Helsingin Kaupunkifillari

Kulunut talvi on osoittanut meille Helsinkiläisille ettei epätavalliset sääolosuhteet määrää kun kyse on pyöräilystä. Pyörätiet on kasattu täyteen lunta mutta siitä huolimatta moni katsoo polkupyörän olevan ensisijainen kulkuväline kaupungissa liikkumiseen. Kysehän on vain varustelusta. Jos pyörä on kunnossa ja päällä on soveliaat vaatteet ei mitään ongelmaa tietenkään ole. Välillä olisi kuitenkin mukavaa saada hieman apua. Olosuhteet saattavat muuttua kertaheitolla ja aamulla soveliaat varusteet eivät välttämättä illalla enää riitä.

Mukavuudenhaluiset amerikkalaiset ovat madaltaneet pyöräilykynnystä nerokkaasti asentamalla suurkaupunkien paikallisbussien etupuskureihin pyörätelineet. Telineeseen mahtuu kolme pyörää kerralla ja se on niin kätevä käyttää ettei kuljettajan tarvitse tehdä muuta kuin painaa nappia jolloin teline laskeutuu ja painaa sitä uudestaan kun pyöräilijä on ripustanut fillarinsa siihen. Matkanteko ei viivästy ja uupunut pyöräilijä pääsee kepeästi kotiin. Tällaista palvelua on tullut kaipailtua myös kun pyörästä puhkeaa kumi tai kaatosade yllättää. Bussi ei myöskään aina vie perille asti. Välillä matkaa lähimmälle pysäkille on paljon ja autonratin taakse hyppääminen kutkuttaa. Jos pyörällä voisi suhauttaa bussipysäkille, nostaa pyörän bussin puskuriin kiikkumaan ja jatkaa bussimatkan jälkeen perille pyörällä olisi moni varmasti valmis jättämään auton kotiin.

Helsingin joukkoliikenne nojaa vahvasti bussiverkon toimintaan joten vaikka pyörän saakin viedä metroon ja nyt kokeilumuotoisesti jopa junaan veloituksetta ei sitä näillä välineillä saa kuljetettua kovin moneen paikkaan. Kun kerran on katsottu tarpeelliseksi antaa pyöräilijöille mahdollisuus kuljettaa pyörää näissä välineissä on kummallista ettei edes joidenkin bussilinjojen busseihin ole hankittu tällaisia telineitä jo kauan sitten.

Kirsi Syväri

Päivien pimetessä on aika alkaa pohtia tulevan vuoden toimintaa. Ohessa alustava hahmotelma niistä vaikuttamisen pääkohteista, joihin pyöräilyn edistämiseksi pitää ensi vuonna erityisesti panostaa. Listaa saa jatkaa kommenteilla.

Ajattelun muutos

• ”Kevyen liikenteen” terminologian haastaminen.

• Keskustelun fokus: pois hyvin hedelmättömästä, pääasiassa kypäränkäyttöön liittyvästä keskustelusta – kohti hyötypyöräilyn edellytysten parantamiseen tähtäävien asioiden esilletuontia.

• Mielikuvan muuttaminen: pyöräily on ensisijaisesti liikennemuoto ja vasta toissijaisesti liikuntaa tai vapaa-ajan harrastustoimintaa.

Konkreettiset toimet

• Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kumppanuuden vahvistaminen (kohteina HKL, HSL, VR).

• Kaupunkipyöräjärjestelmän potentiaalisten miinojen purkaminen.

• Pyöräilyn tekeminen näkyväksi kaupunkikuvassa: pyörätaskut, pienoisliikennemerkit, uusien suunnitteluohjeiden soveltaminen jne.

• Kansallisen pyöräilyliiton perustaminen.

• Yhteistyön tiivistäminen aktiivisten pyöräilijöiden kesken esimerkiksi “fillariklubia” tai “fillarifoorumia” järjestämällä.

• Yhteistyön käynnistäminen muiden puolueiden pyöräilyihmisten kanssa esimerkiksi järjestämällä tapaamisia.

• Osallistuminen Velo-city 2010 -konferenssiin mahdollisimman laajalla Suomen delegaatiolla.

• Pääkaupunkiseudun yhtenäinen pyöräilyn valtaväyläverkostohanke (kohteina Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, Uudenmaan maakuntahallitus, Tiehallinto).

• Raideliikenteen investointipäätöksiin vaikuttaminen kaikilta osin, jotka liittyvät esimerkiksi pyörien kuljettamiseen  joukkoliikennevälineissä (asialistalla niin junat kuin raitiovaunutkin).

• Pyöräväylien talvikunnossapidon parantaminen (kohteina HKR ja valtuuston 2011 budjettikeskustelut).

• Mahdollisuus antaa palautetta liikennesuunnitelmista. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä palautemahdollisuutta liikennesuunnitelmista, vaikka kaavoista ja katusuunnitelmista kylläkin. Ongelma on, että pyöräilyn kannalta tärkeimmät päätökset tapahtuvat juuri liikennesuunnitelmien yhteydessä (kohteena KSV).

• Tietöiden haittojen vähentäminen. Keinoina pyöräilijöiden liikennetarpeiden huomiointi ja kiertoreittien pakollinen ja selkeä merkintä (kohteena HKR).

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin 26. lokakuuta. Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja moni pyöräilyyn liittyvä asia on liikkunut hiljalleen eteenpäin. Kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri toteaa blogissaan, että parasta koko vuodessa on ollut juuri pyöräilyn edistäminen, sillä pyöräilyasioissa on tekemisen meininki päällä. Toteamukseen on helppo yhtyä.

Ville keräsi yhteen tämän vuoden edistysaskelia ja tässä poimintoja niistä:

• Hämeentien pyöräkaistoja käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta jo kaupunginhallituksessa saimme lausunnon pyöräkaistoille myönteisemmäksi.

• Valtuustostrategiassa ja vuoden 2010 budjetissa mainitaan, että käynnistetään erillinen pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelma. Lisäksi pyöräteiden suunnitteluohje uusitaan. Tämä tarkoittaa, että kaupunki pistää uusiksi vanhentuneen pyöräteitä rakentavan koneistonsa.

• Pyöräilyväylien rakentamiseen lisättiin rahaa 2 miljoonaa euroa.

• Pyörien maksutonta kuljetusta lähijunissa kokeillaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

• Helsingin kaupunki on avannut pyöräilyä koskevan, kätevän palautekanavan osoitteessa fillarikanava.hel.fi.

• Makasiinipuistoon rakennetaan Villen valtuustoponnen edellyttämänä erillinen pyörätie, eikä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarvitse taistella elintilasta, kuten aluksi pelättiin.

Pyöräilypoliittinen vuosi 2009 kuitenkin jatkuu ja tarkoituksenamme ei ole panna käsiä taskuun, vaan tehdä Helsingistä pala kerrallaan parempi pyöräilykaupunki.

Polkupyörien maksutonta kuljetusta kokeillaan pääkaupunkiseudun lähijunissa vuoden ajan 1.1.2010 alkaen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) hallitus päätti asiasta kokouksessaan tänä aamuna. Pääkaupunkiseudun lisäksi kokeilu koskee myös Keravaa ja Kirkkonummea, jotka ovat HSL-kuntayhtymän jäseniä.

Polkupyörän kuljettaminen maksutta sallitaan lähijunissa ruuhka-ajan ulkopuolella, jos junassa on tilaa. Polkupyöriä ei saa kuljettaa lähijunissa ma – pe klo 7.00 – 9.00  eikä 15.00 – 18.00 välisinä aikoina.

Mallia kokeilun valmisteluun kannattaa hakea tutustumalla parhaisiin ulkomaisiin käytäntöihin. Monien Euroopan suurten kaupunkien lähijunissa pyörien kuljettaminen on sallittua juuri ruuhka-aikojen ulkopuolella. Manner-Euroopassa pyörien kuljettamiseen tarkoitetut vaunuosastot on yleisesti merkitty junan ulkopuolelle siten, että matkustajat tietävät jo ennen vaunuun nousemistaan, että polkupyörän kuljettaminen on sallittua.

Mikäli kokeilu onnistuu, siitä on syytä tehdä pysyvä käytäntö pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Metroissa pyörien kuljettaminen on jo ennestään sallittua. Jotta kokeilun onnistuminen varmistetaan,

• Kokeilun tavoitteet ja niiden mittaaminen on määriteltävä yksiselitteisesti.
• Pyörien kuljettamisen salliminen on merkittävä vaunuihin selkeästi.
• Kokeilusta ja sen tuloksista on tiedotettava matkustajille riittävästi.