Kolarin seuraukset Hollanti vs. Suomi

torstai, 23. huhtikuuta 2015

Hollannissa 2010 kovaa ajanut kääntyvä autoilija keilasi neljä nuorta pyöräilijää. Heille ei onneksi käynyt juuri kuinkaan. Mutta mitä seuraa, kun autoilija ajaa pyöräilijän päälle Hollannissa?

– Poliisi syyttää autoilijaa holtittomasta ja vaarallisesta ajamisesta –> ajokortti hyllylle
– Paikallisen lehden nettisivuille vyöryy vihaisia kommentteja autoilijaa kohtaan
– Lehdessä on useita artikkeleita onnettomuudesta, joka käsitellään perusteellisesti
– Varomaton autoilu nousee keskustelun pääaiheeksi
– Lehti tekee julkisen kyselyn, mitä paikkoja ihmiset pitävät vaarallisina, ja julkaisee tulokset aukeaman kokoisena artikkelina
– Poliisi lisää valvontaa
– Valtakunnallinen liikenneasiantuntija kutsutaan arvioimaan onnettomuusristeyksen turvallisuutta
– Kaupunki raportoi, että toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi on jo ryhdytty
– Lehden entinen päätoimittaja kirjoittaa vihaisen artikkelin holtittomasta ajamisesta, “liikenneurpoista” ja autoilijasta, joka “melkein tappoi” neljä nuorta pyöräilijää
– Autoilijan pitää suorittaa turvallisen ajamisen kertauskurssi, joka maksaa hänelle 800 euroa ja jonka takia hänen on otettava 3 päivää töistä vapaata. Jos autoilija reputtaa kurssin, hän menettää ajokorttinsa lopullisesti.

Entä mitä seuraa, kun väistämisvelvollinen autoilija ajaa pyöräilijän päälle Suomessa, ja pyöräilijä saa vakavia vammoja?

Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Metro uutisoivat, että pyöräilijällä ei ollut kypärää
Helsingin Sanomien pääkirjoitus huomauttaa kypärän käyttämisestä
– Kansalaiset kilvan saarnaavat kypärästä ja että “pyöräilijän kannattaa aina väistää, koska pyöräilijään sattuu enemmän”.

Myös Hollannissa tapahtuu vaarallista autoilua. Se on kuitenkin harvinaista, koska sitä ei siedetä ja siitä tulee seuraamuksia.


Huom. On yleinen väärinkäsitys, että Hollannissa lain mukaan autoilija olisi lähtökohtaisesti aina syyllinen pyöräilijän ja autoilijan välisissä kolareissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ns. ankara vastuu Hollannissa koskee korvausvelvollisuutta autoilijan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta, ja se vastaa oleellisilta osin Suomen liikennevakuutuslakia. Ks. lisää myös Mark Wagenbuurin blogista.

utrecht_hollanti
Utrecht, Hollanti.

Marjut Ollitervo

avatar

Kirjoittaja on Pyöräkaista Hämeentielle -aloitteen toinen tekijä, Pyöräliiton hallituksen jäsen sekä toiminut Helsingin Polkupyöräilijöiden hallituksessa varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2013-2016.

Lisää tältä kirjoittajalta

22 thoughts on “Kolarin seuraukset Hollanti vs. Suomi

  1. No olipas taas juttu kirjoitettu…

    Tuo videohan on nimenomaan kriittinen siitä lehdistön ja yleisön vihan yilyönnistä yhden pienen tilanteen takia jossa kellekään ei oikeastaan käynyt mitenkään… Kritisoidaan siis lehden toiminta tapaa tehdä juttuja, osin myös asiantuntijoita käyttäen, ammentaen tästä yhdestä pikkutapauksesta, lyöden lisää vettä vihammyllyyn. Videossa myös todistellaan tilastojen kautta miten harvinaisia tämmöiset tilanteet ovat, ja että auton kuskia ei oltu syytetty mistään, auto oli palautettu hänelle, kuin myös ajokortti, ja että tiet ovat turvallisia…

    Eli kyllä nyt meni tän jutun kirjoittajalta tuo videon sanoma ihan totaalisesti ohi. Kirjoittaja siis näki ja kuuli sen minkä halusi…

    1. Jesse, katsopas tuo video vielä uudestaan. Siinä käydään ensin läpi mitä tapahtui, ja sitten analysoidaan miksi tapahtui. Siinä huomataan, että Hollanti on turvallinen paikka pyöräillä, ja siksi tapahtuma nosti julkisuudessa niin suuren haloon. Loppukaneettikin oli ”…it is clear that cyclist matters in Nederlands”.

      1. Niin. Useilla tavoilla vähätellään tapahtunutta ja sen seurauksia (useita viittauksia siihen ettei tässä tapauksessa kukaan loukkaantunut vakavasti ja vain yksi tarvitsi minkäänlaista hoitoa) jselä yleisesti myös pyöräonnettomuuksista, eli miten vähän niitä tapahtuu ja miten vähäiset seuraukset niillä yleensä on.

        Tarkoitus on siis juurikin tuoda esiin että tämä julkinen paheksuntanon lehdistön aikaan saamaa ja on täysin suhteeton itse tapahtumaan.

        Lehdistön toimintaa sen sijaan kritisoidaan ironiseen sävyyn tarkoituksenhakuiseksi, ja provokatiiviseksi ja liioitelluksi (esittelemällä liudan artikkeleita joissa asiaa paisutellaan esim ”an elobarate interview with one of the victims whose only injury was a bruised knee”, sekä päätoimittajan kolumni jossa liioitellaan tapahtumia todella kovalla kädellä).

      2. Mutta ei nyt anneta asian jäädä tulkinnan varjoon. Eli tässä kirjoituksessa annetaan ymmärtää että suhtautuminen näihin onnettomuuksiin on kovinkin erilainen kahden maan välillä. Mutta näinhän ei siis ollut. Ajajalle ei tullut tutkinnan jälkeen seuraamuksia. Ylimääräisistä kursseista vain spekuloitiin että kuljettajan tulisi sellainen käydä, videossa ei tuotu esille oliko auto kuljettajalta todellisuudessa vaadittu mitään toimia ennen ajokortin tai auton palautusta. Tämä jää vain arvailun varaan.

        Ei kait suomessa sen kummempi tuo suhtautuminen ole. Sina on joku porukka joko lehden omalla tai jollain muulla foorumilla poruamassa uutisesta kuin uutisesta. Sitten poliisi epäilee tutkivansa ja lopulta ei seuraamuksia tule. Jos äläkkä nousee niin asiaa julkisesti märehditään ja politikot kertoo että asiaa tullaan tutkimaan. Kunnes kohu on ohi ja asia unohdetaan.

        Hyvin eurooppalaisia siis ollaan 🙂

          1. Varmaan ollu hankala näpytellä puhelinta samalla kun ajaa 🙂

  2. En nyt oikein ymmärrä tuota ylintä kommenttia, enkä sitä miksi kevytliikenne aina asetetaan autoilua vastaan ja päinvastoin. Itse käytän autoa että pyörää tarpeen mukaan, mutta en siitä huolimatta osaa samaistua tähän kiukkuun. Kummassakin leirissä aika sokeana puolustetaan omia näkökantoja. Tuossa videossa selvästi media teilaa nuoren kokemattoman kuskin, mutta vaikka keinot olivat liialliset, taisi hän kommentistaan huolimatta oppia. Kyseessä on kuitenkin tapauksesta jolla on saatu hirveästi lehtiä myytyä nuoren kuskin kustannuksella. (ei eroa iltapäivälehdistön toimintatavasta juurikaan)

    Minä, sinä, me ja te autoilijat herätys. Jos ajat 1500 kiloisella (karkea yleistys ja arvio) metalli ja muovimöhkäleellä on vastuullasi paljon ihmishenkiä. Katso siis ympärillesi ja pidä tilannenopeutesi järkevänä. Itse en ole valmis ottamaan ansioluettelooni rampautuneita tai kuolleita ihmisiä.

    1. Sebastian: Samasta listasta käy ilmi, ettei Suomen ja Alankomaiden ero per ajettu kilometri ole kovin suuri. Sen sijaan liikennekuolemia suhteessa väestön kokoon tapahtuu Suomessa selkeästi enemmän. Suomalaiset kilometrit syntyvät pitkistä pendelöintimatkoista ja mökkireissuista. Moottoritiellä tai maaseudulla on suhteellisen turvallista ajaa, onnettomuudet, erityisesti törmäykset kävelijöihin ja pyöräilijöihin tapahtuvat ennen kaikkea kaupungeissa. Alankomaiden väentiheys on yli 20-kertainen Suomeen verrattuna. Mitä oikein ajattelit todistaa?

  3. Suomessa valitettavasti osalle autoilijoista kärkikolmio liikenneympyrästä tullessa on vain ohjeistus jota ei tarvitse noudattaa ja kyllä omistan myös ajokortin ja ajan autolla. Mutta tuo välinpitämättömyys joillakin kuskeilla on uskomatonta. Samaan aikaan on paljon autoilijoita jotka noudattavat esim. nyt suojatiesääntöä erinomaisesti, eli pysähtyvät suojatien eteen kuuliaisesti. Olen huomannut että tämä on yleistynyt ihan vuoden sisään, mikä on ilahduttavaa.

    1. Lisäksi jonkun sortin kirouksena ovat tulleet liikenneympyrät, joista voi ajaa läpi kääntymättä ollenkaan, kuitenkin niin, että pyörätie tekee näennäisen mutkan. Tällaiset visuaaliset ansat pitäisi yksiselitteisesti kieltää, paitsi että liikenne ei ole yhteispeliä (vaan yhteistoimintaa), se ole myöskään mikään yhden pelaajan puzzlepeli, jossa tienkäyttäjälle voidaan tarjota mahdollisimman vaikea liikenneympäristö ja sitten nauraa, kun sitä tulkittiin väärin.

      1. Hmm, itse koen lähestulkoon aina varsin yksinkertaisena tämän selkeän merkkiohjeistuksen, ja siellä autokoulussakin toista vuosikymmentä sitten jo käytiin läpi se, miten liikenneympyrään / kiertoliittymään ja siitä ulos ajetaan.

        Jos ei osaa, pitäisikö mennä kurssille opettelemaan?

        Tai jos ei nappaa osata (esim. ajaa sitä ympyrää, väistää ympyrässä jo olijoita, käyttää vilkkua, varoa pyöräilijöitä), kannattaisiko kenties jäädä kotiin tai lähteä kävellen / bussilla?

      1. @Paz

        Raimo varmaankin tarkoitti ”kärkikolmio liikenneympyrään tultaessa”. Liikenneympyrästä poistuttaessahan auto väistää kääntyvänä suoraan ajavaa (esim pyöräilijää).

  4. Artikkeli on hieman vaillinnainen tai tarkoituksellisesti vääristelevä. Nyt näyttää siltä, että suomalaiselle autoilijalle ei tullut mitään seuraamuksia tapahtuneesta. Näin tuskin on asia.

    Kyllä, olen ajanut polkupyörällä Alankomaissa ja selvinnyt hengissä kertomaan siitä.

    1. Mielestäni tässä vertailtiin kolarin seurauksia ja käsittelyä mediassa. Suomessa puhutaan vain pyöräilijän kypärästä tai kypärättömyydestä, kun taas Hollannin lööpeissä demonisoidaan autoilijaa. Tällä on merkitystä, kun tavallinen kansalainen muodostaa käsitystään siitä, kuka törttöilee ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää.

      Kolarin sakko-, vankila- ja vakuutusmaksuseurauksista on tosiaan hankala sanoa mitään, mutta eihän tässä niitä käsitelty.

  5. Kai se vaikuttaa joltain pyöräilijöiden ylivallalta siellä Hollannissa, kun se pyöräilijöiden nopeus saattaa olla taajamassa ajelessa parempi kuin julkisen tai yksityisautoilijoiden. Kun mummotkin vetää kevyesti 20km/h ja muut sitten sitä paremmin miten kunto kestää (vaihteettomilla pyörillä vielä).

    En tiedä sitten, paljonko noista tilastoihin päätyneistä pyöräilijöistä on ollut osallisena yksityisauto. Julkisen käyttämät väylät ovat vaarallisempia melkeinpä kaikille muille harvemman liikenteen vuoksi ja no, ei sellaista haitaribussia esmes noin vain pysäytetä kun liikkeellä ollut. Itse täällä asuessani olen nähnyt 2 vuodessa enemmän liikenneonnettomuuksia ja vähältä piti tilanteita bussin matkustajana kuin 20 vuotena Suomessa kaikkien muiden liikenteen käyttäjien roolissa olleena, että niin…

    En mä kyllä ole itse kokenut sitä pyörällä liikkumista vaarallisena, Suomeen verrattuna se on vaan sen verta vauhdikaampaa, kun ne mummotkin vetää niin kovaa vaihteettomillansa. Ehkä merkittävimpänä erona oon huomannut autoilijoiden halun reagoida ja kommunikoida pyöräilijöihin. Tää on omalta osalta auttanut huomioimaan sitä tilannetta kauempaa, kun ei koko ajan tarvii olla stressaamassa vaikeampiakaan risteyksiä, mitä se Suomessa tuppasi olemaan vähän liiankin usein (ei toki yksistään autoilijoiden vika, aika paljon infrasuunnittelussakin mätti).

  6. En ole pyöräillyt hollannissa mutta käyn siellä työmatkoilla säännöllisesti ja liikenne on tullut tutuksi taksin kyydist ja jalkakäytävältä. Suomessa autoilen kylmän ajan ja kesällä pyöräilen.
    Näkemykseni mukaan suomessa vihaa pyöräilijöille aiheuttavat autoilijat jotka aiheuttavat ajamisellaan vihaa myös autoilijoille. Tiedätte varmaan keitä tarkoitan? Se auto joka aina tunkee eteen ja pujottelee kaistojen välillä jne.
    Sama pätee myös aika pitkälti pyöräilijöihin, osa käyttäytyy vastaavasti ja se aiheuttaa ärsytystä autoilijoissa. Väitän että myös ”toimittajat” ja oikeat journalistit kuuluvat osittain näihin ryhmiin ja kirjoittavat siksi usein kovin mustavalkoisesti, myös paikallispolitiikka saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa.

    Hollannissa autot nähdään yleisemmin ongelmallisina eikä niiden käyttöä oikeuta vaativa ilmasto tai etäisyydet junien vuoksi, ja sen vuoksi asennoituminen niihin on hyvin kriittistä, olen ollut pienemmissä kaupungeissa joissa autot ja jalankulkijat seisovat jokaisissa valoissa 4-5min ja pyöräilijät vain 20-30sekuntia. Siinä kestää kadun ylitys jalkaisinkin yllättävän kauan!

    Vastapropaganda on tervetullutta aina mutta keskustelun herättämisen lisäksi en näe tällä kirjoituksella mitään muuta painoarvoa.

Vastaa