Keraan Hollannin ja Tanskan pyöräilyoppeja

tiistai, 24. tammikuuta 2017

Eroteltu kaksisuuntainen pyörätie Kööpenhaminassa. Tällaista Keraan!

Espoon valtuusto hyväksyi eilen Kirsi Louhelaisen toivomuksen, että uudella Keran asuinalueella hyödynnettäisiin kävelyn ja pyöräilyn suunnittelussa Tanskan ja Hollannin suunnittelukäytäntöjä. Toivomus hyväksyttiin äänin 49-15, 11 tyhjää. Tämä on hyvä askel sujuvampaan pyöräinfraan ja Espoon pyöräilysuunnittelukäytäntöjen uudistamiseen. Keväällä Espooseen on muuten tulossa Hollannin suurlähetystön Thinkbike-työpaja, jossa suunnittelijat voivat sitten käytännössä hyödyntää alan johtavien asiantuntijoiden osaamista Keran pyöräilyinfran suunnittelussa.

Yksisuuntaiset pyörätiet voi mahtuvat kapeillekin kaduille. Tasoerottelu estää jalankulkijoita harhautumasta sinne.
Keran kaava-alue. Lähde: Kera osayleiskaavan kaavaselostus ja sen liitteet

Keran aseman ympäristöön on tulossa 14 000 asukkaan kävely- ja pyöräilypainotteinen asuinalue. Kaavaselostus antaa hyvät tavoitteet laadukkaan pyörätieverkon toteutukselle:

Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet muodostavat verkoston, joka yhdistää tärkeimmät toiminnot toisiinsa kaava-alueella sekä yhdistää alueen ympäröiviin alueisiin ja joukkoliikennelinjoille. Nämä reitit mahdollistavat nopeat ja viihtyisät yhteydet esimerkiksi alueen palveluihin ja asemalle. Kävely ja pyöräily tunnistetaan suunnittelussa omiksi kulkumuodoikseen ja huomioidaan suunnittelussa ensisijaisina, jotta niiden yhteydet alueen sisällä muodostuisivat henkilöautoliikennettä houkuttelevimmiksi ja helpommiksi vaihtoehdoksi. Tavoitteena on, että Keran sisäisillä matkoilla oman auton käyttö ei olisi järkevin ja houkuttelevin vaihtoehto, mutta kuitenkin mahdollista.

Keran pyöräilyn tavoiteverkko 2035. Lähde Kera osayleiskaavan kaavaselostus ja sen liitteet.

Radan eteläpuolelle on osoitettu nopeaa seudullista pyöräliikennettä palveleva pyöräilyn laatureitti selkeästi erotettuna alueen sisäisestä kävelystä ja pyöräilystä. Pyöräilyn laatureitillä jalankulku kulkee erillään pyöräilystä. Pyöräilyn laatureitin toteutuminen edellyttää Kehä II:n ylityksen oikaisemista, joka on huomioitu Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmassa välille

Leppävaara–Kauklahti (2014). Alueen kokoojakatujen, joilla kulkee myös joukkoliikennettä, rinnalle tulee toteuttaa laadukkaat erotellut kävelyn ja pyöräilyn reitit.

Jalankulun ja pyöräilyn pääreiteillä jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan. Erityisesti keskustan läheisyydessä sekä vilkkailla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksillä kuten Kutojantiellä ja Karapellontiellä jalankulun ja pyöräilyn erottelu tulee toteuttaa laadukkaasti.

Tähän laadukkaaseen erotteluun toivottavasti saadaan mallia vaikka Tanskasta.

Rantaradan ylitys ja alitus

Nykyisessä läntisessä alikulussa pyörätien puoli on tukittu tolpilla, joten pyöräilijä joutuu koukkaamaan jalankulkijoiden puolelle.
Valimon alikulussa kävely ja pyöräily on eroteltu selkeästi eri tasoon.

Radan estevaikutusta vähennetään jalankulun ja pyöräilyn ali ja/tai ylikulkujen avulla. Kaavassa on esitetty kolme yhteystarvetta kävelijöille ja pyöräilijöille radan ali tai yli. Kaksi näistä on jo olemassa: läntinen alikulku sekä itäinen ylikulku. Molempia tulee parantaa viimeistään Espoon kaupunkiradan Leppävaara–Kauklahti toteutuksen yhteydessä. Läntinen alikulku on keskeisellä sijainnilla aseman vieressä ja siinä tulee toteuttaa laadukkaat erotellut väylät sekä jalankululle että pyöräliikenteelle. Itäisessä ylikulussa on nykytilanteessa toispuoleinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Silta vaatii parantamista pyöräilyn pääreitiksi ja erotellun jalankulku-pyöräilytien toteuttamista kadun toiselle puolelle.

 

Pyöräpysäköinnistä kaavaselostuksessa

Kaava-alueella varmistetaan riittävä pyöräpysäköintipaikkojen määrä kortteleittain ja liityntäpysäköintiä mahdollistetaan 700 polkupyöräpysäköintipaikkaa Rantaradan asemalle. Polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen tulisi olla laadultaan vähintään runkolukittavia ja katettuja. Myös laitosmainen polkupyöräpysäköinti voi olla kustannustehokasta toteutettuna yhdessä autoliikenteen pysäköinnin kanssa. Pyörien liityntäpysäköinnin tulee sijaita asemalaitureiden sisäänkäyntien läheisyydessä toteutustavasta riippumatta.

Miksi Hollannin ja Tanskan mallia?

Selkeä risteysalue Kööpenhaminassa.

Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä -kirja antaa parhaan vastauksen, miksi juuri Tanska ja Hollanti ovat pyöräilyn edelläkävijämaita. Helsingin uudet suunnitteluohjeet perustuvat pitkälti näihin. Toisinaan Espoossa on henkisiä esteitä hyödyntää mitään Helsingistä tulevaa, joten on parempi mennä sieltä missä aita on matalin ja ottaa oppia suoraan Hollannista ja Tanskasta. Jospa siinä sivussa huomataan, että verkostomaisen yhteistyön kannattajana Espoo voisi hyödyntää kustannustehokkaasti naapurin oppeja ja ilmaisia koulutuksia. 😉

Näin yksinkertaisesti kadun muotoilulla voidaan viestiä kääntyvän auton väistämisvelvollisuudesta.

One thought on “Keraan Hollannin ja Tanskan pyöräilyoppeja

  1. Kovin on ylimalkaista tässä vaiheessa tuo suunnitelma. Radanvarsitien parannus näyttää kohtuu suoraviivaiselta, mutta kulkuyhteyksien kannalta ongelmaksi muodostuu esimerkiksi leppävaaraan mentäessä kilon ja leppävaaran välinen alue, sekä espoon keskukseen päin mentäessä kauniainen. Pohjois-eteläsuuntaan mentäessä myöskään kartta ei kerro että onko suunnitelmissa mitään parannusta. Nykyisellään tuo pohjois-eteläsuunta on katkeileva, mäkinen ja melko monimutkainen, sekä etenkin aseman seutu vaarallinen. Itä-länsisuunnassa Keran aseman seutu on yksi parhaimpia kohtia espoon ratabaanasta nykyiselläänkin, vaikka hyvä se ei varsinaisesti ole, koska kauniaisen suuntaan mentäessä eteläpuolella on todella jyrkkä mäki (karsii jopokuskit pois), ja pohjoispuoli on kauniaisiin päin jaarittelevan mutkikas. Myös asemalta purkautuvia ihmisiä ei ole ajateltu tämän hetken toteutuksessa lainkaan pyöräilyn kannalta.

    Pitkältihän ongelma on ettei reittejä ole mietitty ja rakennettu kokonaisuuksina, vaan palasina.

Vastaa