Posts Tagged ‘lainsäädäntö’

Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä perjantai, elokuu 13th, 2010

Viimeaikoina verkossa ja varmasti muuallakin on noussut taas keskusteluun pyöräilijöiden (sekavat) väistämissäännöt risteyksissä. Aiheesta on kirjoittanut ainakin Osmo Soininvaara osuvalla otsikolla: “Ota juristi mukaan risteykseen“. Pyöräilyä Helsingissä nosti esille sen epäkohdan, että mediassakin risteyssäännöistä levitetään väärää tietoa: “Poliisi jakaa väärää tietoa“. Otso Kivekäs ansiokkaasti tiivisti säännöt “Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn” -artikkelissaan.

"Metsäpyörätien" ja kadun risteys Hollannista

Itse olin työmatkalla Mikkelissä ja luin aamiaispöydässä Länsi-Savosta artikkelin, joka kirvoitti alla olevan mielipidekirjoituksen:

Väärää tietoa pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä

Krista Pellinen (Länsi-Savo 13.8.2010) nosti esille lukuisia pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttavia epäkohtia. Samalla hän tuli kuitenkin levittäneeksi väärää tietoa liittyen väistämisvelvollisuuksiin.

Autoilijoiden vilkun käytön unohtumiseen liittyen Pellinen kirjoitti: “..suojatiet ovat myös pyöräilijöille surmanloukku: pyöräilijä katsoo, ettei auto ole kääntymässä, joten hän kuvittelee voivansa mennä suojatien yli turvallisin mielin. Mutta kuinka ollakkaan, auto kääntyykin. Jarruta siinä sitten, kun pyörä on jo edessä!“. Tämä antaa sen mielikuvan, että pyöräilijä olisi risteyksissä väistämisvelvollinnen kääntyviä autoilijoita kohtaan ja kaikki olisi kunnossa, mikäli autoilijat vain muistaisivat käyttää vilkkua.

Tieliikennelaissa sanotaan: “Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.” Erheellinen tieto liittyen pyöräilijöiden väistämisvelvollisuuksiin on perua vuoden 1997 lakimuutoksen jälkeen aloitetusta Liikenneturvan harhaanjohtavasta kampanjoinnista, josta monien mieliin jäi ainoastaan lause: “Pyöräilijä väistää aina“.

Todellisuus pyöräilyn riskeistä ei muutenkaan ole niin synkkä, kuin Pellisen artikkelista voi ymmärtää. Eniten pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttaa pyöräilijöiden oma liikennekäyttäytyminen, jota hyvä liikennesuunnittelu puolestaan parantaa. Toinen merkittävä seikka on pyöräilyn määrä. Mitä enenmmän pyöräilijöitä on liikenteessä sitä pienempi on pyöräilijän riski joutua onnettomuuteen. Esimerkiksi Tukholmassa, jossa pyöräilyyn on panostettu on pyöräily lisääntynyt radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana pyöräilyonnettomuuksien määrän pysyessä ennallaan.

Antti Poikola
Yrittäjä, Jyväskylä

Pyörätaskut joo :) yksisuuntaisia toiseen suuntaan pyörille ei :( sunnuntai, huhtikuu 25th, 2010

Valtioneuvoston sivuilta poimittua:

Hallituksen esitys (HE 48/2010 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Tieliikennelain säännöksiin tehdään muutoksia, joilla yhdenmukaistetaan jalkakäytävää ja pyörätietä koskevia määritelmiä. Pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa koskeviin sääntöihin lisätään pysäyttämis- ja pysäköintikielto viittä metriä ennen pyörätien jatketta. Pihakadulla ajamista koskevaa sääntöä muutetaan siten, että pihakaduksi voidaan merkitä myös katu, jolla moottoriajoneuvojen läpiajo sallitaan. Tienpidossa käytettävän ajoneuvon kuljettajalla on oikeus poiketa kävelykadun ja tunnelin liikennesäännöistä. Lisäksi muutetaan toimivaltainen viranomainen, joka määrää henkilön erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2010. (LVM yli-insinööri Mikko Karhunen 09 160 28014)

Pyöräilijöiden näkökulmasta mainittu lakiesitys liittyy ns. pyörätaskulakiin, johon tämän blogin lukijoiden ja kirjoittajien voimin annettiin lausunto tammmikuussa.

Esitys tulee lähiviikkoina lähetekeskusteluun eduskuntaan, siirtyy liikennevaliokunnan käsiteltäväksi, ja palautuu sieltä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Pyöräilyn salliminen yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin on jätetty pois esityksestä, koska sitä vastusti suurin osa lausunnon antaneista, mm. poliisi, Liikenneturva, Autoliitto ja suunnittelutoimistot. Jotkut ovat sillä kannalla, että eduskunnan liikennevaliokunnan pitäisi lisätä se takaisin jo nyt. Toisaalta jos siihen aletaan tehdä muutoksia ministeriössä tai valiokunnassa, on vaarana ettei tämä etene tällä vaalikaudella ollenkaan, ja jää saamatta pyörätaskutkin (tästä keskusteltiin Kaupunkifillarin FB-ketjussa).

Niin kurjalta kuin se kuulostaakin, ehkä pitää odotella pari vuotta ja kerätä siinä ajassa vahvaa koti- ja ulkomaista perustelua niin yksisuuntaisilla vastasuuntaan pyöräilylle kuin pyörätien käyttöpakon lieventämiselle. Asiasta tehtäneen uusi esitys ennen pitkää.

Pyörätasku käytössä Portlandissa

Kaupunkifillari-blogin lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muistioon pyöräilyyn liittyvistä säädöksistä maanantai, tammikuu 18th, 2010

Oheinen lausunto on tänään lähetetty LVM:lle. Kiitos kaikille hyvistä ideoista, ja mahdollisista typeryyksistä ja virheistä voi syyttää lähinnä minua.

Otso

————-

Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön muutosehdotuksista eräisiin jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liityviin säädöksiin (LVM098:00/2009).

Lausunnon antajat Kaupunkifillari-blogin kirjoittajat ja Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmä katsovat, että muutostyön tavoiteet ovat hyvät ja linjaukset pääosin oikeita. Joissakin yksityiskohdissa on kuitenkin parannettavaa, erityisesti mitä tulee pyörätien käyttöpakkoon.

Yleiset linjat

Kannatamme muutosehdotusten tavoitteita edistää pyöräilyä ja jalankulkua, niiden turvallisuutta sekä selkeyttää säädöksiä. Tästä lähtökohdasta näemme muutamia parannuskohteita ehdotuksissa.

Mitä tulee turvallisuuteen, ajorataan liittyvä pyöräkaista on lähes aina turvallisempi ratkaisu sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille kuin reunakiveyksellä ajoradasta erotettu ja jalkakäytävän yhteyteen tehty pyörätie. Kaupunkioloissa myös ajoradalla ajaminen on usein turvallisempaa kuin pyörätiellä. Tämä liikenneturvallisuuden realiteetti on syytä muistaa säädöksissä.

Muistion otsikkossa mainitaan kevyt liikenne. Tekstissä siitä ei kuitenkaan puhuttu, mikä onkin hyvä. Kävely ja pyöräily ovat erillisiä liikkumistapoja, eikä niitä voi mapittaa yhden käsitteen alle. Erityisesti kaupunkioloissa pyöräily rinnastuu useimmiten enemmän autoiluun kuin kävelyyn.

Yksittäiset kommentit

Käymme tässä läpi muistiossa ehdotetut muutokset yksi kerrallaan.

1. Jalkakäytävän määrittely

Ajoradan yhteyteen rakennettu pyöräkaista on lähes aina korotuksella erotettua pyörätietä parempi vaihtoehto niin kaikkien osapuolten turvallisuuden kuin liikenteen sujuvuudenkin kannalta. Toisaalta nykytilanteessa mahdollinen ajoradan tasolla pyörätie on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, koska sitä koskevat eri säännöt kuin pyöräkaistaa.

Siksi muistiossa ehdotettu selkeytys on hyvä. Ajoradan tasoon tehdään pyöräkaistoja ja korotettuina pyöräteitä, ja nämä on syytä erottaa selkeästi.

2. Jalkakäytävällä pyöräily

Pyöräilijä ei ole avustettu jalankulkija, vaan ajoneuvon kuljettaja. Pyöräilijän nopeus ja infrastruktuuritarpeet ovat usein lähempänä autoa kuin jalankulkijaa.

Muistiossa esitetty kanta säilyttää nykytila sekä sille esitetyt perusteet ovat hyviä.

3. Töyssyistä varoittaminen

Ei huomautettavaa.

4. Pyörätien jatke

Ehdotettu lainsäädännön selkeytys pyörätein jatkeiden osalta on hyvä ja parantaa sekavaa nykytilannetta.

Muutoksen tultua voimaan tienpitäjiä tulisi kehottaa korjaamaan merkinnät pikimmiten niissä paikoissa, joissa käytetään nykyään suojatiemerkintää pyörätien jatkeena. Realistisesti on syytä olettaa, että pyöräilijät käyttävät niitä entiseen tapaan huolimatta lainmuutoksesta. Eikä vika ole heidän, vaan tienpitäjän, joka ei ole korjannut liikenneopasteita vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Pysäköinnin selkeytysehdotukset ovat myös perusteltuja ja hyviä.

Pyörätien jatkuvuuden määrittely jätetään ehdotuksessa epämääräiseksi. Ei ole selvää, jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen tilanteessa, jossa ei erikseen ole merkitty jatkumista eikä loppumista.

Olisi syytä kirjata selvästi, jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen, mikäli mitään merkintää jatkumisesta tai loppumisesta ei ole.

Ehdotamme, että pyörätie jatkuisi aina siihen asti, kunnes sen loppumisesta erikseen ilmoitetaan. Pyöräilijä ei tosiasiallisesti etsi joka risteyksen jälkeen uudelleen pyörätiemerkkejä, vaan mikäli ajorataan/pyörätiehen tehdyt merkinnät viittaavat jatkuvuuteen, kulkua jatketaan. Pyörätien merkit voidaan aina erikseen asettaa niihin risteyksiin, joissa ne ovat tarpeen.

Tämä muutos selkeyttäisi liikenneympäristöä.

5. Pyörätunnus ja ajokaistanuoli

Pyörätaskut ovat tarpeellinen lisäys kaupungeissa. Pyörätaskut voitaisiin sallia myös teillä, joilla ei ole pyöräkaistaa. Ei ole perustetta rajata niitä lain tasolla vain kaduille, joilla on pyöräkaista. Tällä tavoin pyöräilyä voitaisiin helpottaa myös niillä kaupunkien kaduilla, joille pyöräkaistojen ei koeta mahtuvan.

Sen sijaan kaduilla, joilla on pyöräkaistat, pyörätaskuista olisi syytä tehdä pakolliset liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä. Pyörätaskut tuovat pyöräilijät autoilijoiden näkökenttään ja parantavat näin liikenneturvallisuutta sekä pyöräilyn sujuvuutta.

Oikealle kääntyvien atoilijoiden oikeus käyttää pyöräkaistaa ryhmittymiseen risteyksissä on ongelmallinen, koska se voi estää pyöräilijöiden pääsyn pyörätaskuun. Sääntöä olisi syytä täsmentää.

Ehdotetut tiemerkintöjen muutokset ovat muilta osin hyviä ja kannatamme niitä.

Ehdotamme, että pyörätaskut sallittaisiin myös silloin kun pyöräkaistoja ei syystä tai toisesta ole tehty.

Ehdotamme myös, että kaduille, joilla on pyöräkaistat, tulisi tehdä aina pyörätaskut, ellei ole erityistä syytä olla tekemättä niitä.

Ehdotamme myös, että autojen oikeutta ryhmittyä pyöräkaistoille täsmennetään siten, että pyöräilijöiden mahdollisuus päästä pyörätaskuun ei vaarannu.

6. Pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla

Ehdotus pyöräilyn mahdollistamisesta molempiin suuntiin yksisuuntaisilla kaduilla, joilla nopeusrajoitus on 30km/h tai alle, on hyvä, ja kannatamme sitä lämpimästi.

30km/h nopeusalueella pyöräily molempiin suuntiin ei aiheuta merkittäviä liikenneturvallisuusriskejä, kuten kansainvälinen kokemuskin osoittaa. Autoilijat näkevät hyvin vastaantulevat pyöräilijät, ja ainoa huolellisuutta vaativa kohta ovat risteykset.

Ryhmittyminen hitailla vauhdeilla ei ole suuri ongelma. Tyypillinen 30km/h yksisuuntainen katu on joka tapauksessa tukossa kaikkiin suuntiin, jos joku kääntyy vasemmalle. Toki kaistamerkintöihin ym. syytä kiinnittää huomiota, mutta ne tulisi jättää tienpitäjän harkintaan.

Ehdotamme, että pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin voitaisiin sallia erillisellä lisäkilvellä. Myös pyöräilyn sallimista k.o. kaduilla ilman erillisiä kilpiä Tanskan mallin mukaan tulisi harkita.

Ehdotamme myös, että pyöräkaistat olisi mahdollista rakentaa molempiin suuntiin kadulle, joka on autoliikenteelle yksisuuntainen.

7. Pyörätiemerkin velvoittavuus

Pyörätien käyttövelvoite on merkittävä ongelma, ei vain pyöräilyn sujuvuudelle vaan myös liikenneturvallisuudelle. Tapa, jolla pyöräteitä on rakennettu monissa ympäristöissä harkitsemattomasti ja kokonaisuutta ajattelematta, tekee niiden käyttämisen ongelmalliseksi.

Tutkimusten mukaan kaupunkiympäristössä pyörätietä ajaminen altistaa pyöräilijän suuremmalle riskille autoihin törmäämiselle kuin ajoradalla ajaminen johtuen lähinnä siitä, että autoilijat eivät muista huomioida pyöräilijöitä risteyksissä. Lisäksi jalkakäytävien yhteyteen tehdyt pyörätiet lisäävät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisten onnettomuuksien riskiä.

Tästä syystä tulisi huolella tutkia kaikki mahdollisuudet sujuvammin yhdistää pyöräilijät ajoradan liikennevirtaan. Tekninen juristetia ei saisi olla este järkevälle säädösten kehittämiselle.

Wienin liikennemerkkisopimus ei ole riittävä peruste torpata muutosta. Kaikki maat poikkeavat sopimuksesta jonkin verran. Esimerkiksi useat vertailumaat (Norja, Hollanti) sallivat ajoradalla ajon, vaikka olisi olemassa pyörätie. Suomen nykyinen lakikaan ei tässä noudata tälläistä sopimuksen ehdotonta tulkintaa, koska ajoradalla ajo on sallittu tietyissä erityistilanteissa.

Asiantila on mahdollista korjata Wienin sopimuksen kirjainta noudattaenkin tekemällä uusi, ei-velvoittava pyörätiemerkki Norjan tapaan. Tällä voitaisiin korvata nykyiset pyörätiemerkit. Vaihtoehtoisesti myös velvoittava pyörätiemerkki voitaisiin jättää käyttöön ei-velvoittavan rinnalla, mutta se olisi omiaan aiheuttamaan sekaannusta, ellei sen käyttöä rajata erityistilanteisiin.

Vaihtoehtoisesti ei-velvoittava pyörätie voitaisiin merkitä pyörätiemerkillä, johon on lisätty Hollannin tapaan lisäkilpi. Kolmas vaihtoehto on käyttää jalkakäytävän merkkiä lisäkilvellä “sallittu pyöräilijöille” kuten Itävallassa tehdään, mutta tämä sotii selkeystavoitetta vastaan sekoittaessaan pyöräilijät jalankulkijoihin.

"http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Zusatzzeichen_1022-10.svg/120px-Zusatzzeichen_1022-10.svg.png"
Esimerkkejä ei-velvoittavista pyörätien liikennemerkeistä: Hollannin ei-velvoittavan pyörätien merkki, Saksan liikennemerkki 1022-10 (käytetään lisäkilpenä) sekä Norjan ei-velvoittavia pyöräilijöiden liikennemerkkejä.

Ehdotamme, että velvoittava pyörätiemerkki tulisi korvata uudella ei-velvoittavalla pyörätien ohjemerkillä. Velvoittava pyörätien merkki voidaan jättää erikseen käyttöön erityistilanteisiin, joissa ajoradalla ajaminen on muista syistä kielletty (moottoriliikennetiet jne).

8. Pihakadut

Ei huomautettavaa.

Muuta

Muistiossa esitettyjen muutosten lisäksi ehdotamme, että liikennemerkkien sijoittelua pyöräteille ja muille pyöräilyväylille tulisi rajoittaa. Liian keskelle pyörätietä sijoitetut liikennemerkit saattavat viedä kolmanneksenkin pyörätien leveydestä ja heikentää merkittävästi turvallisuutta. Mikäli liikennemerkin sijoittaminen pyörätien ja ajoradan väliin on tarpeen, se tulisi sijoittaa välittömästi kiinni reunakiveykseen.

Yhteenveto

Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmä kannattaa muutosestitysten tavoitteita ja pitää ehdotettuja muutoksia pääsääntöisesti hyvinä.

Ehdotamme lisäksi seuraavia parannuksia:

  • Kohtaan 4 ehdotamme, että pyörätie jatkuisi aina siihen asti, että sen loppumisesta erikseen ilmoitetaan.
  • Kohtaan 5 ehdotamme, että pyörätaskut sallittaisiin myös silloin kun pyöräkaistoja ei syystä tai toisesta ole tehty.
  • Kohtaan 5 ehdotamme myös, että kaduille, joilla on pyöräkaistat, tulisi tehdä aina pyörätaskut, ellei ole erityistä syytä olla tekemättä niitä.
  • Kohtaan 5 ehdotamme myös, että autojen oikeutta ryhmittyä pyöräkaistoille täsmennetään siten, että pyöräilijöiden mahdollisuus päästä pyörätaskuun ei vaarannu.
  • Kohtaan 6 ehdotamme, että pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin voitaisiin sallia erillisellä lisäkilvellä.
  • Kohtaan 6 ehdotamme myös, että pyöräkaistat olisi mahdollista rakentaa molempiin suuntiin kadulle, joka on autoliikenteelle yksisuuntainen.
  • Kohtaan 7 ehdotamme, että velvoittava pyörätiemerkki tulisi korvata uudella ei-velvoittavalla pyörätien ohjemerkillä.

Kaupunkifillarin kirjoittajat pyrkivät edistämään pyöräilyasiaa kunnallispolitiikan kautta. Tuomme esille epäkohtia ja ehdotamme parannuksia taajamien, erityisesti Helsingin pyöräilyoloihin. Kaupunkifillaria ylläpitää Helsingin Vihreiden pyöräilytyöryhmä.

Kaupunkifillari-blogi sijaitsee osoitteessa http://www.kaupunkifillari.fi/

Tämä lausunton on luotu kaupunkifillarin wikissä, osoitteessa http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Pyorataskulaki