vieressä.

Pyöräilijät tarvitsevat väyliä.

Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla on keskiviikkona 21.10. aiheena muun muassa pyöräilyn edistäminen. Helsinki allekirjoitti keväällä 2009 Velo-city -konferenssissa Brysselin julistuksen, jonka mukaan pyöräilyn osuus liikenteestä pitäisi nostaa 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän vastauksen valtuutettu Tuuli Kousan kysymykseen voi katsoa Helsinki-kanavalta joko suorana lähetyksenä kello 18 alkaen tai jälkikäteen videotallenteena.

Kysymyksen johdannossa tuodaan hyvin esille suurimmat pyöräilyn edistämisen tiellä olevat esteet:

• Tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman rakenteellisia muutoksia ja investointeja.
• Helsingin pyöräilyreitit ovat usein huonokuntoisia, vaikeasti tunnistettavia ja monin tavoin poukkoilevia.

Samalla kysymyksessä nostetaan esille myös pyöräilyn merkitys osana kaupunkiliikennettä:

• Pyöräilyn edistäminen on tutkimusten mukaan verrattain edullista ja investoinnit palaavat talouteen nopeasti.
• Pyöräilyn lisääntyminen muissa suurkaupungeissa on osoittanut että mitä enemmän pyöräilijöitä liikenteessä on, sitä houkuttelevammaksi ja turvallisemmaksi liikenne muuttuu.

Mikä tärkeintä, kysymys kiinnittää huomiota siihen, että:

• Pyöräily tulisi huomioida kaikessa kaupungin kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Sokerina pohjalla kysymyksessä viitataan pyöräväylien puuttumiseen Hämeentieltä.

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa.

Pyöräilyä Berliinissä

Helsingin Sanomat käynnisti viikonloppuna erittäin tärkeän keskustelun pyöräilyn edellytysten parantamisesta. Lehti julkaisi sunnuntaina paperiversiossaan Helsingin uuden pyöräliikennesuunnittelijan Marek Salermon haastattelun, jossa Salermo hahmotteli pyöräilyn tulevaisuutta Helsingissä. Hän totesi, että on virhe niputtaa kaupunkisuunnittelussa pyöräily ja jalankulku yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tästä 1960-luvulla kehitetystä suunnittelufilosofiasta on luovuttu jo suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa. Aika alkaa vihdoin olla kypsä heittää sille hyvästit myös Suomessa. Pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettava kantakaupunkimaisilla alueilla toisistaan, kuten esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa tehdään. Pyörä on ajoneuvo, ei osa “kevyttä liikennettä”. Juuri käsite “kevyt” johtaa harhaan ja pyöräilyn edellytykset kärsivät sen käyttämisestä.

Jos huonot termit vievät metsään, niin samoin tekee aitaa koskevan keskustelun käynti seipäistä. Netissä HS nimittäin julkaisi vain poleemisen kainalojutun kypäräpakon pyöräilyn suosiota vähentävistä vaikutuksista. Siitä kummunneen valtaviin mittoihin paisuneen väittelyn tuloksena lehti uutisoi tänään, että pyöräilyammattilaisten mukaan kypärälaskelmien sijaan huomattavasti olennaisempaa on keskittyä tekemään suomalaisista liikennejärjestelyistä turvallisempia ja lisäämään pyöräilyn määrää.

Juuri näin. Mitä enemmän pyöräilijöitä liikenteessä on, sitä turvallisemmaksi liikenne ajan myötä muuttuu¹. Ilman liikennejärjestelmän kehittämistä pyöräilyn suosio taas ei kasva. Kyse on kaksisuuntaisesta ongelmasta, jonka pyöräilyn puolestapuhujat ovat oppineet artikuloimaan, mutta jonka ratkaisu vaatii ongelman olemassaolon tunnustamista korkeammalla yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmässä.

Asiaa auttaisi suuresti, jos keskeinen, julkisoikeudellinen toimija, Liikenneturva, käyttäisi vaikutusvaltaansa liikennejärjestelyjen turvallisuuden parantamista pyöräilijöiden kannalta koskevan keskustelun tukemiseen, päätöksentekijöiden huomion herättämiseen ja lainsäädännön parantamiseen.

Siksi oli hyvin merkittävää, että HS nosti aiheen esille myös pääkirjoituksessaan. On äärimmäisen tärkeää käydä keskustelua pyöräilyn tiellä olevista esteistä julkisuudessa eikä enää vain alan asiantuntijoiden tai harrastajien kesken. Ongelmat eivät ratkea ilman, että niiden tiedostetaan olevan olemassa. Julkisuus edesauttaa ratkaisujen löytämistä valtavasti, sillä se osoittaa ongelmien olevan todellisia ja merkityksellisiä.

____________

¹ Fietsberaad & Ministerie van Verkeer en Waterstaat. 2009. “Cycling in the Netherlands”. Sivu 19.

Helsingin Sanomat 5.12.2008: Pyöräilijän yli ajaneelle bussikuskille tuomio kuolemantuottamuksesta.

Kuljettaja tuomittiin perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa 55 päiväsakkoon eli yhteensä 1 210 euron sakkoon. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle 695 euroa.

Sakot eivät olleet kovin suuret, mutta on tärkeää, että tuomio kuitenkin tuli. Kirjoittelin aiheesta aikaisemmin otsikolla: Turvattomuus ja turvattomuuden tunne.

Tämän aamun Hesarissa oli taas juttua kaikille Helsingin pyöräilyasioista kiinnostuneille jo valitettavan tutuksi tulleesta vuonna 2006 Munkkiniemessä tapahtutuneesta onnettomuudesta, jossa pyöräilijä menehtyi jäätyään bussin yliajamaksi.

Suurin pyöräilyn turvallisuutta todellisuudessa heikentävä seikka on, ettei pyöräilijä voi nykyisellään koskaan luottaa siihen, että oikealle käännyttäessä pyörätien ylittävät kuljettajat noudattaisivat väistämisvelvollisuuttaan. Tähän on muutamia syitä:

-Polkupyörä on pieni ja suhteellisen nopea ja siten hankalasti havaittava. Tähän auttaisi ainakin näin syyspimeillä mm, että pyöräilijät käyttäisivät aktiivisemmin valoja ja heijastimia.

-Valoisaa ja hyvin näkyvääkään pyöräilijää ei kuitenkaan havaita, ellei kuljettajat autokoulun oppien mukaisesti kiinnittävä erityistä huomiota siihen mahdollisuuteen, että pyörätielläkin saattaa joku liikkua. Peileihin on muistettava katsoa ja päätäkin sopii pyörittää kuolleen kulman tarkastamiseksi. Tähän auttaa se, että pyöräilijöiden määrä liikenteessä yleistyy, jolloin autoilijat tottuvat pyöräilijöihin ja oppivat huomioimaan meidät liikenteessä. Tätä trendiä havainnollistaa seuraava lainaus Helsingin liikenteenohjauksen sivuilta:

Syksyllä länsipuoleisen pyörätien käyttäjämäärä lisääntyi olennaisesti, koska itäpuoleinen pyörätie poistui käytöstä. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kielteisesti onnettomuustilastoissa, koska pyöräilijöiden suuri määrä sinänsä aiheuttaa sen, että oikeaan kääntyvien autojen kuljettajat ottavat pyöräilijät paremmin huomioon verrattuna tilanteisiin, joissa pyöräilijät ovat “harvinaisempia”

-Eräissä keskusteluissa on myös ilmennyt joidenkin autoilijoiden tietämättömyys pyöräilijöihin kohdistuvasta väistämisvelvollisuudesta. Yleisesti kuitenkin arvioisin autoilijoiden tuntevan liikennesäännöt, enkä epäile, että niitä tässä asiassa tahallisesti rikottaisiin. Luvattoman usein risteykset on suunniteltu siten, ettei autoilijalle ole intuitiivisesti selvää, että hänellä on tilanteessa väistämisvelvollisuus. Tähän epäkohtaan Helsingin polkupyöräilijät ovat jo pitkään pyrkineet saamaan muutosta. Munkkiniemen tapaus kuitenkin traagisesti osoitti sen, että vasta vakava onnettomuus saa kaupungin liikennesuunnittelun havahtumaan. Ramsaynrannan liikennejärjestelyitä muutettiin 2006 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen (Polkija lehti 1/2007 s. 4).

Todellinen pyöräilijöiden turvallisuus liikenteessä paranee, kun pyöräilijöiden määrä liikenteessä lisääntyy. Määrän lisääntymisen esteenä taas on turvattomuuden tunne, joka kumpuaa monista muista seikoista. Esimerkiksi ajoradalla oikeassa laidassa ei uskalleta ajaa turvattomuuden tunteen takia, vaikka todellisuudessa onnettomuuksia joissa auto törmäisi ajoradalla liikenteen seassa ajavaan pyöräilijään ei juurikaan tapahdu. Yleiseen käsitykseen pyöräiluyn turvallisuudesta vaikuttaa mm. tämänaamuinen uutisointi kuolemaan johtaneesta pyöräonnettomuudesta.

Aiempia liikenneturvallisuuteen liittyviä kirjoituksia Kaupunkifillarissa:
20. Lokakuuta 2008 Törmäyskurssilla
8. Lokakuuta 2008 Pyöräilijän turvallisuus
6. Lokakuuta 2008 Liikenneturvakin kampanjoi kunnallisvaaleissa
23. Syyskuuta 2008 Pyöräilijät rohkeammin autokaistoille
7. Syyskuuta 2008 Säädöksiä pyörien ajovaloista muutettava ja valvottava